Mie olen Emilia, Demarinuorten puheenjohtaja ja SDP:n nuorin kuntapäättäjä.
Kesällä 2021 tulin valituksi kunnanvaltuutetuksi. Nuo kuntavaalit olivat sattuman kauppaa: vaaleja siirrettäessä huhtikuulta kesäkuun alkuun, ehdin juuri toukokuussa kivuta yli 18 ikävuoden rajapyykin. Kuntapäättäjänä olen työskennellyt konkreettisesti nuorten osallisuuden, harrastamisen mahdollisuuksien ja kestävän kuntatalouden puolesta. Olen niin kunta- kuin maakuntatasolla halunnut tarjota vision tulevaisuuden Itä-Suomesta.
Ehdokkuus eduskuntavaaleissa 2023 oli yksi hienoimpia kokemuksia. Vaalikevään aikana tapasin tuhansia ihmisiä Itä-Suomessa, sain keskustella yhteiskunnan tilasta ja kuulla ihmisten tarinoita. Politiikassa toimiessa arvostan ihmisten, kansalaisyhteiskunnan ja tiedemaailman käyttämää ääntä.
Vapaa-ajalla urheilen ja nautin ystävien seurasta. Olen intohimoinen avantouimari ja silloin kun väsyttää tai kiukuttaa, menen nauttimaan ulkoilmasta!
Lisää minusta löydät nettisivuiltani
Viktigt för mig
Oppimistulokset nousuun
Koulumaailma on muuttunut. Niin opettajat kuin lapset ja nuoret kokevat yhä enemmän kouluympäristön aiheuttamaa stressiä: kännykät, melu ja keskittymisen vaikeudet tulevat vastaan päivittäin. Kodin ja koulun välillä on lasten ja nuorten niin somessa kuin muuten aikuisten katseilta piilossa pyörivä maailma, jossa tapahtuvaan kiusaamiseen ei pystytä tarpeeksi voimakkaasti puuttumaan. Kouluihin tarvitaan lisää ammattilaisia kohtaamaan nuoria sekä tukemaan vanhempia uusien haasteiden edessä.
Harrastaminen tekee hyvää
Harrastamisen Suomen malli on yksi tärkeimmistä viime vuosien uudistuksista, joka takaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden harrastaa varallisuudesta riippumatta. On kuitenkin oltava tarkka, ettei malli synnytä kaksia harrastamisen markkinoita. Eroa lasten lähtökohdissa tasataan parhaiten sillä, että lapset istuu yhteisissä luokissa ja harrastaa yhteisissä joukkueissa.
Lasten harrastuneisuutta tulisi mitata ja osallistumisastetta nostaa.
Joensuu Itä-Suomen vetovoimakeskuksena
Pielisjoki virtaa niin kauan kuin Joensuussa ja seutukunnissa on koulutettuja ja osaavia ihmisiä. Paikallinen elinvoima syntyy hyvästä yhteistyöstä kaupungin, yrityspalveluiden, yritysten ja oppilaitosten välillä. Nuorille tulee löytyä niin kesätyö- kuin harjoittelupaikkoja sekä vakituinen työ mahdollisimman nopeasti valmistumisen jälkeen. Paikalliset panostukset uudelleenkouluttautumiseen sekä työllisyyspalveluiden toimivuuteen ovat korkean rakenteellisen työttömyyden alueella elintärkeitä.