Santeri Ahola
Olen saanut tutustua Lapissa useiden eri paikkakuntien ihmisiin ja suurimman osan elämästäni olen asunut Rovaniemellä. Muutettuani Ranualle olen ymmärtänyt paljon siitä, mitä erityistilanteita voi syrjäseudulla asuessa tulla, mitä ei kaupungissa asuttaessa osaa huomioida. Näiden kokemuksieni yhdistelmänä minulle on koostunut laaja näkökanta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta hyvinvointialueellani. Tämän hetken opiskeluni sosiaalialalla antavat tuoreen ja ajankohtaisen tiedon hyvinvointialueiden kehittämiskohteista. Opiskeluni juontavat juurensa siitä, että haluan antaa itsestäni jotain yhteiskunnalle ja olen elämässäni siinä vaiheessa, että itsensä kehittämisen rinnalla myös muiden kehittäminen on sitä mitä haluan tehdä.
Viktigt för mig
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi.
Hyvinvointialueen alle kuuluu paljon lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Nämä pitävät sisällään mm. mielenterveys, päihde ja muita tuen tarpeeseen liittyviä palveluita. Meidän tulee pitää huoli, että näihin palveluihin on varattu tarpeeksi resurssia, jotta me voimme tarjota palveluita mahdollisimman matalalla kynnyksellä ja ennaltaehkäisevästi.
Arvokas vanhuus
On tärkeää, että vanhus saisi elää elämänsä viimeiset vuodet omalla paikkakunnallaan, mikäli se suinkin on mahdollista. Kotihoidossa on omat haasteensa pitkien välimatkojen vuoksi, mutta sen rinnalla tulee mahdollistaa asuminen oman paikkakunnan palveluasumisyksikössä.
Rohkea hallinnon ja koko järjestelmän tarkastelu
Enää ei saa leikata suorittavasta portaasta, vaan nyt on rehellisesti katsottava myös hyvinvointialueiden hallintoa. Meitä ei palvele se, että osa lääkäreistä työskentelee yksityisellä puolella ilman velvoitetta toimia myös kunnallisten palveluiden piirissä ilman jättimäisiä keikkapalkkioita. Ymmärrän, että ammatinharjoittajilla tulee olla valinnanvapaus, missä töitä tekee, mutta olisiko jossain uran vaiheessa hyvä työskennellä pidempi pätkä myös kunnanpalveluissa?