Olen 67-vuotias, naimisissa, kolmen tyttären isä ja viiden lapsenlapsen pappa. Toimin 25 vuotta Kehitysvammaisten palvelusäätiön toimitusjohtajana. Sitä ennen kahdeksan vuotta nykyisen Siltavalmennus ry:ssä sosiaalityöntekijänä ja opettajana. Jäin eläkkeelle juuri ennen ensimmäisiä hyvinvointialueiden vaaleja. Olin törmännyt työssäni useisiin haasteisiin kehitysvammaisten ihmisten ja heidän läheisten kannalta. Ajattelin, että yritän vaikuttaa hyvinvointialueella niihin asioihin. Olin kaikkien vammaisjärjestöjen yhteisen Ei myytävänä-kansalaisaloitteen ensimmäinen allekirjoittaja vuosina 2017-2019. Oman äitini ja vaimoni äidin kautta pääsin tutustumaan ikäihmisten arkipäivään ja tilanteeseen ennen vaaleja. Ensimmäinen kausi aluevaltuutettuna on lisännyt tietoani ja myös tuskaa palveluiden saatavuudesta. Pirkanmaan hyvinvointialueella tehdään vähemmän omaishoidon sopimuksia kuin muilla alueilla, samoin ikäihmisten palveluiden peittävyys on vähäisempää Pirkanmaalla.
Viktigt för mig
Pirkanmaan hyvinvointialueen pitää ansaita asukkaiden ja henkilöstön luottamus
Palveluverkon supistaminen sekä palveluiden rajaaminen (mm. omaishoidon tuen tiukat kriteerit, kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumispalvelun peittävyyden alentaminen, soteasemien vähentäminen) ovat heikentäneet asukkaiden luottamusta hyvinvointialuetta kohtaan. Vaikka monissa palveluissa onkin tapahtunut myönteistä kehitystä. Henkilökunta on kokenut tähän mennessä jo kuudet YT-neuvottelut. Nykyhallituksen tiukat talousvaatimukset ovat vaikuttaneet sekä asukkaisiin että henkilöstöön.
Omaishoidon tuen kriteerien löysentäminen ja omaishoidon tuen sopimusten lisääminen
Pirkanmaan hyvinvointialueen omaishoidon tuen kriteerien löysentäminen. Tosiasiassa vaativaa omaisensa hoitotyötä tekevät vammaisten ihmisten ja ikäihmisten omamishoitajat eivät pääse omaishoidon tuen piiriin tällä hetkellä. Pirkanmaan hyvinvointialueella omaishoidon tuen piirissä on vähemmän omaishoitajia kuin muilla hyvinvointialueilla. Tämä uuvuttaa omaishoitajia. Pirkanmaalla ihmetystä on herättänyt omaishoidon sopimuksen byrokratian vaativuus. 19-sivuiset ohjeet jopa pelottavat omaishoitaji
Kotihoidon ja ympärivuorokautisen palveluasumisen palveluihin pääsyn helpottaminen ja saatavuuden parantaminen
Pirkanmaalla kasvaa yli 80-vuotiaiden ihmisten määrä 31 500 henkilöllä. Tämän väestön sisällä yli 90-vuotiaiden määrä kolminkertaistuu. Muistisairaudet kasvat myös merkittävästi. Kotihoidon piiriinkin on yhä vaikeampi päästä. Ympärivuorokautisen palveliuasumisen paikkojen määrä ei kasva. On tärkeätä, että ikäihmiset pääsevät näiden palveluiden piiriin oikeaan aikaan, oman tarpeen perusteella. Ei hyvinvointialueen taloudellisen tilanteen perusteella. Ihnmissuhteiden jatkuvuus on tärkeätä.