”Yhteiskuntana olemme epäonnistuneet pahasti, jos emme pysty puuttumaan kiusaamiseen”

Suomalainen peruskoulujärjestelmä on hyvinvointivaltiomme kulmakiviä ja ylpeyden aihe, josta jokaisella meistä on myös henkilökohtaiset muistomme. Niin myös kansanedustaja Niina Malmilla, joka kävi oman peruskoulunsa Imatralla 80- ja 90-luvulla.

Malm muistelee omaa kouluaikaansa lämmöllä, mutta tiedostaen, että niin tuolloin kuin tänä päivänä aivan liian monen lapsen ja nuoren koulupolkua varjostaa kiusaaminen.

 

”On kyse lapsen ja nuoren oikeudesta käydä koulua rauhassa ilman pelkoa.”

 

– Yhteiskuntana olemme epäonnistuneet pahasti, jos emme pysty puuttumaan kiusaamiseen. Yksikin väkivallan teko on liikaa ja niihin on pystyttävä puuttumaan ajoissa. On kyse lapsen ja nuoren oikeudesta käydä koulua rauhassa ilman pelkoa. Kiusaamisella voi myös olla kauaskantoisia seurauksia pitkälle aikuiselämään niin kiusatulle kuin kiusaajille, sanoo Malm.

Malm näkee, että jokainen kiusaamistapaus on otettava vakavasti. Esimerkiksi Imatralla ja Etelä-Karjalassa on käytössä oma kiusaamiseen puuttumisen toimintamalli, joka toimii yhdessä koulun, poliisin ja sosiaalihuollon kanssa. Jokaisesta lainvastaisesta teosta tehdään rikosilmoitus ja tapaukset käsitellään moniammatillisessa yhteistyössä.

– Kiusaaminen saattaa usein olla vaikeasti määriteltävä ilmaisu, joka ei kerro yksittäisen teon vakavuutta. Esimerkiksi toisen pahoinpitely ei voi lieventyä kiusaamiseksi vain sen takia, että se tapahtuu kouluaikana. Väkivalta, yksityisyyden loukkaaminen tai omaisuuden varastaminen ovat lainvastaisia tekoja, eivät kiusaamista. Imatran ja Etelä-Karjalan mallissa olennaista on, että teoista puhutaan niiden oikeilla nimillä ja niihin myös puututaan tilanteiden edellyttämällä vakavuudella, Malm kuvailee.

Hallitus esitteli tällä kaudella toimenpideohjelman, jossa esitetään keinoja kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. Malm pitää sitä hyvänä alkuna kiusaamisen vastaisen työn vahvistamiseksi.

– Kiusaamisen vastaisella toimenpideohjelmalla tuetaan erilaisten alueellisten toimintamallien leviämistä valtakunnalliseen käyttöön. Kouluissa on myös oltava valmiudet käsitellä haastavia tilanteita ja suojella oppilaitaan väkivallalta ja muilta uhilta, jotka vaarantavat heidän hyvinvointinsa ja terveytensä. Siksi on tärkeää, että myös koulun henkilöstöllä on olemassa selkeät ohjeet siitä, miten näissä tilanteissa tulee yksiselitteisesti toimia, Malm toteaa.

Malm korostaa, että jokaisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden toteutumisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että kaikki lapset kokevat olevansa yhtä arvokkaita, ja että kukaan ei koe jäävänsä yhteiskunnan reunoille.

 

”Me emme saa päästää yhteiskuntaamme kehittymään sellaiseen suuntaan, jossa lapsen tai nuoren hätään herätään vasta kun tilanne on jatkunut pitkään ja kärjistynyt.”

 

– Me emme saa päästää yhteiskuntaamme kehittymään sellaiseen suuntaan, jossa lapsen tai nuoren hätään herätään vasta kun tilanne on jatkunut pitkään ja kärjistynyt. Meidän on turvattava kaikille mahdollisuus saada apua silloin kuin sitä tarvitsee. En halua menettää yhtään lasta tai nuorta kiusaamiselle sen takia, että olisin itse ollut hiljaa. Päättäjänä koen, että velvollisuuteni on nostaa ongelmaa esiin ja löytää siihen ratkaisukeinoja, Malm sanoo.

 

Kiusaaminen muuttaa muotoaan

Viime aikoina julkisuudessa on puhututtanut muun muassa sosiaalisen median eri alustoilla tapahtuva kiusaaminen. Malmin mukaan kiusaamisen muotojen muuttuessa on tärkeää, että myös lainsäädäntö pysyy ajan tasalla ja eri tahoille turvataan riittävät työkalut puuttua kiusaamiseen. Erityisen huolestuttavana Malm pitää kiusaamisen kokonaisvaltaisuutta – jatkumista koulun ulkopuolelle ja ulottumista koko elämään.

– Somessa tapahtuva kiusaaminen satuttaa aivan yhtä paljon kuin kasvotusten tapahtuva kiusaaminen. On muistettava, että myös netissä tapahtuva uhkailu, kunnian loukkaaminen, kuvien levittäminen tai yksityisyyden loukkaaminen voivat täyttää rikoksen tunnusmerkit, Malm painottaa.

Suomi on monella mittarilla maailman paras maa ja suomalainen peruskoulu hyvinvointiyhteiskuntamme kulmakivi. Niina Malm uskoo, että Suomi pystyy tulevaisuudessa selättämään myös kiusaamisongelman.

 

”Kiusaamisen lopettaminen on koko yhteiskunnan asia, ei pelkästään koulujen.”

 

– Kiusaamisen lopettaminen on koko yhteiskunnan asia, ei pelkästään koulujen. Jokaisella lapsella on oikeus elää ilman pelkoa kiusaamisesta. Aikuisilla on vastuu siinä, millaista esimerkkiä omalla toiminnallamme näytämme lapsille. Toisten kanssa on pystyttävä tulemaan toimeen näkemyseroista huolimatta, eikä loukkaava käytös tai tahallinen satuttaminen ole koskaan hyväksyttävää käytöstä, Malm sanoo.