Käännetään lasten ja nuorten oppimistulokset nousuun

Jokaiselle lapselle on turvattava laadukas perusopetus, oppimisen tuki ja tarpeen mukaiset oppimateriaalit lähikoulussa riittävillä opetuksen ja ohjauksen resursseilla. Päiväkodeissa ja kouluissa on oltava riittävästi turvallisia ja osaavia aikuisia. Ammatillisessa koulutuksessa on huolehdittava lähiopetuksen määrästä.

Kaksivuotinen esiopetus vahvistaa lasten kouluvalmiutta ja auttaa varmistamaan, että kaikilla lapsilla on samat mahdollisuudet oppimiseen. Jokaisella lapsella on oltava riittävä kielitaito koulun alkaessa.

Kouluihin on turvattava oppimisrauha rajoittamalla puhelinten häiritsevää käyttöä oppitunneilla, vahvistamalla opettajien pedagogista vapautta päättää sopivista oppimistavoista ja pitämällä ryhmäkoot riittävän pieninä. Henkilöstön kohtaamaa häirintää on kyettävä vähentämään.

Pienet ryhmäkoot, erityisesti perusopetuksessa, tukevat oppimista ja oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on oltava, että ryhmäkoot olisivat enimmillään 20 oppilasta, etenkin alimmilla vuosiluokilla.

Huoltajan on huolehdittava lapsen ja nuoren oppivelvollisuuden suorittamisesta ja siksi vanhempien vastuuta osallistua koulun ja kodin väliseen yhteistyöhön on vahvistettava. Koulun ja kodin välisen yhteistyön on myös tuettava huoltajia, jotta he pystyvät tukemaan oppilaan koulunkäyntiä.

Kunnissa ja hyvinvointialueilla on suhtauduttava vakavasti lasten ja nuorten lisääntyvään pahoinvointiin sekä jaksamisen haasteisiin.

Kouluissa on otettava käyttöön parhaat käytännöt lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi muun muassa päivärytmin osalta. Esimerkiksi aloittamalla koulupäivä yläkoulussa vasta kello 9 voidaan tukea nuorten jaksamista ja vähentää väsymystä. Aamu- ja iltapäivätoimintaa on uudistettava ja kytkettävä osaksi koulupäivää. Pienille koululaisille ja heidän vanhemmilleen aamu- ja iltapäiväkerhot ovat tärkeitä sujuvan arjen tukemiseksi.

Kouluissa on panostettava vakituisten varahenkilöiden rekrytointiin, jotta sijaiset olisivat lapsille ja nuorille mahdollisimman usein tuttuja ammattilaisia. Kiusaamista on pyrittävä vähentämään koulu- tai oppilaitoskohtaisten toimintamallien avulla sekä parantamalla lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja varhaiskasvatuksessa ja kaikilla koulutusasteilla.

Lapsen tai nuoren on tarvittaessa saatava apua nopeasti. Nuorta ei saa pompotella palvelusta toiselle. Kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaa nuorisotyötä on kehitettävä ja palveluiden saatavuutta on parannettava.

Lapsia ja nuoria on tuettava varhaiskasvatuksesta aina työelämään saakka. Kasvua ja oppimista tukeva varhaiskasvatus ja esiopetus on oltava kaikkien saatavilla ja niiden tulee muodostaa saumaton jatkumo perusopetukseen. Jokaisella on oikeus saada laadukasta opetusta lähikoulussaan, jonka yhteyteen on koottava myös muita lasten ja nuorten palveluita ja harrastuksia. Tukemalla harrastamista ehkäisemme syrjäytymistä ja vähennämme yksinäisyyttä.

Kunnissa on varmistettava, että toisen asteen koulutus säilyy aidosti maksuttomana, jotta jokaisella nuorella on mahdollisuus suorittaa toisen asteen opinnot, saada tutkinto ja saavuttaa työelämää sekä jatko-opintoja varten riittävä osaaminen.

Perhepolitiikan punaisena lankana on oltava ennaltaehkäisevät ja maksuttomat matalan kynnyksen palvelut. Perheiden on saatava toimivia palveluja riittävästi ja oikeaan aikaan. Perheen aikuisten kriisitilanteissa on huolehdittava myös lasten avuntarpeesta ja toisin päin. Järjestöillä on tärkeä rooli perheille tarjottavien matalan kynnyksen palvelujen tuottajina sekä asiantuntijoina.

Lastensuojelussa on siirryttävä ennaltaehkäisevään ja perhekeskeiseen toimintaan, joka tukee lapsen hyvinvointia, vähentää huostaanottojen tarvetta ja vahvistaa perheiden voimavaroja. Lisäksi on panostettava varhaiseen tukeen, lisättävä resursseja matalan kynnyksen apuun ja varmistettava sijaishuollossa olevien lasten laadukas tuki. Huostaanotettujen lasten kuntoutumista avohuoltoon on edistettävä ja asetettava heidän etunsa aina etusijalle.

Lasten ja nuorten pahoinvointi voi oireilla myös väkivaltana. Siihen puututaan tehokkaimmin monialaisella yhteistyöllä, johon voivat osallistua esimerkiksi koulu, sosiaali- ja terveydenhuolto, järjestöt, poliisi, nuorisopalvelut ja lapsen tai nuoren huoltaja.

• Esiopetus on laajennettava kaksivuotiseksi.
• Tavoitteena enintään 20 oppilaan ryhmäkoot perusopetuksessa, etenkin alimmilla vuosiluokilla.
• Puhelinten häiritsevää käyttöä oppitunneilla rajoitettava.
• Opettajille lisää pedagogista vapauttaa päättää, millaiset oppimistavat sopivat eri ryhmille ja oppilaille.
• Koulujen ja oppilaitosten henkilöstölle riittävät keinot häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja lisää puuttumistoimivaltaa.
• Suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2) -opetusta on uudistettava ja lisättävä.
• Lainsäädäntöön nykyistä selkeämmin huoltajien velvollisuudet lapsen asioiden käsittelyyn kouluissa tai oppilaitoksissa.
• Koulujen päivärytmi tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia esimerkiksi aloittamalla koulupäivä yläkoulussa vasta kello 9.
• Aamu- ja iltapäivätoiminta tukemaan lasten ja perheiden tarpeita.
• Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opetettava varhaiskasvatuksessa ja kaikilla koulutustasoilla.
• Kiusaamisen vastainen toimintamalli jokaiseen kouluun ja oppilaitokseen.
• Nuorisotyö sekä lasten ja nuorten palvelut tuotava kouluihin ja oppilaitoksiin.
• Aidosti maksuttomasta toisesta asteesta on pidettävä kiinni.
• Nuorille nykyistä paremmat päihde- ja mielenterveyspalvelut, keskustelutuki, kriisiapu ja ohjaus jatkohoitoon ilman ajanvarausta tai diagnoosia.
• Jokaisessa kunnassa on tehtävä tuen tarjoamisen strategia varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, jossa linjataan millaista tukea ja millaisin resurssein tarjotaan.
• Perhepalveluissa ja lastensuojelussa panostettava ennaltaehkäiseviin ja matalankynnyksen palveluihin.