Vero-ohjelma: SDP:n päälinjat verotuksessa vuoteen 2030

3.1 Verotuksen rooli SDP:n politiikassa

Verotus ei ole SDP:lle tavoite vaan keskeinen työkalu, jolla taataan hyvinvointivaltion edellytykset. Verotuksella rahoitetaan laadukas koulutus, terveys ja hoiva sekä kavennetaan eriarvoisuutta nykyisestä. Sillä rahoitetaan myös oikeusvaltion instituutiot, joilla turvataan perus- ja ihmisoikeudet kaikille.

Verotuksella vastataan osaltaan myös ilmastonmuutokseen ja työn murrokseen sekä valjastetaan tekninen kehitys hyvinvoinnin kasvun veturiksi. Hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteet tarjoavat ihmisille niin vapautta kuin turvallisuutta. Se ottaa huomioon myös yhteiskunnan huono-osaisimpien tarpeet.

Talous kukoistaa, kun yhteiskunta investoi kasvun edellytyksiin. Verotus antaa suomalaisille yrityksille kilpailuetua kahdella tavalla. Korkeatasoinen koulutus ja laadukkaat julkiset palvelut tuottavat liiketoiminnallisia innovaatioita, osaavaa työvoimaa, vakaat oikeudelliset ja institutionaaliset puitteet sekä moitteettoman infrastruktuurin. Sen lisäksi verotus toimitetaan mahdollisimman vähällä vaivalla, täsmällisesti ja asiakasystävällisesti.

Hyvinvointimallin perusteet ovat vahvat kaikilla mittareilla mitattuna. Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntamalli on ollut menestystarina. YK:n alaisessa maailman onnellisuusindeksissä Pohjoismaat muodostivat vuonna 2018 kärkinelikon Suomen johdolla ja Ruotsikin sijoittui yhdeksänneksi[1]. Myös OECD:n hyvinvointi-indeksissä kaikki Pohjoismaat olivat kärkikymmenikössä vuonna 2017[2]. Hyvinvointimalli on ollut menestys myös taloudellisesti. Henkeä kohden lasketulla bruttokansantuotteella mitattuna kaikki Pohjoismaat olivat ovat maailman 20 kärjessä[3].

Verotus ei ole itseisarvo, mutta esimerkiksi OECD:n ja IMF:n mukaan se on keskeinen työkalu hyvinvoinnin lisäämisessä ja kasvun edellytysten luomisessa[4]. Verotuksen roolia kuvastaa se, että yleisesti verotuksen tason mittarina käytetyllä kokonaisveroasteella mitattuna neljä Pohjoismaata asettui OECD:n kärkikymmenikköön vuonna 2016, Islannin jäädessä sijalle 13[5]. Vastaavasti kehitysmaissa kokonaisveroaste jää kehittyneiden OECD-maiden alapuolelle.

Tämä ohjelma sisältää askelmerkit tulevaisuuden hyvinvointiyhteiskunnan verotukselle. Verotusta tulee käyttää työkaluna siinä, missä se on tehokas. Siksi verotuksella on tässä ohjelmassa kolme päätavoitetta, joiden ympärille se rakentuu:

  1. Verotuksella rahoitetaan hyvinvoinnin takaavia julkisia palveluja sekä etuuksia.
  2. Verotuksella hillitään eriarvoisuutta ottamalla maksukyky huomioon verotuksessa. Oikeudenmukainen verotus tarkoittaa, että samaa tuloa ja varallisuutta verotetaan saman verran ja suurta enemmän.
  3. Verotuksella ohjataan ympäristön ja talouden kannalta kestävämpään kulutukseen ja tuotantoon sekä edistetään hyvinvointia.

 

3.2 Keskeisimmät verotuksen tavoitteet vuoteen 2030

Verotuksen kolmen päätavoitteen saavuttaminen edellyttää yleisesti hyväksyttyä hyvää veropolitiikkaa, joka kiteytyy periaatteeseen: tiiviit ja laajat veropohjat mahdollistavat alhaiset verokannat[6]. Samalla kaikkein hyödyllisintä toimintaa on verotettava vähiten: tämä koskee sekä ansiotyötä yhteiskunnan perustana, että ekologisesti parhaita vaihtoehtoja ihmiskunnan säilymisen edellytyksenä.

Toimenpiteet voidaan jakaa kahteen ryhmään. Ensiksi verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta omistamisen verotukseen tiivistämällä veropohjaa. Toiseksi verotusta uudistetaan ympäristön, talouden ja hyvinvoinnin kannalta kestävämpään suuntaan. Konkreettiset lyhyen aikavälin toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sisältyvät lukuun 4.

Verotuksen painopiste omistamisen verotukseen tiivistämällä veropohjaa

Suomessa omistamisen verotuksen osuus on ollut matalampi kuin muissa EU-maissa. Vuonna 2015 niiden osuus oli 16 prosenttia, kun EU:n keskiarvo oli 21 prosenttia (ks. kuva 1)[7]. Maltillinen siirtyminen kohti EU:n keskiarvoa on ollut pitkään SDP:n tavoite.

Kuva 1: Eri verolajien osuus kaikista verotuloista 2015 Suomessa ja EU:ssa keskimäärin

 

Verotuksen painopistettä siirretään ennen kaikkea veropohjaa tiivistämällä ja laajentamalla, ei pääsääntöisesti verokantaa korottamalla. Näin yhteisövero pysyy jatkossakin kilpailukykyisenä ja piensijoittajia kannustetaan. Kun eri sijoituskohteiden verokohtelua yhtenäistetään, suoran sijoittamisen asema paranee. Kun vapaamatkustajuus vähenee, hyvinvointivaltion legitimiteetti vahvistuu ja populismin käyttövoima katoaa.

Tiiviit veropohjat ja tasapuolinen verotus tukevat myös talouskasvua[8]. Verokilpailussa tapahtunut käänne[9] mahdollistaa veropohjien tiivistämisen ja kansainvälisen harmonisoinnin, jota SDP edistää. Verotuksen painopisteen siirtäminen omistuksiin tarkoittaa samalla, että työn ja kuluttamisen verotusta kevennetään. Nämä verot kohdistuvat raskaimmin pieni- ja keskituloisiin.

SDP:n lyhyen aikavälin verotoimenpiteet verotuksen painopisteen siirtämiseksi omistamisen verotuksen suuntaan sisältyvät lukuun 4.1. Veropohjan tiivistämistä koskevat toimenpiteet ovat luvussa 4.1.1. Kansainväliset toimet veropohjan tiivistämiseksi sisältyvät lukuun 4.4. Lisäksi liitteessä 5 on SDP:n kansainvälisen veronkierron vastainen toimenpideohjelma sekä liitteessä 6 on harmaan talouden vastainen ohjelma.

 

Ympäristön, talouden ja hyvinvoinnin kannalta kestävämpää verotusta

Systemaattisella veropolitiikalla voidaan osaltaan tukea kestävää kehitystä. Myös taloutta voidaan uudistaa verotuksella muun muassa poistamalla työllistymisen esteitä. Veropohjien tiivistäminen tukee kilpailua ja talouskasvua. SDP edistää kestävää kehitystä ja terveyttä siten, että kulutus- ja tuotantoverotusta koskevissa päätöksissä otetaan ympäristö- ja terveysnäkökulmat johdonmukaisesti huomioon. Näitä tavoitteita edistetään myös kansainvälisissä neuvotteluissa, jotta verotuksella voitaisiin vahvistaa tehokkaammin kestävää kehitystä.

SDP:n verotoimenpiteet ympäristön, talouden ja hyvinvoinnin kannalta kestävämpään verotukseen sisältyvät lukuihin 4.2 ja 4.3.


Tutustu SDP:n vero-ohjelmaan:

2. Verotus muuttuvassa maailmassa

2.1 Globalisaatio, eriarvoistuminen ja verokilpailun käänne

2.2 Tekninen kehitys ja työelämän muutokset

2.3 Ilmastonmuutos

2.4 Rakennemuutos ja alueellinen eriarvoistuminen

2.5 Talouden suhdanteet, kriisit ja tulevaan varautuminen

2.6 Lähitulevaisuuden talousnäkymät

3. SDP:n päälinjat verotuksessa vuoteen 2030

4. Verotuksen lyhyen aikavälin toimenpiteet vuoteen 2023

4.1 Oikeudenmukaisempaa verotusta

4.2 Ympäristön, hyvinvoinnin ja talouden kannalta kestävämpää verotusta

4.3 Verotus palvelee taloutta

4.4 Kansainvälisen veropolitiikan tavoitteet

4.5 Teknologia käyttöön verotuksen toimittamisessa

4.6. Eri veronsaajien rooli verotuksessa

Vero-ohjelman liitteet


[1] Helliwell, John F., Layard, Richard, Sachs, Jeffrey D. (2018): World Happiness Report 2018. Saatavilla: http://worldhappiness.report/ed/2018/

[2] OECD (2018): OECD Better Life Index. Saatavilla: http://www.oecdbetterlifeindex.org/

[3] Maailman pankki (2018): GDP per capita. Saatavilla: https://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.PCAP.CD?year_high_desc=true

[4] IMF (2015): Causes and Consequences of Income Inequality: A Global Perspective. Saatavilla: https://www.imf.org/en/Publications/Staff-Discussion-Notes/Issues/2016/12/31/Causes-and-Consequences-of-Income-Inequality-A-Global-Perspective-42986, OECD (2014): Trends in Income Inequality and its Impact on Economic Growth. Saatavilla: http://www.oecd.org/els/soc/trends-in-income-inequality-and-its-impact-on-economic-growth-SEM-WP163.pdf

[5] OECD (2017): Revenue Statistics 2017. Saatavilla: https://www.oecd.org/tax/tax-policy/revenue-statistics-highlights-brochure.pdf

[6] Ks. veropohjan ja verokantojen roolista veropolitiikassa liite 2, luku 3.

[7] Euroopan komissio (2017): Taxation Trends in the

European Union, 2017 edition. Saatavilla: https://ec.europa.eu/taxation_customs/sites/taxation/files/taxation_trends_report_2017.pdf

[8] Ks. liite 2., luku 2.2.

[9] Ks. luku 2.1.