Hei, olen ekonomi, hyvinvointialueen hallintojohtaja, hallitusammattilainen ja kolmen lapsen isä. Uudellamaalla olen työskennellyt palokunnasta kehitysvammaisten erityishuoltoon ja kaupungin taloushallintoon sekä toiminut mm. sosiaali- ja terveyslautakunnassa, Vantaan Energialla ja pelastuslautakunnassa.
Uusimaa kasvaa nopeasti, ja on varmistettava, että arvot ja ihmiset pysyvät kehityksessä mukana. Kylien ja kaupunginosien äänen on kuuluttava päätöksenteossa, ja palvelut turvattava erityisesti vammaisille, nuorille ja vanhuksille. Taloutta on hoidettava vastuullisesti, asumisen kustannukset pidettävä kohtuullisina ja tasapuolisina. Kiertotaloutta on edistettävä luonnon ja työllisyyden tukemiseksi. Liikkumisen on tuettava arkea pyöräilystä joukkoliikenteeseen ja yksityisautoiluun. Hoitotakuu ja nopea hoitoon pääsy on varmistettava kehittämällä etäpalveluita ja digiratkaisuja. Henkilöstön työolot on turvattava, nuorten mielenterveyspalveluita vahvistettava.
Viktigt för mig
Ensihoitopalveluiden turvaaminen ja kehittäminen osana hyvinvointialueen kokonaisturvallisuutta
Ensihoidon resurssit on turvattava, jotta apu on aina saatavilla. Pelastuslaitoksen vahva rooli palveluntuottajana takaa kustannustehokkuuden ja varautumisen. Synergioitu pelastus- ja ensihoitoverkko sekä uudet valmiusasemahankkeet (Tikkurila, Korso, Hakunila, Martinlaakso) vahvistavat toimintavalmiutta. Digitaaliset työkalut, kuten HALI-liikennevaloetuusjärjestelmä, voivat edelleen parantaa vasteaikoja ja tehostaa palvelua Keski-Uudellamaalla.
Hyvinvointialueen talouden kestävyys ja rahoituksen turvaaminen
Hyvinvointialueiden talous on kriisissä, ja rahoituksen riittävyys on varmistettava pitkällä aikavälillä. Vuokrakustannusten nousu on suuri haaste, sillä monet toiminnot ovat vuokratiloissa. Kustannuksia on hillittävä tilatehokkuutta parantamalla ja pitkäaikaisilla sopimuksilla. Lisäksi valtion rahoitusmallin on vastattava alueiden todellisia tarpeita, jotta palvelut voidaan turvata ilman jatkuvia säästöpaineita.
Riittävä henkilöstö ja tehokkaat palvelut turvattava hyvinvointialueella
Hoitotakuun toteutuminen varmistaa hoitoon pääsyn kahdessa viikossa ja hammashoitoon kuukaudessa. Etävastaanottoja ja digipalveluita on lisättävä resurssien kohdentamiseksi. Henkilöstön saatavuutta ja työoloja on parannettava panostamalla työhyvinvointiin, palkkaukseen ja työnjakoon. Nuorten mielenterveyspalveluita on vahvistettava koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Tekoäly ja digiratkaisut nopeuttavat hoidon arviointia, mutta tietoturva ja eettiset kysymykset on huomioitava.