Viestintä – Perinteinen media
Perinteinen media; lehdistö, TV ja radio, ovat edelleen keskeisiä yhteiskunnallisen mielipiteen muokkaajia. Oikea viesti oikein ajoitettuna ja oikeassa mediassa voi vaikuttaa merkittävästi siihen, mistä tänään tai huomenna puhutaan. Siksi monet organisaatiot tarjoavat säännöllisesti tiedotteita uutisten aiheiksi sekä juttumateriaaliksi.
Tiedotustilaisuuksia järjestetään, kun asia tai tilaisuus on erityisen tärkeä. Joukkoviestintä vaikuttaa myös paikallisesti – alueelliset sanomalehdet, Ylen alueuutiset ja paikallisradio kertovat kotiseutusi asukkaille, mitä omassa kunnassanne tapahtuu. Kuntalainen tai paikallinen poliitikko voi saada mielipiteensä melko helposti julki esimerkiksi kirjoittamalla mielipidekirjoituksen paikallislehteen.
Tästä luvusta löydät vinkkejä eri tavoista vaikuttaa viestimissä, ohjeita esiintymiseen sekä eväitä sujuvaan vuorovaikutukseen toimittajien kanssa. Apua median kanssa tehtävään yhteistyöhön saat myös aina puoluetoimistolta.
Haastattelupyynnöt
Toimittajat saattavat soittaa yllättäenkin, pyytääkseen kommenttia ajankohtaiseen asiaan. Haastattelupyyntöön kannattaa suhtautua positiivisesti, sillä silloin on mahdollista vaikuttaa tulevan jutun sisältöön. Toki joskus on tilanteita, joissa haastattelusta joutuu kieltäytymään, esimerkiksi, jos kyseisen asian kommentointivastuu on jo sovittu jollekin toiselle henkilölle. Toimittajan soittaessa voit aina ottaa hetken harkinta-aikaa: ”Voitko soittaa viiden minuutin kuluttua uudelleen, vapaudun silloin?” Jos et voi varsinaisesti auttaa toimittajaa, ole kuitenkin kohtelias.
Selvitä haastattelun käyttötarkoitus
Kysy toimittajalta, julkaistaanko lausuntosi osana juttua vai käytetäänkö sitä vain tausta-aineistona. Tausta-aineistoa varten tehtävissä haastatteluissa voit kertoa enemmän, esittää oman mielipiteesi ja antaa uutisvinkkejä.
Omat kommentit voi pyytää tarkistettavaksi
Haastateltavalla on oikeus pyytää sitaattinsa tarkistettavaksi ennen jutun julkaisemista. Toimittajalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta antaa sinulla luettavaksi koko juttua tai korjata jutun sisällöstä muuta kuin asiavirheet.
Aina ei tarvitse osata vastata
Jos et tiedä vastausta toimittajan esittämään kysymykseen, kerro se hänelle rehellisesti. Voit myös pyytää, että voit tarkistaa jonkun asian ja palata. Voit myös antaa toisen, asiasta mahdollisesti enemmän tietävän henkilön yhteystiedot. Joskus voi käydä niin, että haastateltava antaa epähuomiossa toimittajalle väärää tietoa. Tällöin kommentin korjaaminen onnistuu soittamalla toimittajalle mahdollisimman pian.
Tiedotteet
Tiedote on virallinen tapa kertoa tärkeästä asiasta tiedotusvälineille tai sidosryhmille. Useimmiten tiedotteet on tarkoitettu toimittajien käyttöön juttuidean herättäjäksi ja uutisten laatimisen pohjaksi. Tiedote voi olla myös kutsu tiedotustilaisuuteen tai tapahtumaan. Toimituksissa tiedotteita käydään läpi, ja osa niistä ylittää uutiskynnyksen eli päätyy jutun aiheeksi tai osaksi juttua. Tähän vaikuttavat muun muassa tiedotteen uutisarvo, tiedotettavan asian sopivuus lehden tarpeisiin ja uutispäivään sekä toimiva sisällön muotoilu. Otsikolla ja ensimmäisillä tekstiriveillä on monesti suuri vaikutus siihen, herättääkö tiedote toimituksen mielenkiinnon vai päätyykö se avaamattomana roskakoriin.
Ennen tiedotteen lähettämistä kannattaa miettiä, mitkä tiedotusvälineet tai sidosryhmät ovat tiedotteen tärkeimpiä vastaanottajia. Esimerkiksi paikallisia asioita koskevat tiedotteet kiinnostavat paikallislehtien toimituksia. Entä lähetetäänkö tiedote myös organisaatiosi omalle väelle?
Nykyisin tiedotteet kulkevat nopeasti sähköpostin välityksellä ja verkkopalveluiden kautta. Tiedotteiden lähetystä helpottamaan voit myös luoda valmiita vastaanottajalistoja, jotka koostuvat toimittajien, toimitusten ja muiden sidosryhmien sähköpostiosoitteista.
Toimitukset vastaanottavat paljon tiedotteita, jonka vuoksi joskus on hyvä soittaa toimitukseen ja varmistaa, että tiedote on huomattu.
Toimiva tiedote
Toimiva tiedote muodostuu ajankohtaisen ja kiinnostavan sisällön lisäksi hyvästä rakenteesta, tehokkaasta otsikosta ja oikeasta kieliasusta.
-
Tiedotteen on hyvä olla riittävän lyhyt ja selkeä. Puolikas A4-arkki on monen toimittajan mielestä sopiva tiedotteen pituus. Tiedotettavien asioiden tulisi selvitä heti tiedotteen alusta, jonka jälkeen kerrotaan tarkemmat yksityiskohdat. Pidemmässä tekstissä kannattaa käyttää väliotsikoita, jotka helpottavat lukemista.
Tiedotteessa on mainittava tekstilajin nimi (TIEDOTE) ja sen laatimispäivämäärä. Tiedotteen lähettäjän (organisaatio) nimi sijoitetaan tiedotteen vasempaan yläreunaan sekä sähköpostiviestin lähettäjäkenttään. Tiedotteen lopussa kerrotaan vielä lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot. Jos kyseessä on kutsu, tulee tekstissä käydä ilmi missä ja milloin tilaisuus järjestetään, ketä tilaisuudessa on puhujina ja mitä aihetta tiedotustilaisuus käsittelee. Jos osallistuminen edellyttää pressikorttia, on siitä mainittava kutsussa. Kutsuun tarvitaan myös ilmoittautumisohjeet sekä lisätietoja antavan henkilön yhteystiedot.
-
Hyvä otsikko on selkeä ja kertoo, mitä aihetta tiedote koskee. Saman otsikon voisit kuvitella myös sanomalehteen. Jos kyseessä on kutsu, mainitaan se otsikon yhteydessä. Koska toimittajat selaavat tiedotteita usein otsikoiden perusteella, voi hyvä uutinenkin mennä ohi epäselvän otsikoinnin vuoksi. Muista, että toimitukset saattavat vastaanottaa kymmeniä tai jopa satoja tiedotteita päivässä. Otsikoi tiedotteesi niin, että se ei huku kaikkien muiden tiedotteiden joukkoon.
-
Tiedotteen kielen tulisi olla selkeää ja uutismaista. Byrokraattista kieltä ja vierassanojen käyttöä kannattaa välttää. On myös hyvä pitää mielessä, että tiedote ei ole mainoskirje. Siksi turhat superlatiivit jätetään tekstistä pois.
Esimerkkinä hyvästä ja toimivasta tiedotteesta, voit lukea tiedotteen Niina Malmilta.
Lue tiedote: SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm: Kokoomuksen sininen sydän on kylmä
Mielipidekirjoitukset
Mielipidekirjoituksella sanomalehdessä tai netissä voit ottaa kantaa tai kiinnittää huomion valitsemaasi aiheeseen. Hyvin perusteltu ja kirjoitettu mielipide saa lukijan vakuuttumaan, että seisot asiasi takana.
Omalla kirjoituksellaan voi myös tukea muiden mielipiteitä. Esimerkiksi, kun SDP:n poliitikko kirjoittaa lehteen osuvan mielipiteen, voit jatkaa keskustelua omalla kirjoituksellasi. Kirjoitus voi myös olla osoitettu tietylle, nimetylle henkilölle sekä toimia vastineena aiemmin julkaistuun mielipidekirjoitukseen tai lehtijuttuun. Vastine on aina hyvä mahdollisuus tuoda oman puolueen kanta esiin.
Poliitikon kannattaa allekirjoittaa mielipide aina omalla nimellään, vaikka nimimerkin käyttö olisikin mahdollista. Toimitukselle täytyy myös muistaa lähettää omat yhteystiedot kirjoituksen mukana.
Hyvä mielipidekirjoitus on osuvasti otsikoitu, hyvin perusteltu ja lyhyt. Sopiva pituus mielipidekirjoitukselle on noin 1500 merkkiä. Mielipidekirjoitus voi olla kriittinen mutta ei toista henkilöä loukkaava – vain asialliset tekstit julkaistaan.
- Keksi kiinnostava ja kirjoituksen sisältöä kuvaava otsikko. Hyvällä otsikolla herätät lukijan mielenkiinnon.
- Viittaa mahdolliseen aiempaan kirjoitukseen, henkilöön, näkemykseen tai teemaan, johon liittyen kirjoitat.
- Yhteen mielipidekirjoitukseen riittää vain yksi käsiteltävä asia.
- Mielipiteessä oma ajattelu on tärkeintä. Muista perustella kantasi.
- Positiivisessa hengessä kirjoitettuja mielipiteitä on mielekästä julkaista ja lukea.
Oikaisun tekeminen
Joskus viestimiin päätyy asiavirheitä. Yksityisellä henkilöllä, organisaatiolla ja viranomaisella on oikeus saada lehdessä, verkkojulkaisussa tai ohjelmassa esitetty itseään tai toimintaansa koskeva virheellinen tieto oikaistuksi. Yleisimpiä oikaistavia asioita ovat nimivirheet. Oikaisupyyntö lähetetään virheen julkaisseeseen mediaan. Oikaisutekstissä on hyvä välttää toistamasta uudelleen alkuperäisessä tekstissä esitettyä virheellistä tietoa.
Periaatteessa oikaisun kohteena voi olla kaikki mediassa julkaistu virheellinen tieto, mutta aina oikaiseminen ei ole välttämätöntä. Jos asiavirhe on pieni ja harmiton, kannattaa miettiä, tarvitseeko sitä todella oikaista. Turhaan lähetetty ja julkaisematta jätetty oikaisu on huonoa suhdetoimintaa.