Tekoja tulevaisuuslinjalla
Me haluamme, että suomalaisten arki on sujuvaa ja onnellista. Että jokainen lapsi ja nuori saa laadukasta koulutusta ja jokainen ikäihminen saa turvaa ja hoivaa. Me haluamme, että Suomi on jokaiselle hyvä paikka elää, opiskella ja tehdä työtä.
Lupasimme vaaleissa muutosta. Sosialidemokraattien johdolla politiikan suunta on nyt muuttunut: Me rakennamme suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, reilummaksi ja inhimillisemmäksi – päätös kerrallaan.
—
JO TOTEUTUNEET
Pienimpien eläkkeiden korotus
Hallitus teki pienimpiin eläkkeisiin tasokorotukset 1.1.2020 alkaen. Korotukset koskivat takuueläkettä ja kansaneläkettä hyödyttäen yli 600 000 suomalaista.
Aktiivimalli on purettu
Hallitus on kumonnut aktiivimallin 1.1.2020 alkaen. Aktiivimallin leikkurit eivät vaikuta työttömyysetuuteen, jota maksetaan ajalta 1.1.2020 jälkeen.
Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen palautettu
Marinin hallitus palautti perheiden subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen, jonka Sipilän hallitus aikaisemmin perui. Uusi laki astui voimaan 1.8.2020
Perusturvan parantaminen
Hallitus korotti perusturvaetuuksia 1.1.2020 alkaen. Perusturvaetuuksiin kuuluvat mm. kuntoutusraha, sairaus- ja vanhempainpäiväraha sekä työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.
0,7 hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin
Eduskunta hyväksyi Marinin hallituksen esityksen sitovasta 0,7 hoitajan mitoituksesta. Uudistus astui voimaan 1.10.2020 siirtymäajalla, jonka aikana mitoitus nousee asteittain kohti 0,7 tavoitetasoa. 1.10.2020 alkaen sitova mitoitus oli 0,5 hoitajaa potilasta kohti, 2021 alusta 0,55 jne. 0,7 hoitajan taso saavutetaan 1.4.2023.
Sote-uudistuksen toteuttaminen
Sosiaali- ja terveyspalveluita tulee uudistaa ihminen, ei rakenteet edellä. Hallituksen historiallinen sote-uudistus hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 2021. Sote-uudistuksen myötä hoitoa ja tukea saa jatkossa jonottamatta, hoitoon pääsee nopeammin ja matalan kynnyksen palvelut toimivat nykyistä paremmin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentaminen
Uudessa asiakasmaksulaissa maksuttomien palvelujen määrää lisättiin ja maksuja kohtuullistettiin. Yhteensä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut alenivat noin miljoonalla suomalaisella. Muutos tuli voimaan 1.7.2021 alkaen.
Varhaiskasvatusmaksujen alentaminen
Marinin hallitus päätti alentaa varhaiskasvatusmaksuja korottamalla maksujen perusteena olevaa tulorajaa 31 prosenttia sekä laskemalla toisen lapsen enimmäismaksua. Maksujen alentaminen helpottaa perheiden arkea ja kasvattaa työllisyyttä. Uudistus tuli voimaan 1.8.2021.
Vanhusasiavaltuutetun viran perustaminen
Arvokas ja turvallinen vanhuus on jokaisen oikeus. Marinin hallitus perusti vanhusasiavaltuutetun viran parantaakseen ikääntyneiden asemaa ja edistääkseen heidän oikeuksiensa toteutumista yhteiskunnassa. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ikääntyneiden oikeuksien toteutumista, nostaa esiin kehittämiskohteita sekä arvioi lainsäädännön ja päätösten vaikutuksia ikäihmisiin. Laki viran perustamisesta tuli voimaan elokuussa 2021.
Kotihoidon työn helpottaminen
Kotihoidon henkilökunnan pysäköintiä helpotettiin uudessa tieliikennelaissa 1. kesäkuuta 2020 alkaen. Näin asiakastyöhön jää enemmän aikaa, kun kotihoidon työaika ei enää kulu parkkipaikan etsimiseen, vaan auton voi pysäköidä ilmaiseksi kunnan paikoitusalueella.
Ilmastonmuutoksen torjunta ja oikeusvaltioperiaate EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisvälineen ytimessä
Hallitus on edistänyt Suomen tavoitteita neuvotteluissa EU:n monivuotisesta budjetista sekä unionin yhteisestä elpymisvälineestä. Suomen tavoitteiden mukaan esimerkiksi oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on nyt ensimmäistä kertaa kirjattu unionilta saatavan rahoituksen ehdoksi. Samoin 30% elpymisvälineestä sekä rahoituskehyksestä käytetään ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu
Hallitus on käynnistänyt kokeilun kaksivuotisesta esiopetuksesta. Tämä tarkoittaa sitä, että kokeilussa mukana oleva lapset osallistuvat esiopetukseen vuoden sijasta kahden vuoden ajan. Kokeilu kestää elokuun 2021 alusta toukokuun 2024 loppuun. Kokeiluun osallistuu arviolta yhteensä 10 000 vuosina 2016 tai 2017 syntynyttä lasta ja sen tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, selvittää perheiden palveluvalintoja sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.
Harrastamisen Suomen malli
Harrastamisen Suomen malli tukee lasten ja nuorten hyvinvointia mahdollistamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Harrastusvalikoimaa ja tarjontaa järjestetään lasten ja nuorten toiveita kuunnellen. Pilottikaudella 1.1.-5.6.2021 harrastustoimintaa järjestettiin perusopetuksen vuosiluokkien 1.–9. sekä lisäopetuksen oppilaille 117 kunnassa ympäri maata. Lukuvuodeksi 2021-2022 toiminta laajeni ja harrastustoimintaa järjestetään 235 kunnassa ja mukana on 400 000 lasta ja nuorta. Tavoitteena on juurruttaa Suomen malli pysyväksi toimintatavaksi kunnissa.
Oppivelvollisuus laajeni ja toisen asteen koulutus muuttui maksuttomaksi
Hallituksen esitys oppivelvollisuuden laajentamisesta toiselle asteelle hyväksyttiin 15.12.2020. Oppivelvollisuus laajeni 18-ikävuoteen ja toisen asteen koulutus muuttui aidosti maksuttomaksi syksyllä 2021.
Perusopetuksen laatuun panostaminen
Oikeus oppia -kehittämisohjelman tavoitteena on kaventaa ja ennaltaehkäistä peruskoulua käyvien oppilaiden oppimiseroja, vahvistaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea ja kehittää lukutaitoa. Lähikoulun asemaa vahvistetaan, opetuksen ryhmäkokoja pienennetään ja rahoitusta uudistetaan siten, että se tukee koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varattiin yhteensä 180 miljoonaa euroa vuosille 2020-2022.
Lisäresursseja ammatilliseen koulutukseen
Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on välttämätöntä lasten ja nuorten tulevaisuuden ja koko Suomen menestyksen kannalta. Me haluamme nostaa Suomen osaamistasoa. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin on varattu yhteensä 80 miljoonan euron lisämääräraha.
Mahdollistimme entistä useammalle korkeakoulutuksen
SDP:n ja hallitusohjelman tavoitteena on ollut mahdollistaa entistä useammalle korkeakoulutus nostamalla nuorisoikäluokkien korkeakoulututkinnon suorittamistavoite vähintään 50 prosenttiin. Hallitus on lisännyt aloituspaikkoja yhteensä 10 000 opiskelijalla.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta lisättiin
Hallituksen vuoden 2020 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta lisättiin pysyvästi vuosina 2020-2023. Yliopistojen perusrahoitusta vahvistettiin 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020.
Nuorten matalan kynnyksen palveluita kehitetään
Marinin hallitus kannustaa uuden valtionavustuksen avulla kuntia palkkaamaan lisää koulutuspalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoita nuorten matalan kynnyksen palvelupisteisiin eli Ohjaamoihin. Tavoitteena on, että nuoret saavat yhdeltä luukulta entistä paremmin tukea niin hyvinvointiin, koulutukseen kuin työllistymiseen.
Torjutaan harmaata taloutta laajalla toimenpideohjelmalla
Valtioneuvosto hyväksyi 11.6.2020 harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman vuosille 2020–2023. Harmaan talouden torjunnassa keskitytään ennaltaehkäisyyn, tietojensaannin parantamiseen ja viranomaisyhteistyöhön. Toimenpideohjelman tavoitteena on tiivistää viranomaisten yhteistyötä ja kehittää sen vaikuttavuutta muun muassa pimeän työn, henkilöllisyyksien väärinkäytösten ja elintarvikepetosten torjunnassa.
Ulkomaisten marjanpoimijoiden aseman parantaminen
Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2021 lain luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta. Uusi laki vahvistaa marjanpoimijoiden aiemmin epäselvää oikeudellista asemaa ja määrittelee yritysten velvollisuudet nykyistä tarkemmin ja velvoittavammin. Laki astui voimaan 14.6.2021.
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäiseminen
Eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2021 ulkomaalaislain uudet säännökset, jotka ehkäisevät ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja parantavat hyväksikäytön uhrin oikeusasemaa. Muutoksen tavoitteena on, että työssä tapahtuva hyväksikäyttö tulee nykyistä helpommin ilmi. Lakimuutokset astuvat voimaan 1.10.2021.
Oikeudenmukaista ja kestävää veropolitiikkaa
Marinin hallituksen tekemillä vero- ja etuusmuutoksilla on kavennettu tuloeroja. Veroilla on myös kerätty lisäveroja palvelujen ja sosiaaliturvan parantamiseksi. Vuoden 2020 budjetissa alennettiin pieni- ja keskituloisten ansiotuloveroja ansiotuloveron alennus 200 miljoonalla, solidaarisuusveron jatko, minkä lisäksi on tehty vuosittain ansiotasoindeksin mukaiset veronalennukset. Arvonlisäveron alaraja nostettiin 15 000 euroon. Hallitus on myös tehnyt useita verovälttelyä ehkäiseviä lakimuutoksia, joilla on tiivistetty Suomen veropohjaa. Esimerkiksi ulkomaisia verokeitaisiin perustettuja pöytälaatikkoyhtiöitä verotetaan entistä laajemmin Suomessa. Syksyn 2021 budjettiriihen veropäätöksillä puututaan aggressiiviseen verosuunnitteluun ja verovälttelyyn ja päätettiin ottaa käyttöön kuntia hyödyttävä kaivosvero. Hallitus on myös tehnyt veroratkaisuja, joilla on tuettu ekologisesti kestäviä valintoja niin energiankäytössä kuin liikenteessä. Esimerkiksi teollisuuden sähköveroa alennettiin 200 miljoonalla eurolla ja vähäpäästöistä autoilua, sekä kevyttä ja julkista liikennettä on tuettu verotuksella.
Taksilain korjaussarja
Sipilän hallituksen taksilaki purki alan sääntelyä rajusti ja keräsi paljon kritiikkiä. Taksilain korjaussarjalla Marinin hallitus on edistänyt hinnoittelun läpinäkyvyyttä, taksien saatavuutta, toiminnan turvallisuutta sekä harmaan talouden torjuntaa. Taksilain muutokset tulivat voimaan vuonna 2021.
Kansallisen mielenterveysstrategia
Mielenterveysstrategian laatimiseen ja mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen varattiin 60 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022 ja 18 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lukien pysyvästi peruspalveluiden valtionosuuksiin. Toimenpiteiden yhteydessä mm. parannetaan lyhytterapioiden saatavuutta. Lisäksi terapiaan pääsyä ja mielenterveyspalveluita parannetaan Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman ja hoitotakuun tiukentamisen kautta.
TULOSSA!
Hoitotakuun toteuttaminen
Hoitotakuun myötä jokainen pääsee kiireettömissä tapauksissa lääkärille seitsemässä päivässä. Tällä hetkellä kiireettömään hoitoon pääsemisen raja on kolme kuukautta. Hoitotakuu on merkittävä parannus suomalaisten arkeen.
Perhevapaauudistus
Hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta annetaan eduskunnalle syksyllä 2021. Malli parantaa lapsiperheiden asemaa ja tuo yksinhuoltajaperheet samalle viivalle kahden vanhemman perheiden kanssa. Uuden mallin on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2022.
Osatyökykyisten työllistymisen edistäminen
Hallitus on päättänyt perustaa uuden erityistehtäväyhtiön, joka palkkaa osatyökykyisiä pidempikestoisiin työsuhteisiin. Yhtiön tavoitteena on, että osa työntekijöistä työllistyy lopulta muun työnantajan palvelukseen avoimille työmarkkinoille. Osatyökykyisten työllistymistä tukee myös hallituksen päätös nostaa palkkatuen enimmäismäärä 70 prosenttiin.
Työnantajille korvausvelvollisuus kaikista kilpailukieltosopimuksista
Työnantajan tulisi jatkossa maksaa työntekijälle korvausta kaikista kilpailukieltosopimuksista, kun nykyään korvausvelvollisuus koskee vain yli kuuden kuukauden pituisia sopimuksia. Muutoksen tavoitteena on näin vähentää perusteettomia kilpailukieltosopimuksia. Lakimuutos on eduskunnan käsittelyssä ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 alkaen.
Fossiilittoman liikenteen tiekartta
Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tukien ja kannusteiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta.
Yksityisten varhaiskasvatuspalveluntuottajien toiminnasta luvanvaraista
Varhaiskasvatuslaki muutetaan Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaisesti niin, että yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien toiminta tulee luvanvaraiseksi.
Raidehankkeet
Suomi sai merkittävän potin EU rahoitusta raidehankkeiden edistämiseen. Rahoitusta saivat Turun tunnin juna, Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu, Pasila-Riihimäki-radan parantaminen, Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen välillä Oulu-Laurila-Tornio-Haaparanta. Yhteensä rahaa saatiin tällä hakukierroksella 58,3 miljoonaa euroa
- Valtioneuvoston tiedote EU rahoituksesta
- Valtio ja kunnat sopuun suurten raidehankkeiden edistämisestä
- Hankkeiden rahoittamisesta Euroopan komission sivuilla (englanniksi)
(Sivusto päivitetty 15.9.2021)