Tietoa SDP:stä

Vapaus tarkoittaa jokaisen ihmisen oikeutta elää omaa elämäänsä ja tehdä omia valintojaan. Se tarkoittaa myös vapautta pelosta, turvattomuudesta ja puutteesta. Ilman tämänkaltaisia sosiaalisia oikeuksia vapaus jäisi kuolleeksi kirjaimeksi vailla merkitystä. Yksilönvapauden toteuttamiseen tarvitaan yhteiskuntaa, yhteisiä rakenteita.

Aito vapaus syntyy tasa-arvosta. Epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa vapaus koskee vain voimakkaita. Jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ihmisarvo, jonka vuoksi jokaisella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet oman elämänsä rakentamiseen sekä vaikuttamiseen yhteiskunnassa. Erilaisuus on rikkaus, mutta eriarvoisuus vääryyttä. Köyhyys, kohtuuttomat tuloerot ja syrjintä ovat esimerkkejä tasa-arvon uhista, jotka on poistettava.

Kolmas keskeinen arvo, solidaarisuus, on ennen muuta yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä. Olemme riippuvaisia toinen toisistamme ja yhdessä enemmän kuin osiemme summa. Solidaarisuuteen liittyy myös vastuu kanssaihmisistä ja ympäristöstä. On toimittava siten, että kanssaihmisillä – ja myös tulevilla sukupolvilla – on mahdollisuus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Solidaarisuus hylkää egoismin ja itsekkyyden, mutta kunnioittaa jokaisen yksilöllisyyttä.

Valta SDP:ssä kuuluu jäsenistölle, jota yhdistää vastuu yhteisistä arvoista, yhteisesti päätetyt säännöt ja vapaaehtoinen järjestötyö. SDP:n ylintä päätäntävaltaa käyttää puoluekokous, puoluevaltuusto on SDP:n ylin päätöselin puoluekokouskausien välillä.

SDP:n ylintä päätäntävaltaa käyttää puoluekokous, joka pidetään joka kolmas vuosi, ja jonka 500 puoluekokousedustajaa valitaan demokraattisesti jäsenten keskuudesta.
Puoluekokousajasta ja paikasta päättää puoluehallitus. Tarvittaessa puoluehallituksen päätöksellä voidaan pitää myös ylimääräisiä puoluekokouksia.

Puoluekokous valitsee SDP:n puheenjohtajan, puoluesihteerin, kolme varapuheenjohtajaa sekä puoluehallituksen muut jäsenet. Puoluekokous valitsee myös puoluevaltuuston jäsenet ja puheenjohtajan.

Puoluekokous päättää SDP:n politiikan linjasta. Puoluekokouspäätökset ovat pohjana muun muassa vaaliohjelmille sekä SDP:n tavoitteille hallitusohjelmaneuvotteluissa. SDP:n linja muodostuu demokraattisesti puolueosastojen ja yksittäisten jäsenten tekemistä aloitteista, puoluekokouksen niihin antamista vastauksista sekä puoluehallituksen kokoukselle valmistelemista kannanotoista ja poliittisesta ohjelmasta.

SDP:n sääntöjen mukaan aloitteita puoluekokoukselle voi tehdä puolueosaston jäsen, puolueosasto, piirijärjestö, puoluehallitus, puoluevaltuusto ja Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, Suomen Sosialidemokraattisen puolueen valtuuskunta Euroopan parlamentissa sekä Sosialidemokraattiset Naiset, Nuorten Kotkien Keskusliitto, Sosialidemokraattiset Nuoret, Sosialidemokraattiset Opiskelijat ja Suomen Wanhat Toverit.

Puoluevaltuusto on SDP:n ylin päätöselin puoluekokouksien välillä. Puoluevaltuustoon kuuluvat puoluekokouksen valitsemat puheenjohtaja ja 60 jäsentä.
Valtuusto kokoontuu sääntömääräisesti kaksi kertaa vuodessa ja käsittelee muun muassa vuosittain puolueen toimintasuunnitelmat ja -kertomukset, päättää jäsenmaksuperusteista ja vaalien jälkeen SDP:n osallistumisesta maan hallitukseen.

SDP:n käytännön poliittisen toiminnan johtoelimenä on kahdesti kuussa kokoontuva puoluehallitus. Puoluehallituksen kokouksiin osallistuvat muun muassa puolueen hallituksessa ollessa kaikki SDP:n ministerit.

Puoluehallituksen tehtävänä on myös huolehtia puoluekokouksen ja puoluevaltuuston päätösten toimeenpanosta.

Puolueen tarkoituksena on koota kansalaiset yhteiseen toimintaan sosialidemokratian aatteellisten tavoitteiden toteuttamiseksi ihanteena ja päämääränä vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden yhteiskunta, yhteistyön ja rauhan maailma sekä puhdas ja turmeltumaton ympäristö.

SDP toimii aktiivisesti pohjoismaisen poliittisen ja ammatillisen työväenliikkeen yhteistyöjärjestössä SAMAK:issa. SAMAK:n puheenjohtajuus kiertää neljän suurimman pohjoismaan sosialidemokraattisen puolueen kesken.

SDP on Euroopan Sosialidemokraattisen Puolueen (ESP) jäsen. ESP on Euroopan unionin jäsenmaiden sosialidemokraattisten puolueiden perustama yhteistyöorganisaatio.

SDP on sosialidemokraattisten puolueiden kansainvälisen yhteistyöjärjestön Sosialistisen Internationaalin (SI) jäsen. SDP:llä on myös laajat kahdenväliset suhteet moniin puolueisiin eri puolilla maailmaa.

SDP on keskustavasemmistolaisten puolueiden kansainvälisen verkoston Progressiivisen Allianssin (Progressive Alliance, PA) jäsen. SDP oli perustamassa järjestöä 2010-luvulla.

SDP osallistuu kehitysyhteistyöhön Solidaarisuuden (Kansainvälisen solidaarisuussäätiön) kautta. Säätiöllä on kehitysyhteistyöprojekteja eri puolilla maailmaa.

SDP on mukana Demossa, suomalaisten eduskuntapuolueiden yhteistyöjärjestössä. Demo toimii demokratian edistämiseksi tukemalla suomalaisten puolueiden ja kehitysmaiden poliittisten liikkeiden välisiä yhteistyöhankkeita.