SDP:n esityksiä parempaan työelämään
SDP:n mielestä nyt tarvitaan konkreettisia toimia, joilla työmarkkinoiden luottamusta voidaan vahvistaa. Olemme koonneet viisi lakialoitetta, joilla voidaan edistää hyvää, suomalaista työelämää.
Lisäksi keväällä julkaistussa rakenne-, työllisyys- ja kasvupaketissa esiteltiin SDP:n keinoja työllisyyden parantamiseksi. Näillä toimilla on potentiaalia lisätä työllisyyttä noin 120 000 työllisellä.
Työelämää on kehitettävä eteenpäin sopimalla ja huolehtimalla työntekijöiden oikeuksista. Työntekijöiden oikeuksia osallistua työpaikan päätöksentekoon ja järjestäytyä on edistettävä. Lisäksi luottamusmiehen asema on vahvistettava lainsäädännössä ja ammattiliitoille on annettava kanneoikeus.
Työelämän lainsäädäntö sekä luottamusmiesjärjestelmä ja yleissitovat työehtosopimukset ovat pohja luottamukselle. Lähtökohtana lainsäädännön uudistamisessa tulee aina olla työntekijöiden ja työnantajien väliseen sopimiseen perustuvat ratkaisut. Henkilöstön edustajien asemaa vahvistetaan kaikilla tasoilla.
Hallituksen työllisyyspolitiikka ei toimi
- Hallitus lupasi kautensa aikana 100 000 uutta työpaikkaa. Saldo on tällä hetkellä lähes 40 000 työpaikkaa miinuksella.
- Uusimmilla luvuilla valtionvarainministeri totesi, että tavoitteesta jäädään alle puoleen. Hallitus ei siis itsekään usko, että se pystyy kääntämään Suomen työllisyyden nousuun.
- Suomen työttömyysaste on nyt kolmanneksi korkein heti Espanjan ja Kreikan jälkeen. Samalla valtionvelka kasvaa 25 miljardia kahden ensimmäisen vuoden aikana.
- Hallituksen keväällä aiheuttamalla työmarkkinakriisillä on kauaskantoiset seuraukset. Työmarkkinoiden luottamusta on rakennettava pala palalta uudestaan – vähintä mitä hallitus voi tehdä, on olla aiheuttamatta enää lisää vahinkoa omalla toiminnallaan.
SDP:n lakialoitteita paremman työelämän puolesta:
-
Järjestökanteen mahdollistaminen selkeyttäisi ja nopeuttaisi työ- tai virkasuhteeseen liittyvien riita-asioiden ratkaisua. Kanneoikeus suojaisi työntekijöitä ja ehkäisisi väärinkäytöksiä, koska ammattiliitto voisi työntekijöiden edunvalvojana nostaa kanteen myös itsenäisesti. Uusi laki järjestökanteesta ehkäisisi tiedoiltaan ja taidoiltaan heikommassa asemassa olevan, esimerkiksi ensimmäisessä työpaikassaan aloittelevan nuoren tai tilapäistöitä tekevän ulkomaalaisen, työntekijän hyväksikäyttöä ja tämän työehtojen polkemista vaalimalla tämän oikeuksia ja sopimuksen mukaisia työehtoja.
(LA 3/2023 vp Suhonen ym.: Lakialoite laiksi järjestökanteesta työsuhteeseen liittyvässä riita-asiassa)
-
Alipalkkaus luokiteltaisiin rikokseksi, johon syyllistyy työnantaja, joka tahallaan maksaa työntekijälle työehtosopimuksen määräykset alittavaa palkkaa. Alipalkkauksella sekä sorretaan työntekijää että vääristetään kilpailua.
(LA 4/2023 vp Berg ym.: Lakialoite laiksi rikoslain 47 luvun muuttamisesta)
-
Perhevapaalta palaavalle esitetään tehostettua irtisanomissuojaa eli jälkisuojaa, joka jatkuisi 6 kuukautta perhevapaan päättymisen jälkeen. Perhevapaan vuoksi irtisanominen on tasa-arvolaissa kielletty, mutta syrjintäepäilyjä ilmenee tästä huolimatta. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat määräaikaisissa työ- ja virkasuhteissa olevat, joiden sopimukset voivat jäädä uusimatta perhevapaan takia. Lakialoitteen myötä työnantaja olisi velvollinen osoittamaan, ettei hän ole toiminut lainvastaisesti.
(LA 7/2024 vp Gebhard ym: Lakialoite laeiksi työsopimuslain ja valtion virkamieslain muuttamisesta)
-
Työntekijöiden edustus halutaan tuoda myös pienempien yhtiöiden hallintoon laajentamalla yhteistoimintalaki koskemaan myös työpaikkoja, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä Suomessa säännöllisesti on vähintään 25 (nykyisin 150). Lakimuutos tukisi työntekijän ja työnantajan jatkuvan, rakentavan vuoropuhelun kulttuurin muodostumista ja kehittäisi työpaikan toimintaa.
(LA 25/2023 vp Lyly ym.: lakialoite laiksi yhteistoimintalain 2 §:n muuttamisesta)
-
Laki edistäisi tasapainoista neuvottelukulttuuria työpaikoilla ja lisäisi valmiuksia osapuolten väliseen paikalliseen sopimiseen, mutta ei sanelemalla vaan sopimalla. Tulkintaetuoikeus tarkoittaa, että työehtoja koskevissa erimielisyystilanteissa tulkintaetuoikeus olisi työntekijöiden edustajalla ja työnantaja olisi velvollinen noudattamaan työntekijöiden edustajan ilmoittamaa tulkintaa riidanalaisesta asiasta, kunnes asia saadaan ratkaistua. Nykyään tilanne on toisin päin. Lakialoitteen mukaan työntekijän edustajan tulkintaetuoikeus koskisi paikallista sopimista, työnkuvaa ja palkan määrää.
(LA 26/2023 vp Lyly ym.: Lakialoite laiksi työntekijöiden edustajan tulkintaetuoikeudesta)
SDP:n ratkaisuja työmarkkinoille
- Perutaan hallituksen kiristykset maahanmuuttoon eli 3/6 kk ja ulos maasta -laki sekä kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan kiristykset.
- Edistetään ikääntyneiden vapaaehtoista työllisyyttä ja torjutaan ikäsyrjintää, sillä jopa puolet eläkkeelle jäävistä palkansaajista haluaisi jatkaa työelämässä. Keinoina mm. työeläkkeen kertymän jatkaminen 75 ikävuoteen asti ja ikääntyneiden verokannustin.
- Pyritään vähentämään vastentahtoisen osa-aikatyön määrä 100 000 työntekijästä puoleen määrittelemällä pääsäännöksi työsuhteen kokoaikaisuus, lisäämällä työntekijöiden oikeutta saada lisätyötä ja palauttamalla työttömyysturvan suojaosa ja tekemällä sen suuruudesta suhdannetilanteeseen sidottu.
- Parannetaan ylivelkaantuneiden kannustimia työntekoon lyhentämällä ulosottoaikaa, joka Suomessa on kansainvälisesti katsottuna erittäin pitkä. Työn tarjonnan kannustin on sitä pienempi, mitä ankarampi perintäjärjestelmä velalliselle on.
- Luodaan uudistettu aikuiskoulutustuki koulutustason nostamiseen ja työvoimapula-alojen työvoimatarpeeseen vastaamiseksi sekä suunnitellaan ja toteutetaan kokeilu, jossa aikuisten koulutusta suunnataan voimakkaammin työvoimatarpeen mukaan työllistymisen edistämiseksi.
- Vakautetaan työmarkkinat tukemaan kasvua. Solmitaan työmarkkinaosapuolten kanssa laaja kasvu- ja vakaussopimus seuraaville lähivuosille, varmistetaan sujuva työehtosopimusneuvottelukierros, sovitaan yhteisistä lisätoimenpiteistä kasvun vauhdittamiseksi sekä tasapainottavista toimista hallituksen työrauha- ja paikallisen sopimisen esityksiin, ja otetaan syksyn työsopimuslain kehittämishankkeeseen aidosti kolmikantainen ote, jossa hallitus asettaa tavoitteet ja työmarkkinaosapuolet sopivat keinoista.
- Tuetaan työmarkkinoiden dynamiikkaa eli työntekijöiden siirtymistä työstä työhön. Keinoina työsuhteen päättämisen salliminen työntekijän aloitteesta myös määräaikaisissa työsuhteissa, varautumalla siirtymisiin työuran keskivaiheilla tehtävillä urakatsauksilla, muutosturvan parantaminen, kilpailukieltolainsäädännön muuttaminen, yritystoiminnan arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostaminen, tietoliikenneyhteyksien parantaminen esimerkiksi junaratojen ja pääväylien varrella.
- Tehostetaan kunnista vuoden 2025 alusta TE-alueille siirtyviä työvoimapalveluita tekoälyllä tavoittelemalla 2 päivän nopeutusta keskimääräiseen työpaikan täyttymiseen, parantamalla osa-aikatyössä olevien mahdollisuuksia saada työvoimapalveluja sekä vähentämällä osa-aikatyön vastaanottamiseen sisältyvää byrokratiaa työttömälle mm. laajentamalla työnantajan ilmoittamia tietoja tulorekisteriin.
- Parannetaan osatyökykyisten mahdollisuuksia työntekoon. Suomessa on noin 65 000 osatyökykyistä henkilöä, joiden työntekomahdollisuuksia on parannettava sekä inhimilliseltä että työvoiman saatavuuden kannalta. Keinoina uusien TE-alueiden ja valtion yhteistyössä muodostettava osatyökykyisten työllistymiseen keskittyvä palveluyhtiö, osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistäminen julkisten hankintojen yhteydessä sekä osatyökykyisille kohdennetun työtulotuen hyödyntäminen.
- Sujuvoitetaan ja nopeutetaan sairauslomalta työelämään palaamista tehostamalla kuntoutukseen ohjaamista, lisäämällä sairausvakuutuslakiin osasairauspäivärahaan oikeuttava osatyökyvyttömyyden käsite (työkyvyn alenema vähintään 40 %) ja lieventämällä osasairauspäivärahan ehtoja, velvoitetaan työnantaja tukemaan työhön palaamista ja työn muokkaamista ja edistämällä työttömille kohdennettujen terveystarkastusten yleistymistä työkyvyn parantamiseksi.