“Tarttis tehrä jotain”! Helsinkiläisenä kaduntallaajana olen jo pitkään ollut huolestunut kolmannen sektorin järjestötoiminnan alasajosta ja julkisen terveydenhoidon romahtamisesta.
Miten on mahdollista, että ne, jotka ovat julkisen terveydenhuollon varassa, eivät saa lääkäriaikoja, puhumattakaan lähetettä erityissairaanhoitoon? Miten on mahdollista, että vanhusten kotihoito on Helsingissä retuperällä - hoitaja käy katsomassa, mutta kymmenen minuutin vierailulla ei ehdi mitään tekemään? Miten on mahdollista, että vapaaehtoistoimintaa vähennetään silloin, kun sitä eniten tarvitaan?
Valmistuin tradenomiksi EVTEK-amk:sta 2005. Tampereen yliopistossa olen opiskellut yhteiskuntatieteitä, mielenkiinnon aiheinani turvallisuus- ja puolustuspolitiikka.
Työkokemusta on monelta suunnalta, mm pankkialalta pankkitakauksista ja kolmannelta sektorilta Takuusäätiön takausten käsittelystä.
Yksin en voi parantaa maailmaa, mutta yhdessä voimme.
Minulle tärkeää
Kolmannen sektorin järjestötoiminnan alasajo
Järjestöiltä vähennetään avustuksia ja siten vapaaehtoistoimintaa vähennetään.
Julkisen terveydenhoidon romahtaminen
Julkisella puolella ei saa lääkäriaikoja, saatikka lähetettä erityissairaanhoitoon.