Me haluamme, että suomalaisten arki on sujuvaa ja onnellista. Että jokainen lapsi ja nuori saa laadukasta koulutusta ja jokainen ikäihminen saa turvaa ja hoivaa. Me haluamme, että Suomi on jokaiselle hyvä paikka elää, opiskella ja tehdä työtä.
Lupasimme vaaleissa muutosta. Sosialidemokraattien johdolla politiikan suunta on nyt muuttunut: Me rakennamme suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, reilummaksi ja inhimillisemmäksi – päätös kerrallaan.
JO TOTEUTUNEET
Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus
Marinin hallituksen esitys seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta hyväksyttiin eduskunnassa. Kyseessä on historiallinen uudistus, jonka myötä seksi ilman suostumusta tunnistetaan rikoslaissa raiskaukseksi. Uudistuksen myötä parannetaan uhrin asemaa ja alaikäisten suojaa sekä kovennetaan seksuaalirikosten rangaistusasteikkoa.
Hiilineutraaliustavoite ja päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040
Eduskunta hyväksyi uuden ilmastolain. Tavoitteena on, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi laki asettaa päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Lakiin lisätään myös hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite. Uudistuksen myötä laki laajenee koskemaan myös maankäyttösektoria. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1. heinäkuuta 2022. Samalla voimassa oleva ilmastolaki kumotaan.
700 miljoonaa euroa kansallisen huoltovarmuuden parantamiseen ja energiaomavaraisuuden vahvistamiseen
Hallituksen päätöksillä panostetaan 700 miljoonaa euroa kansallisen huoltovarmuuden parantamiseen ja energiaomavaraisuuden vahvistamiseen. Toimenpidekokonaisuudella vauhditetaan merkittävästi irtautumista fossiilisesta energiasta ja tätä kautta Venäjältä tuotavasta energiasta.
Maksuhäiriömerkintöjen kesto lyhenee
Eduskunta päätti 6.2.2022, että maksuhäiriömerkintöjen kesto lyhenee kuukauteen siitä, kun velallinen on saanut velkansa maksettua.
75 miljoonan tukipaketti kuljetusalan tukemiseen
Hallitus valmistelee kiireisellä aikataululla toimia, joilla tuetaan kuljetusalan yrityksiä. Toimet lisäävät tukea alalle 75 miljoonalla eurolla. Lisäksi hallitus valmistelee toimenpidekokonaisuuden, jolla tuetaan sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma- ja pakettiautokaluston hankintoja sekä liikennesähkön ja -kaasun julkisen jakeluverkoston kehittämistä.
Kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä
Hallitus on sopinut toimista, joilla suunnataan kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Toimet myös vähentävät riippuvuttamme fossiilisista polttoaineista, mikä osaltaan parantaa Suomen energiaomavaraisuutta.
Toimet pahentuneen maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi
Hallitus päätti 17.3.2022 tukipaketista, jolla helpotetaan maatalouden kustannuskriisiä ja turvataan Suomen huoltovarmuutta.
Energian hintojen nousun täsmäkompensaatiotoimet
Hallitus on päättänyt määräaikaisista toimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun ja tuetaan kotitalouksia, ammattiliikennettä sekä maatalouden yrittäjiä lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä.
Työllisyyden ja julkisen talouden vahvistaminen
Hallitus päätti toimenpiteistä, joilla vahvistetaan työllisyyttä ja julkista taloutta sekä huolehditaan ihmisten turvasta ja työssä jaksamisesta. Lisäksi päätöksillä parannetaan ylivelkaantuneiden asemaa.
Työnantajille korvausvelvollisuus kaikista kilpailukieltosopimuksista
Työnantajan tulee jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista, kun nykyään korvausvelvollisuus koskee vain yli kuuden kuukauden pituisia sopimuksia. Muutoksen tavoitteena on näin vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia.
Perhevapaauudistus
Eduskunta on hyväksynyt perhevapaauudistuksen 8.12.2021. Perhevapaauudistuksella edistämme lasten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä perhe-elämän joustavuutta. Uudistuksessa huomioidaan erilaiset perhemuodot ja perheiden erilaiset tilanteet. Keskeistä on lapsen etu: jokaisella lapsella on oikeus saada hoivaa ja huolenpitoa riippumatta perhemuodosta tai vanhemman sukupuolesta. Uudistus kannustaa jakamaan perhevapaat tasaisemmin vanhempien välillä, mikä edistää tasa-arvoa niin perheissä kuin työelämässä ja koko yhteiskunnassa. Uusi malli tuo kaivattua joustoa vapaiden käyttöön. Vanhempainpäivärahoja voi jatkossa käyttää aiempaa useammassa osassa tai osa-aikaisesti, mikä helpottaa monen perheen arkea.
Uusi kansallispuisto turvaa luonnon monimuotoisuutta
Hallituksen esityksestä Salla tunturin alueelle perustetaan uusi kansallispuisto. Kansallispuisto paitsi suojelee arvokasta luontoa, myös lisää jokaisen mahdollisuutta nauttia ja virkistyä luonnossa. Lisäksi kansallispuisto mahdollistaa alueen käytön tutkimusta ja opetusta varten sekä edistää alueen luontomatkailua ja matkailuyrittäjyyden kehittämistä.
Laki vanhusasiavaltuutetun viran perustamisesta
Laki vanhusasiavaltuutetun viran perustamisesta on vahvistettu ja laki astuu voimaan 19.8.2021 alkaen.
Sote-uudistus
Eduskunta hyväksyi hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevan lainsäädännön 23.6.2021.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentaminen
Uudessa asiakasmaksulaissa maksuttomien palvelujen määrää lisättiin ja maksuja kohtuullistettiin. Yhteensä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut alenivat noin miljoonalla suomalaisella. Muutos tuli voimaan 1.7.2021 alkaen.
Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palautettu
Hallitus palautti perheiden subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen, jonka Sipilän hallitus aikaisemmin perui. Uusi laki astui voimaan 1.8.2020
0,7 hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin
Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sitovasta 0,7 hoitajan mitoituksesta. Uudistus astui voimaan 1.10.2020 siirtymäajalla, jonka aikana mitoitus nousee asteittain kohti 0,7 tavoitetasoa. 1.10.2020 alkaen sitova mitoitus oli 0,5 hoitajaa potilasta kohti, 2021 alusta 0,55 jne. 0,7 hoitajan taso saavutetaan 1.4.2023.
Kotihoidon työn helpottaminen
Kotihoidon henkilökunnan pysäköintiä helpotettiin uudessa tieliikennelaissa 1.6.2020 alkaen. Näin asiakastyöhön jää enemmän aikaa, kun kotihoidon työaika ei enää kulu parkkipaikan etsimiseen, vaan auton voi pysäköidä ilmaiseksi kunnan paikoitusalueella.
Pienimpien eläkkeiden korotus
Hallitus teki pienimpiin eläkkeisiin tasokorotukset 1.1.2020 alkaen. Korotukset koskivat takuueläkettä ja kansaneläkettä hyödyttäen yli 600 000 suomalaista.
Aktiivimalli on purettu
Hallitus on kumonnut aktiivimallin 1.1.2020 alkaen. Aktiivimallin leikkurit eivät vaikuta työttömyysetuuteen, jota maksetaan ajalta 1.1.2020 jälkeen.
Perusturvan parantaminen
Hallitus korotti perusturvaetuuksia 1.1.2020 alkaen. Perusturvaetuuksiin kuuluvat mm. kuntoutusraha, sairaus- ja vanhempainpäiväraha sekä työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.
Sote-uudistuksen toteuttaminen
Sosiaali- ja terveyspalveluita tulee uudistaa ihminen, ei rakenteet edellä. Hallituksen historiallinen sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 2021. Sote-uudistuksen myötä hoitoa ja tukea saa jatkossa jonottamatta, hoitoon pääsee nopeammin ja matalan kynnyksen palvelut toimivat nykyistä paremmin.
Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen
Hallitus päätti alentaa varhaiskasvatusmaksuja korottamalla maksujen perusteena olevaa tulorajaa 31 prosenttia sekä laskemalla toisen lapsen enimmäismaksua. Maksujen alentaminen helpottaa perheiden arkea ja kasvattaa työllisyyttä. Uudistus tuli voimaan 1.8.2021.
Vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen
Arvokas ja turvallinen vanhuus on jokaisen oikeus. Hallitus perusti vanhusasiavaltuutetun viran parantaakseen ikääntyneiden asemaa ja edistääkseen heidän oikeuksiensa toteutumista yhteiskunnassa. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ikääntyneiden oikeuksien toteutumista, nostaa esiin kehittämiskohteita sekä arvioi lainsäädännön ja päätösten vaikutuksia ikäihmisiin. Laki viran perustamisesta tuli voimaan elokuussa 2021.
Ilmastonmuutoksen torjunta ja oikeusvaltioperiaate EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisvälineen ytimessä
Hallitus on edistänyt Suomen tavoitteita neuvotteluissa EU:n monivuotisesta budjetista sekä unionin yhteisestä elpymisvälineestä. Suomen tavoitteiden mukaan esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on nyt ensimmäistä kertaa kirjattu unionilta saatavan rahoituksen ehdoksi. Samoin 30% elpymisvälineestä sekä rahoituskehyksestä käytetään ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu
Hallitus on käynnistänyt kokeilun kaksivuotisesta esiopetuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että kokeilussa mukana oleva lapset osallistuvat esiopetukseen vuoden sijasta kahden vuoden ajan. Kokeilu kestää elokuun 2021 alusta toukokuun 2024 loppuun. Kokeiluun osallistuu arviolta yhteensä 10 000 vuosina 2016 tai 2017 syntynyttä lasta ja sen tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, selvittää perheiden palveluvalintoja sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.
Harrastamisen Suomen malli
Harrastamisen Suomen malli tukee lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastusvalikoimaa ja tarjontaa järjestetään lasten ja nuorten toiveita kuunnellen. Pilottikaudella 1.1.-5.6.2021 harrastustoimintaa järjestettiin perusopetuksen vuosiluokkien 1.–9. sekä lisäopetuksen oppilaille 117 kunnassa ympäri maata. Lukuvuodeksi 2021-2022 toiminta laajeni ja harrastustoimintaa järjestetään 235 kunnassa ja mukana on 400 000 lasta ja nuorta. Tavoitteena on juurruttaa Suomen malli pysyväksi toimintatavaksi kunnissa.
Oppivelvollisuus laajeni ja toisen asteen koulutus muuttui maksuttomaksi
Hallituksen esitys oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle hyväksyttiin 15.12.2020. Oppivelvollisuus laajeni 18-ikävuoteen ja toisen asteen koulutus muuttui aidosti maksuttomaksi syksyllä 2021.
Perusopetuksen laatuun panostaminen
Oikeus oppia -kehittämisohjelman tavoitteena on kaventaa ja ennaltaehkäistä peruskoulua käyvien oppilaiden oppimiseroja, vahvistaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea ja kehittää lukutaitoa. Lähikoulun asemaa vahvistetaan, opetuksen ryhmäkokoja pienennetään ja rahoitusta uudistetaan siten, että se tukee koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varattiin yhteensä 180 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022.
Lisäresursseja ammatilliseen koulutukseen
Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on välttämätöntä lasten ja nuorten tulevaisuuden ja koko Suomen menestyksen kannalta. Me haluamme nostaa Suomen osaamistasoa. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin on varattu yhteensä 80 miljoonan euron lisämääräraha.
Mahdollistimme entistä useammalle korkeakoulutuksen
SDP:n ja hallitusohjelman tavoitteena on ollut mahdollistaa entistä useammalle korkeakoulutus nostamalla nuorisoikäluokkien korkeakoulututkinnon suorittamistavoite vähintään 50 prosenttiin. Hallitus on lisännyt aloituspaikkoja yhteensä 10 000 opiskelijalla.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta lisättiin
Hallituksen vuoden 2020 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta lisättiin pysyvästi vuosina 2020-2023. Yliopistojen perusrahoitusta vahvistettiin 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020.
Nuorten matalan kynnyksen palveluita kehitetään
Hallitus kannustaa uuden valtionavustuksen avulla kuntia palkkaamaan lisää koulutuspalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoita nuorten matalan kynnyksen palvelupisteisiin eli Ohjaamoihin. Tavoitteena on, että nuoret saavat yhdeltä luukulta entistä paremmin tukea niin hyvinvointiin, koulutukseen kuin työllistymiseen.
Torjutaan harmaata taloutta laajalla toimenpideohjelmalla
Valtioneuvosto hyväksyi 11.6.2020 harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman vuosille 2020–2023. Harmaan talouden torjunnassa keskitytään ennaltaehkäisyyn, tietojensaannin parantamiseen ja viranomaisyhteistyöhön. Toimenpideohjelman tavoitteena on tiivistää viranomaisten yhteistyötä ja kehittää sen vaikuttavuutta muun muassa pimeän työn, henkilöllisyyksien väärinkäytösten ja elintarvikepetosten torjunnassa.
Ehkäistään kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää toimenpideohjelmalla
Hallituksen hallitusohjelman kirjausten perusteella on valmisteltu toimenpideohjelma kiusaamisen ehkäisemiseksi. Ohjelma sisältää laajasti erilaisia toimenpiteitä aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.
Ulkomaisten marjanpoimijoiden aseman parantaminen
Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2021 lain luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta. Uusi laki vahvistaa marjanpoimijoiden aiemmin epäselvää oikeudellista asemaa ja määrittelee yritysten velvollisuudet nykyistä tarkemmin ja velvoittavammin. Laki astui voimaan 14.6.2021.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäiseminen
Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2021 ulkomaalaislain uudet säännökset, jotka ehkäisevät ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja parantavat hyväksikäytön uhrin oikeusasemaa. Muutoksen tavoitteena on, että työssä tapahtuva hyväksikäyttö tulee nykyistä helpommin ilmi. Lakimuutokset astuvat voimaan 1.10.2021.
Oikeudenmukaista ja kestävää veropolitiikkaa
Hallituksen tekemillä vero- ja etuusmuutoksilla on kavennettu tuloeroja. Veroilla on myös kerätty lisäveroja palvelujen ja sosiaaliturvan parantamiseksi. Vuoden 2020 budjetissa alennettiin pieni- ja keskituloisten ansiotuloveroja ansiotuloveron alennus 200 miljoonalla, solidaarisuusveron jatko, minkä lisäksi on tehty vuosittain ansiotasoindeksin mukaiset veronalennukset. Arvonlisäveron alaraja nostettiin 15 000 euroon. Hallitus on myös tehnyt useita verovälttelyä ehkäiseviä lakimuutoksia, joilla on tiivistetty Suomen veropohjaa. Esimerkiksi ulkomaisia verokeitaisiin perustettuja pöytälaatikkoyhtiöitä verotetaan entistä laajemmin Suomessa. Syksyn 2021 budjettiriihen veropäätöksillä puututaan aggressiiviseen verosuunnitteluun ja verovälttelyyn ja päätettiin ottaa käyttöön kuntia hyödyttävä kaivosvero. Hallitus on myös tehnyt veroratkaisuja, joilla on tuettu ekologisesti kestäviä valintoja niin energiankäytössä kuin liikenteessä. Esimerkiksi teollisuuden sähköveroa alennettiin 200 miljoonalla eurolla ja vähäpäästöistä autoilua, sekä kevyttä ja julkista liikennettä on tuettu verotuksella.
Taksilain korjaussarja
Sipilän hallituksen taksilaki purki alan sääntelyä rajusti ja keräsi paljon kritiikkiä. Taksilain korjaussarjalla hallitus on edistänyt hinnoittelun läpinäkyvyyttä, taksien saatavuutta, toiminnan turvallisuutta sekä harmaan talouden torjuntaa. Taksilain muutokset tulivat voimaan vuonna 2021.
Kansallisen mielenterveysstrategia
Mielenterveysstrategian laatimiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen varattiin 60 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 ja 18 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien pysyvästi peruspalveluiden valtionosuuksiin. Toimenpiteiden yhteydessä mm. parannetaan lyhytterapioiden saatavuutta. Lisäksi terapiaan pääsyä ja mielenterveyspalveluita parannetaan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman ja hoitotakuun tiukentamisen kautta.
TULOSSA
Lastensuojelu turvaamaan nykyistä paremmin lasten oikeutta tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun
Aloitamme lastensuojelun kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on turvata nykyistä paremmin lasten oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun.
Nykyinen, vuonna 2007 säädetty laki on pirstaleinen ja vaikeaselkoinen. Ongelmallisuutta ovat tuoneet esiin niin lapsiasiainvaltuutettu kuin lastensuojelun asiantuntijat ja ammattilaiset. Kyse on lasten perusoikeuksista ja on tärkeää, että lainsäädäntö on selkeää. Uudistuksen tavoitteena on myös kansalaisten, erityisesti lasten, oikeusturvan parantaminen sekä lastensuojelun ennakoitavuuden, avoimuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Konkreettiset lainsäädännön uudistukset tehdään vuodesta 2023 alkaen.
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien aseman vahvistaminen
Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen 21.4.2022, jolla vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan. Lain hyväksymisen jälkeen, työnantajan on vähintään vuoden välein tarkasteltava työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista.
Digitaalinen henkilöllisyystodistus helpottamaan arkea
Hallituksen lakiluonnos digitaalisesta henkilöllisyystodistuksesta on lähtenyt lausuntokierrokselle. Uudistuksen myötä jokainen voisi jatkossa saada digitaalisen henkilöllisyystodistuksen älypuhelimeensa. Lakiesitys on tarkoitus tuoda eduskuntaan syksyllä 2022 ja lakimuutoksen olisi määrä astua voimaan vuonna 2023.
Yhdenvertaisen kohtelun ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen vahvistaminen
Hallituksen lakiluonnos sukupuolen vahvistamisesta eli translaista on lähtenyt lausuntokierrokselle 18.2.2021. Lain avulla halutaan vahvistaa ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja itsemääräämisoikeuden toteutumista.
Vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen toteutuminen
Vammaispalvelulain uudistuksen lähtökohtana on vammaisten henkilöiden osallisuuden ja yhdenvertaisuuden parantaminen sekä aidosti vammaisen henkilön tarpeista lähtevän päätöksenteon vahvistaminen.
Hoitotakuun toteuttaminen
Hoitotakuun myötä jokainen pääsee kiireettömissä tapauksissa lääkärille seitsemässä päivässä. Tällä hetkellä kiireettömään hoitoon pääsemisen raja on kolme kuukautta. Hoitotakuu on merkittävä parannus suomalaisten arkeen.
Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen
Hallitus on päättänyt perustaa uuden erityistehtäväyhtiön, joka palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin. Yhtiön tavoitteena on, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille. Osatyökykyisten työllistymistä tukee myös hallituksen päätös nostaa palkkatuen enimmäismäärä 70 prosenttiin.
Fossiilittoman liikenteen tiekartta
Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tukien ja kannusteiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta.
Yksityisten varhaiskasvatuspalveluntuottajien toiminnasta luvanvaraista
Varhaiskasvatuslaki muutetaan hallituksen hallitusohjelman mukaisesti niin, että yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien toiminta tulee luvanvaraiseksi. Varhaiskasvatuslain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.
Raidehankkeet
Suomi sai merkittävän potin EU rahoitusta raidehankkeiden edistämiseen. Rahoitusta saivat Turun tunnin juna, Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu, Pasila-Riihimäki-radan parantaminen, Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen välillä Oulu-Laurila-Tornio-Haaparanta. Yhteensä rahaa saatiin tällä hakukierroksella 58,3 miljoonaa euroa.
- Valtioneuvoston tiedote EU rahoituksesta
- Valtio ja kunnat sopuun suurten raidehankkeiden edistämisestä
- Hankkeiden rahoittamisesta Euroopan komission sivuilla (englanniksi)
(Päivitetty 26.4.2022)