Marinin hallituksen saavutukset

Terveys on jokaisen oikeus, riippumatta lompakon paksuudesta. Uudessa asiakasmaksulaissa maksuttomien palvelujen määrää lisättiin ja maksuja kohtuullistettiin. Yhteensä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut alenivat noin miljoonalla suomalaisella.

Jokaisella on oikeus laadukkaaseen hoivaan ja huolenpitoon. Uusi henkilöstömitoitus vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa tarkoittaa, että 28-paikkaisessa vanhustenhuollon yksikössä on joka päivä päivävuorossa aiemman neljän sijasta kuusi hoitajaa, iltavuorossa aiemman kolmen sijasta viisi hoitajaa ja yöllä kaksi hoitajaa kuten aiemminkin. Ero on merkittävä: hoidettava saa enemmän hoivaa, ja hoitajalla on enemmän aikaa hoitotyölle.

Marinin hallitus toteutti jo monen hallituksen yrittämän sote-uudistuksen. Sote-uudistuksen myötä hoitoa ja tukea saa jatkossa jonottamatta, hoitoon pääsee nopeammin ja matalan kynnyksen palvelut toimivat nykyistä paremmin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitystyö hyvinvointialueilla jatkuu ja palveluita parannetaan ihminen, ei rakenteet edellä.

Seitsemän päivän hoitotakuun myötä jokainen pääsee kiireettömissä tapauksissa lääkärille seitsemässä päivässä hoidontarpeen arvioinnista. Hoitotakuun tiukentaminen tapahtuu kahdessa osassa: syyskuusta 2023 alkaen hoitoon tulee päästä 14 vuorokaudessa, ja seitsemän päivän hoitotakuu astuu voimaan 1.11.2024. Tällä hetkellä kiireettömään hoitoon pääsemisen raja on kolme kuukautta. Hoitotakuu on merkittävä parannus suomalaisten arkeen.

Aborttilain uudistuksessa helpotetaan abortin saamista Suomessa. Jatkossa 12. raskausviikkoon saakka raskauden keskeytykseen tulisi riittää raskaana olevan oma tahto. Uudistus vahvistaa itsemääräämisoikeutta ja oikeutta päättää omasta kehosta.

Kotihoidon henkilökunnan pysäköintiä helpotettiin uudessa tieliikennelaissa. Näin asiakastyöhön jää enemmän aikaa, kun kotihoidon työaika ei enää kulu parkkipaikan etsimiseen, vaan auton voi pysäköidä ilmaiseksi kunnan paikoitusalueella.

Tasavertainen perhevapaa kuuluu kaikille vanhemmille perhemuodosta tai sukupuolesta riippumatta. Perhevapaauudistuksella edistämme lasten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä perhe-elämän joustavuutta. Se myös parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla. Uudistuksessa huomioidaan erilaiset perhemuodot ja perheiden erilaiset tilanteet. Keskeistä on lapsen etu: jokaisella lapsella on oikeus saada hoivaa ja huolenpitoa riippumatta perhemuodosta tai vanhemman sukupuolesta. Uudistus kannustaa jakamaan perhevapaat tasaisemmin vanhempien välillä, mikä edistää tasa-arvoa niin perheissä kuin työelämässä ja koko yhteiskunnassa. Uusi malli tuo kaivattua joustoa vapaiden käyttöön. Vanhempainpäivärahoja voi jatkossa käyttää aiempaa useammassa osassa tai osa-aikaisesti, mikä helpottaa monen perheen arkea.

Aktiivimalli oli edellisen hallituksen työttömyysturvan leikkausmalli, joka kohteli ihmisiä epäinhimillisesti ja epäoikeudenmukaisesti. Aktiivimalli purettiin ja muutos astui voimaan 1.1.2020.

Lisäsimme TE-toimistojen rahoitusta, jotta työttömät saavat enemmän tukea työnhakuun. Näin ehkäisemme työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä. Työllisyyspalveluiden siirto kunnille vuoden 2025 alusta tuo palvelut lähemmäs asiakkaita ja auttaa vastaamaan paremmin paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin.

Työllä on iso merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Yhteiskuntamme hyvinvoinnin ja kestävyyden näkökulmasta on tärkeää saada kaikkien työpanos käyttöön. Eduskunta hyväksyi lain Työkanava Oy:sta, jonka tehtävänä on edistää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten työllistymistä. Laki tuli voimaan 1.7.2022. Osatyökykyisten työllistymistä tukee myös päätös nostaa palkkatuen enimmäismäärä 70 prosenttiin.

Työelämän pelisääntöjen tulee olla reilut ja kaikille samat. Uudella lainsäädännöllä parannetaan ulkomaisten marjanpoimijoiden asemaa ja ehkäistään ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Vuoden 2022 alusta alkaen päätettiin, että kaikista kilpailukieltosopimuksista tulee työnantajille korvausvelvollisuus, jotta perusteettomat kilpailukieltosopimukset vähenevät. Lisäksi vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan ja nollatuntisopimusten käyttöä rajoitetaan.

Jokaisella ihmisellä on oikeus työhön ja toimeentuloon. Palkkatukea on uudistettu laaja-alaisesti tavoitteena myös lisätä sen käyttöä. Edistämme osatyökykyisten, nuorten ja ikääntyvien pääsyä työmarkkinoille.

Lainsäädännöllä on myös vahvistettu vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista. Jatkossa työnantajan on vähintään vuoden välein tarkasteltava työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista.

Työ- ja elinkeinopalvelut siirretään kuntien ja alueiden vastuulle vuodesta 2025 lähtien. Uudistus tuo palvelut lähemmäs asiakkaita. Kunnat tuntevat oman alueensa parhaiten, joten ne pystyvät tarjoamaan palveluita, jotka aidosti vastaavat paikallisten työnhakijoiden ja työnantajien tarpeisiin. Työllisyys- ja elinkeinopalveluiden sekä kunnan koulutuspalveluiden siirtyminen saman järjestäjän vastuulle parantaa työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä nykyistä nopeammin.

Osaamisen merkitys korostuu muuttuvassa maailmassa. Laajensimme oppivelvollisuuden toisen asteen koulutukseen, jotta jokainen nuori voi tavoitella unelmiaan. Samalla teimme toisen asteen koulutuksesta aidosti maksutonta. Näin liian suuret kustannukset eivät muodostu esteeksi yhdenkään nuoren opinnoille.

Oikeus oppia -kehittämisohjelman tavoitteena on kaventaa ja ennaltaehkäistä peruskoulua käyvien oppilaiden oppimiseroja, vahvistaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea ja kehittää lukutaitoa. Lähikoulun asemaa vahvistetaan, opetuksen ryhmäkokoja pienennetään ja rahoitusta uudistetaan siten, että se tukee koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varattiin yhteensä 180 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022.

Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on välttämätöntä lasten ja nuorten tulevaisuuden ja koko Suomen menestyksen kannalta. Me haluamme nostaa Suomen osaamistasoa. Ammatillisen koulutuksen rahoituspohja vahvistettiin pysyvästi 50 milj. euroa vuodesta 2023 lukien.

Hallituksen vuoden 2020 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta lisättiin pysyvästi vuosina 2020–2023.  Yliopistojen perusrahoitusta vahvistettiin 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020. Korkeakouluindeksit palautettiin 1.1.2020 alkaen.

Hallitus päätti alentaa varhaiskasvatusmaksuja korottamalla maksujen perusteena olevaa tulorajaa 31 prosenttia sekä laskemalla toisen lapsen enimmäismaksua. Maksujen alentaminen helpottaa perheiden arkea ja kasvattaa työllisyyttä. Uudistus tuli voimaan 1.8.2021. Syksyn 2022 budjettiriihessä hallitus päätti esittää varhaiskasvatusmaksuja alennettavaksi pysyvästi 70 miljoonalla eurolla.

Jokaisella lapsella tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus osallistua laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Siksi palautimme subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen, jonka Sipilän hallitus aikaisemmin perui.

Panostamalla osaamiseen ja innovaatiotoimintaan varmis­tamme, että Suomi pärjää myös tulevaisuudessa. Tätä varten hallitus on lisännyt tutkimus-, kehitys- ja innovaa­tiotoiminnan rahoitusta noin 350 miljoonalla eurolla. Tämä ohjataan laajasti TKI-toimintaan mm. Suomen Akatemian ja korkeakoulujen kautta. Parlamentaarisen TKI-työryhmän päätöksenä kaikki eduskuntapuolueet sitoutuvat tavoitteeseen nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Esiopetuksella kavennetaan oppimiseroja ja ehkäistään mahdollista syrjäytymistä. Käynnistimme kokeilun kaksivuotisesta esiopetuksesta, joka toteutetaan 2021–2024. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua kaksivuotiseen, maksuttomaan esiopetukseen. Kokeilun tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, selvittää perheiden palveluvalintoja sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.

Harrastaminen tukee hyvinvointia ja ehkäisee yksinäisyyttä. Harrastuksen Suomen mallin avulla haluamme mahdollistaa jokaiselle lapselle mieluisan ja maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteydessä.  Näin lisätään merkityksellistä tekemistä vapaa-aikaan, ja lisäksi ilta-aika vapautuu perheiden yhteiseksi ajaksi, kun harrastaa voi koulupäivän yhteydessä.

Politiikka on valintoja. Meidän valintamme on keventää pieni- ja keskituloisten verotusta. Teemme päätöksiä, jotka kasvattavat suurimman osan suomalaisista käteen jääviä tuloja. Esimerkiksi vuoden 2020 budjettiin sisältyi ansiotuloveron alennus 200 miljoonalla. Hallitus on tehnyt lisäksi joka vuosi ansiotasoindeksin mukaiset noin 400–500 miljoonan euron veronalennukset, joilla on varmistettu, että veroprosentit pysyvät keskimäärin samoina, vaikka tulotaso nousee. Vuoden 2022 kehysriihessä hallitus päätti myös alentaa pienimpien eläkkeiden verotusta noin 60 miljoonalla eurolla.

Maksuhäiriömerkintöjen kesto lyhenee kuukauteen siitä, kun velallinen on saanut velkansa maksettua. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa esimerkiksi asunnon saamista, joten merkintöjen nopeampi poistaminen on inhimillistä ja auttaa myös asunnottomuuden poistamisessa.

Vähemmän eriarvoisuutta ja enemmän oikeudenmukaisuutta. Korotimme ensimmäisessä erässä pienimpiä eläkkeitä 50 eurolla kuukaudessa ja 1300 euroa tienaavien eläkettä 34 kuukaudessa nettona vuoden 2020 alusta. Perusturvaa parannettiin 20 eurolla kuukaudessa. Opintoraha sidottiin indeksiin ja opintorahan huoltajakorotusta nostettiin 25 eurolla kuukaudessa. Tämä työ ei kuitenkaan ole valmis, vaan sitä jatketaan myös tulevaisuudessa. Sosiaaliturvaetuuksiin on tehty vuonna 2022 ylimääräinen indeksikorotus paikkaamaan elinkustannuksien nousua.

Hallituksen tekemillä vero- ja etuusmuutoksilla on kavennettu tuloeroja. Veroilla on myös kerätty lisäveroja palvelujen ja sosiaaliturvan parantamiseksi. Hallitus on lisäksi tehnyt useita verovälttelyä ehkäiseviä lakimuutoksia, joilla on tiivistetty Suomen veropohjaa.

Helpotimme yrittäjien ja pienyritysten toimintaa nostamalla arvonlisäveron alv-alarajan 15 000 euroon.

On kohtuullista, että maaperästämme kaivettujen mineraalien arvosta saadaan kohtuullinen korvaus yhteiskunnan ja kansalaisten käyttöön. Siksi eduskunta on päättänyt kaivosmineraaliveron käyttöönotosta.

Pikavippilainsäädäntöä kiristettiin säätämällä alemmasta korkokatosta sekä kiristämällä pikavippien markkinointia ja turvaamalla laskulla verkossa ostamista.

Marinin hallituksen esitys seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta on hyväksytty eduskunnassa. Kyseessä on historiallinen uudistus, jonka myötä seksi ilman suostumusta tunnistetaan rikoslaissa raiskaukseksi. Uudistuksen myötä parannetaan uhrin asemaa ja alaikäisten suojaa sekä kovennetaan seksuaalirikosten rangaistusasteikkoa.

Tunnistamme mielenterveyden merkityksen muuttuvassa maailmassa. Hallituksen laatiman mielenterveysstrategian avulla kehitetään palveluita, ehkäistään itsemurhia ja lisätään mielenterveysosaamista ihmisten arkiympäristöissä.

Mielen hyvinvoinnin haasteet voivat vaikuttaa työllistymiseen tai opintoihin. Lisäsimme resursseja alle 30-vuotiaita työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa auttaville Ohjaamoille, jotta nuoret saavat tarvitsemansa avun aidosti yhdeltä luukulta. Ohjasimme myös lisärahoitusta muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuden parantamiseen sekä oppivajeen paikkaamiseen.

Hallitusohjelman kirjausten perusteella on valmisteltu toimenpideohjelma kiusaamisen ehkäisemiseksi. Ohjelma sisältää laajasti erilaisia toimenpiteitä aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

Arvokas ja turvallinen vanhuus on jokaisen oikeus. Perustimme vanhusasiavaltuutetun viran parantaaksemme ikääntyneiden asemaa ja edistääksemme heidän oikeuksiensa toteutumista yhteiskunnassa. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ikääntyneiden oikeuksien toteutumista, nostaa esiin kehittämiskohteita sekä arvioi lainsäädännön ja päätösten vaikutuksia ikäihmisiin.

Eduskunta on hyväksynyt uuden translain. Sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen eriytetään lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Laista poistuu myös siinä nyt oleva vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä. Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta kumotaan. Lain avulla halutaan vahvistaa ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja itsemääräämisoikeuden toteutumista.

Olemme aloittaneet lastensuojelun kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on turvata nykyistä paremmin lasten oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun.

Nykyinen, vuonna 2007 säädetty laki on pirstaleinen ja vaikeaselkoinen. Ongelmallisuutta ovat tuoneet esiin niin lapsiasiainvaltuutettu kuin lastensuojelun asiantuntijat ja ammattilaiset. Kyse on lasten perusoikeuksista ja on tärkeää, että lainsäädäntö on selkeää. Uudistuksen tavoitteena on myös kansalaisten, erityisesti lasten, oikeusturvan parantaminen sekä lastensuojelun ennakoitavuuden, avoimuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Konkreettiset lainsäädännön uudistukset tehdään vuodesta 2023 alkaen.

Vammaispalvelulaki on uudistettu vuosien valmistelun jälkeen ja se tulee voimaan 1.10.2023. Uusi laki tukee vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä turvaa yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.

Huolehdimme Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta nopeasti muuttuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Vahvistimme Suomen puolustuskykyä lisäämäl­lä merkittävästi puolustusvoimien määrärahoja ja teimme historiallisen päätöksen Nato-hakemuksen jättämisestä taataksemme Suomen turvallisuuden kaikissa olosuhteissa.

Ihmisten turvallisuudesta on huolehdittava. Poliisien tekemälle tärkeälle työlle lisätään resursseja. Lisäämme poliisien määrää suunnitelmallisesti.

Edellisen hallituksen taksilaki purki alan sääntelyä rajusti ja keräsi paljon kritiikkiä. Taksilain korjaussarjalla edistimme hinnoittelun läpinäkyvyyttä, taksien saatavuutta, toiminnan turvallisuutta sekä harmaan talouden torjuntaa.

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka kulkee käsi kädessä ihmisten hyvinvoinnin ja työllisyyden kasvun kanssa. Olemme lisänneet luonnonsuojelun määrärahoja, tehneet Suomen historian suurimman panostuksen ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä perustaneet ilmastorahaston, joka tukee investointeja ja vauhdittaa ilmastotoimia.

SDP:lle on tärkeää, että vihreä siirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti kaikki mukana pitäen. Tuemme muun muassa pientalojen energiaremontteja ja öljylämmityksestä luopumista sekä sähköautojen hankintaa, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus toimia kestävästi tulotasosta riippumatta.

Hallitus on sopinut toimista, joilla suunnataan kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Toimet myös vähentävät riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista, mikä osaltaan parantaa Suomen energiaomavaraisuutta.

Uusi ilmastolaki astui voimaan 1.7.2022. Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi laki asettaa päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Laki sisältää myös hiilinielujen vahvistamista koskevan tavoiteen. Uudistuksen myötä laki laajenee koskemaan myös maankäyttösektoria.

Hallituksen esityksestä Sallatunturin alueelle perustetaan uusi kansallispuisto. Kansallispuisto paitsi suojelee arvokasta luontoa, myös lisää jokaisen mahdollisuutta nauttia ja virkistyä luonnossa. Lisäksi kansallispuisto mahdollistaa alueen käytön tutkimusta ja opetusta varten sekä edistää alueen luontomatkailua ja matkailuyrittäjyyden kehittämistä.

Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tukien ja kannusteiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta.

Hallitus on päättänyt useista toimenpiteistä, joilla tuetaan vihreää siirtymää ja vauhditetaan Suomen irrottautumista venäläisestä fossiilisesta energiasta. Toimenpiteet edistävät lisäksi Suomen energiaomavaraisuutta ja tuovat helpotusta polttoainehintoihin.

Luonnonsuojelulailla turvaamme Suomen luonnon monimuotoisuutta ja edistämme luontokadon torjuntaa. Uudessa laissa vahvistetaan suojeltujen luontotyyppien suojaa sekä tehostetaan ja selkiytetään eliölajien suojelua, jotta Suomen luonnon monimuotoisuus voidaan turvata. Lisäksi muun muassa malminetsintä kielletään kansallis- ja luonnonpuistoissa kokonaan, ja valtion muilla suojelualueilla sen edellytyksiä tiukennetaan. Laki astui voimaan 1.6.2023.

Eläinsuojelulaki uudistettiin ja päivitettiin eläinten hyvinvointilaiksi. Uudistuksella edistetään eläinten hyvinvointia, suojelua ja kunnioitusta.

Kaivoslaki on uudistettu kohti ympäristön kannalta kestävämpää sääntelyä, joka huomioi paremmin paikalliset asukkaat ja elinkeinot.