Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Marinin hallituksen saavutukset

15:06

SDP työskentelee sen eteen, että jokaisen arki on sujuvaa ja onnellista. Me haluamme, että kaikki pidetään mukana. Lupasimme vaaleissa muutosta. Sosialidemokraattien johdolla politiikan suunta on nyt muuttunut: Me rakennamme suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, reilummaksi ja inhimillisemmäksi – päätös kerrallaan.

 

TEKOJA INHIMILLISEMMÄN JA OIKEUDENMUKAISEMMAN SUOMEN PUOLESTA: 

 

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

 

JO TOTEUTUNEET

 

Alensimme sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja

Terveys on jokaisen oikeus, riippumatta lompakon paksuudesta. Uudessa asiakasmaksulaissa maksuttomien palvelujen määrää lisättiin ja maksuja kohtuullistettiin. Yhteensä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut alenivat noin miljoonalla suomalaisella.

 

Toteutimme sitovan hoitajamitoituksen

Jokaisella on oikeus laadukkaaseen hoivaan ja huolenpitoon. Uusi hoitajamitoitus tarkoittaa, että 28-paikkaisessa vanhustenhuollon yksikössä on joka päivä päivävuorossa aiemman neljän sijasta kuusi hoitajaa, iltavuorossa aiemman kolmen sijasta viisi hoitajaa ja yöllä kaksi hoitajaa kuten aiemminkin. Ero on merkittävä: hoidettava saa enemmän hoivaa, ja hoitajalla on enemmän aikaa hoitotyölle.

 

Toteutimme sote-uudistuksen

Marinin hallitus toteutti jo monen hallituksen yrittämän sote-uudistuksen. Sote-uudistuksen myötä hoitoa ja tukea saa jatkossa jonottamatta, hoitoon pääsee nopeammin ja matalan kynnyksen palvelut toimivat nykyistä paremmin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehitystyö hyvinvointialueilla jatkuu ja palveluita parannetaan ihminen, ei rakenteet edellä.

 

Toteutimme seitsemän päivän hoitotakuun

Seitsemän päivän hoitotakuun myötä jokainen pääsee kiireettömissä tapauksissa lääkärille seitsemässä päivässä hoidontarpeen arvioinnista. Hoitotakuun tiukentaminen tapahtuu kahdessa osassa: syyskuusta 2023 alkaen hoitoon tulee päästä 14 vuorokaudessa, ja seitsemän päivän hoitotakuu astuu voimaan 1.11.2023. Tällä hetkellä kiireettömään hoitoon pääsemisen raja on kolme kuukautta. Hoitotakuu on merkittävä paran­nus suomalaisten arkeen.

 

Uudistimme aborttilain

Aborttilain uudistuksessa helpotetaan abortin saamista Suomessa. Jatkossa 12. raskausviikkoon saakka raskauden keskeytykseen tulisi riittää raskaana olevan oma tahto. Uudistus vahvistaa itsemääräämisoikeutta ja oikeutta päättää omasta kehosta.

 

Helpotimme kotihoidon työtä

Kotihoidon henkilökunnan pysäköintiä helpotettiin uudessa tieliikennelaissa. Näin asiakastyöhön jää enemmän aikaa, kun kotihoidon työaika ei enää kulu parkkipaikan etsimiseen, vaan auton voi pysäköidä ilmaiseksi kunnan paikoitusalueella.

 

TYÖELÄMÄ JA TYÖLLISYYS

 

JO TOTEUTUNEET

 

Toteutimme perhevapaauudistuksen

Tasavertainen perhevapaa kuuluu kaikille vanhemmille perhemuodosta tai sukupuolesta riippumatta. Perhevapaauudistuksella edistämme lasten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä perhe-elämän joustavuutta. Se myös parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla. Uudistuksessa huomioidaan erilaiset perhemuodot ja perheiden erilaiset tilanteet. Keskeistä on lapsen etu: jokaisella lapsella on oikeus saada hoivaa ja huolenpitoa riippumatta perhemuodosta tai vanhemman sukupuolesta. Uudistus kannustaa jakamaan perhevapaat tasaisemmin vanhempien välillä, mikä edistää tasa-arvoa niin perheissä kuin työelämässä ja koko yhteiskunnassa. Uusi malli tuo kaivattua joustoa vapaiden käyttöön. Vanhempainpäivärahoja voi jatkossa käyttää aiempaa useammassa osassa tai osa-aikaisesti, mikä helpottaa monen perheen arkea.

 

Purimme epäoikeudenmukaisen aktiivimallin

Aktiivimalli oli edellisen hallituksen työttömyysturvan leikkausmalli, joka kohteli ihmisiä epäinhimillisesti ja epäoikeudenmukaisesti. Aktiivimalli purettiin ja muutos astui voimaan 1.1.2020.

 

Ehkäisemme työttömyyden pitkittymistä

Lisäsimme TE-toimistojen rahoitusta, jotta työttömät saavat enemmän tukea työnhakuun. Näin ehkäisemme työttömyyden pitkittymistä ja työkyvyttömyyttä. Tulevaisuudessa työllisyyspalveluiden siirto kunnille tuo palvelut lähemmäs asiakkaita ja auttaa vastaamaan paremmin paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin.

 

Tuemme osatyökykyisten työllistymistä

Työllä on iso merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Yhteiskuntamme hyvinvoinnin ja kestävyyden näkökulmasta on tärkeää saada kaikkien työpanos käyttöön. Eduskunta hyväksyi lain Työkanava Oy:sta, jonka tehtävänä on edistää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten työllistymistä. Laki Työkanava Oy:stä tuli voimaan 1.7.2022. Osatyökykyisten työllistymistä tukee myös hallituksen päätös nostaa palkkatuen enimmäismäärä 70 prosenttiin.

 

Selkeytimme työelämän pelisääntöjä

Työelämän pelisääntöjen tulee olla reilut ja kaikille samat. Uudella lainsäädännöllä parannetaan ulkomaisten marjanpoimijoiden asemaa ja ehkäistään ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä. Vuoden 2022 alusta alkaen päätettiin, että kaikista kilpailukieltosopimuksista tulee työnantajille korvausvelvollisuus, jotta perusteettomat kilpailukieltosopimukset vähenevät. Hallitus on antanut eduskunnalle myös lakiesityksen, jolla vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan ja nollatuntisopimusten käyttöä rajoitetaan.

 

Panostamme työhön ja ihmisten toimeentuloon

Jokaisella ihmisellä on oikeus työhön ja toimeentuloon. Uudistamme laaja-alaisesti palkkatukea ja lisäämme sen käyttöä. Edistämme osatyökykyisten, nuorten ja ikääntyvien pääsyä työmarkkinoille.

 

TULOSSA

 

TE-palveluiden siirto kunnille

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen työ- ja elinkeinopalveluiden siirtämisestä kuntien ja alueiden vastuulle vuodesta 2025 lähtien. Uudistus tuo palvelut lähemmäs asiakkaita. Kunnat tuntevat oman alueensa parhaiten, joten ne pystyvät tarjoamaan palveluita, jotka aidosti vastaavat paikallisten työnhakijoiden ja työnantajien tarpeisiin. Työllisyyspalveluiden, kunnan koulutuspalveluiden ja elinkeinopalveluiden siirtyminen saman järjestäjän vastuulle parantaa työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä nykyistä nopeammin.

 

Vaihtelevalla työajalla työskentelevien aseman vahvistaminen

Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen 21.4.2022, jolla vaihtelevalla työajalla työskentelevän henkilön työajan vakiintumista vahvistetaan. Lain hyväksymisen jälkeen, työnantajan on vähintään vuoden välein tarkasteltava työsopimuksessa sovitun työaikaehdon toteutumista.

 

KOULUTUS JA TUTKIMUS

 

JO TOTEUTUNEET

 

Panostamme tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan

Panostamalla osaamiseen ja innovaatiotoimintaan varmis­tamme, että Suomi pärjää myös tulevaisuudessa. Tätä varten hallitus on lisännyt tutkimus-, kehitys- ja innovaa­tiotoiminnan rahoitusta noin 350 miljoonalla eurolla. Tämä ohjataan laajasti TKI-toimintaan mm. Suomen Akatemian ja korkeakoulujen kautta.

 

Teimme toisen asteen koulutuksesta maksuttoman

Osaamisen merkitys korostuu muuttuvassa maailmassa. Laajensimme oppivelvollisuuden toisen asteen koulutukseen, jotta nuoret pääsevät töihin ja voivat tavoitella unelmiaan. Samalla teimme toisen asteen koulutuksesta aidosti maksutonta. Näin liian suuret kustannukset eivät muodostu esteeksi yhdenkään nuoren opinnoille.

 

Perusopetuksen laatuun panostaminen

Oikeus oppia -kehittämisohjelman tavoitteena on kaventaa ja ennaltaehkäistä peruskoulua käyvien oppilaiden oppimiseroja, vahvistaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea ja kehittää lukutaitoa. Lähikoulun asemaa vahvistetaan, opetuksen ryhmäkokoja pienennetään ja rahoitusta uudistetaan siten, että se tukee koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan varattiin yhteensä 180 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022.

 

Lisäresursseja ammatilliseen koulutukseen

Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on välttämätöntä lasten ja nuorten tulevaisuuden ja koko Suomen menestyksen kannalta. Me haluamme nostaa Suomen osaamistasoa. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin on varattu yhteensä 80 miljoonan euron lisämääräraha.

 

Mahdollistimme entistä useammalle korkeakoulutuksen

SDP:n ja hallitusohjelman tavoitteena on ollut mahdollistaa entistä useammalle korkeakoulutus nostamalla nuorisoikäluokkien korkeakoulututkinnon suorittamistavoite vähintään 50 prosenttiin. Hallitus on lisännyt aloituspaikkoja yhteensä 10 000 opiskelijalla.

 

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta lisättiin

Hallituksen vuoden 2020 talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusta lisättiin pysyvästi vuosina 2020–2023.  Yliopistojen perusrahoitusta vahvistettiin 40 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta 20 miljoonalla eurolla vuodesta 2020.

 

Alensimme varhaiskasvatusmaksuja

Hallitus päätti alentaa varhaiskasvatusmaksuja korottamalla maksujen perusteena olevaa tulorajaa 31 prosenttia sekä laskemalla toisen lapsen enimmäismaksua. Maksujen alentaminen helpottaa perheiden arkea ja kasvattaa työllisyyttä. Uudistus tuli voimaan 1.8.2021. Syksyn 2022 budjettiriihessä hallitus päätti esittää varhaiskasvatusmaksuja alennettavaksi pysyvästi 70 miljoonalla eurolla.

 

Palautimme jokaisen lapsen oikeuden varhaiskasvatukseen

Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus osallistua laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Siksi palautimme subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen, jonka Sipilän hallitus aikaisemmin perui.

 

Toteutamme kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun

Esiopetuksella kavennetaan oppimiseroja ja ehkäistään mahdollista syrjäytymistä. Käynnistimme kokeilun kaksivuotisesta esiopetuksesta, joka toteutetaan 2021–2024. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua kaksivuotiseen, maksuttomaan esiopetukseen. Kokeilun tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa, kehittää esiopetuksen laatua ja vaikuttavuutta, selvittää varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen välisiä jatkumoita, selvittää perheiden palveluvalintoja sekä saada tietoa kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen.

 

Tarjoamme jokaiselle lapselle mahdollisuuden harrastaa

Harrastaminen tukee hyvinvointia ja ehkäisee yksinäisyyttä. Harrastuksen Suomen mallin avulla haluamme mahdollistaa jokaiselle lapselle mieluisan ja maksuttoman harrastuksen koulupäivän yhteydessä.  Näin lisätään merkityksellistä tekemistä vapaa-aikaan, ja lisäksi ilta-aika vapautuu perheiden yhteiseksi ajaksi, kun harrastaa voi koulupäivän yhteydessä.

 

TULOSSA

 

Teemme yksityisten varhaiskasvatuspalveluntuottajien toiminnasta luvanvaraista

Varhaiskasvatuslaki muutetaan hallituksen hallitusohjelman mukaisesti niin, että yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien toiminta tulee luvanvaraiseksi. Varhaiskasvatuslain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023.

 

OIKEUDENMUKAINEN TALOUSPOLITIIKKA

 

JO TOTEUTUNEET

 

Kevensimme pieni- ja keskituloisten verotusta

Politiikka on valintoja. Meidän valintamme on keventää pieni- ja keskituloisten verotusta. Teemme päätöksiä, jotka kasvattavat suurimman osan suomalaisista käteen jääviä tuloja. Esimerkiksi vuoden 2020 budjettiin sisältyi ansiotuloveron alennus 200 miljoonalla. Hallitus on tehnyt lisäksi joka vuosi ansiotasoindeksin mukaiset noin 400–500 miljoonan euron veronalennukset, joilla on varmistettu, että veroprosentit pysyvät keskimäärin samoina, vaikka tulotaso nousee. Vuoden 2022 kehysriihessä hallitus päätti myös alentaa pienimpien eläkkeiden verotusta noin 60 miljoonalla eurolla.

 

Lyhensimme maksuhäiriömerkintöjen kestoa­

Maksuhäiriömerkintöjen kesto lyhenee kuukauteen siitä, kun velallinen on saanut velkansa maksettua. Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa esimerkiksi asunnon saamista, joten merkintöjen nopeampi poistaminen on inhimillistä ja auttaa myös asunnottomuuden poistamisessa.

 

Korotimme perusturvaa ja pienimpiä eläkkeitä

Vähemmän eriarvoisuutta ja enemmän oikeudenmukaisuutta. Korotimme ensimmäisessä erässä pienimpiä eläkkeitä 50 eurolla kuukaudessa ja 1300 euroa tienaavien eläkettä 34 kuukaudessa nettona vuoden 2020 alusta. Perusturvaa parannettiin 20 eurolla kuukaudessa. Opintoraha sidottiin indeksiin ja opintorahan huoltajakorotusta nostettiin 25 eurolla kuukaudessa. Tämä työ ei kuitenkaan ole valmis, vaan sitä jatketaan myös tulevaisuudessa. Sosiaaliturvaetuuksiin tehdään vuonna 2022 ylimääräinen indeksikorotus paikkaamaan elinkustannuksien nousua.

 

Puutuimme verovälttelyyn ja aggressiiviseen verosuunnitteluun

Hallituksen tekemillä vero- ja etuusmuutoksilla on kavennettu tuloeroja. Veroilla on myös kerätty lisäveroja palvelujen ja sosiaaliturvan parantamiseksi. Hallitus on lisäksi tehnyt useita verovälttelyä ehkäiseviä lakimuutoksia, joilla on tiivistetty Suomen veropohjaa.

 

Tuimme yrittäjiä ja pienyrityksiä

Helpotimme yrittäjien ja pienyritysten toimintaa nostamalla arvonlisäveron alv-alarajan 15 000 euroon.

 

TULOSSA

 

Esitimme eduskunnalle kaivosmineraaliveroa

On kohtuullista, että maaperästämme kaivettujen mineraalien arvosta saadaan kohtuullinen korvaus yhteiskunnan ja kansalaisten käyttöön. Siksi hallitus on esittänyt eduskunnalle kaivosmineraaliveron käyttöönottoa.

 

HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVIEN TUKEMINEN

 

JO TOTEUTUNEET

 

Seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus

Marinin hallituksen esitys seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistuksesta hyväksyttiin eduskunnassa. Kyseessä on historiallinen uudistus, jonka myötä seksi ilman suostumusta tunnistetaan rikoslaissa raiskaukseksi. Uudistuksen myötä parannetaan uhrin asemaa ja alaikäisten suojaa sekä kovennetaan seksuaalirikosten rangaistusasteikkoa.

 

Teemme pitkäjänteistä mielenterveystyötä

Tunnistamme mielenterveyden merkityksen muuttuvassa maailmassa. Hallituksen laatiman mielenterveysstrategian avulla kehitetään palveluita, ehkäistään itsemurhia ja lisätään mielenterveysosaamista ihmisten arkiympäristöissä.

 

Panostimme matalan kynnyksen tukeen nuorille

Mielen hyvinvoinnin haasteet voivat vaikuttaa työllistymiseen tai opintoihin. Lisäsimme resursseja alle 30-vuotiaita työhön, koulutukseen ja arkeen liittyvissä asioissa auttaville Ohjaamoille, jotta nuoret saavat tarvitsemansa avun aidosti yhdeltä luukulta. Ohjasimme myös lisärahoitusta muun muassa mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuden parantamiseen sekä oppivajeen paikkaamiseen.

 

Ehkäistään kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää toimenpideohjelmalla

Hallituksen hallitusohjelman kirjausten perusteella on valmisteltu toimenpideohjelma kiusaamisen ehkäisemiseksi. Ohjelma sisältää laajasti erilaisia toimenpiteitä aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.

 

Perustimme vanhusasiavaltuutetun viran

Arvokas ja turvallinen vanhuus on jokaisen oikeus. Perustimme vanhusasiavaltuutetun viran parantaaksemme ikääntyneiden asemaa ja edistääksemme heidän oikeuksiensa toteutumista yhteiskunnassa. Vanhusasiavaltuutettu seuraa ikääntyneiden oikeuksien toteutumista, nostaa esiin kehittämiskohteita sekä arvioi lainsäädännön ja päätösten vaikutuksia ikäihmisiin.

 

TULOSSA

 

Saamelaiskäräjälain uudistus

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen saamelaiskäräjälain muuttamisesta. Uudistuksen tarkoituksena on vahvistaa saamelaisten itsehallintoa ja itsemääräämisoikeuden toteutumista.

 

Vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen toteutuminen

Hallitus on antanut esityksen vammaispalvelulain uudistuksesta eduskunnalle. Vammaispalvelulain uudistuksen tarkoituksena on tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa sekä turvataan yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.

 

Yhdenvertaisen kohtelun ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen vahvistaminen

Hallitus on antanut esityksen laiksi sukupuolen vahvistamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen eriytettäisiin lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Laista poistuisi myös siinä nyt oleva vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä. Laki transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta kumottaisiin. Lain avulla halutaan vahvistaa ihmisten yhdenvertaista kohtelua ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan 1.1.2023.

 

Lastensuojelu turvaamaan nykyistä paremmin lasten oikeutta tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun

Aloitamme lastensuojelun kokonaisuudistuksen, jonka tavoitteena on turvata nykyistä paremmin lasten oikeus tasapainoiseen kehitykseen ja erityiseen suojeluun.

Nykyinen, vuonna 2007 säädetty laki on pirstaleinen ja vaikeaselkoinen. Ongelmallisuutta ovat tuoneet esiin niin lapsiasiainvaltuutettu kuin lastensuojelun asiantuntijat ja ammattilaiset. Kyse on lasten perusoikeuksista ja on tärkeää, että lainsäädäntö on selkeää. Uudistuksen tavoitteena on myös kansalaisten, erityisesti lasten, oikeusturvan parantaminen sekä lastensuojelun ennakoitavuuden, avoimuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Konkreettiset lainsäädännön uudistukset tehdään vuodesta 2023 alkaen.

 

TURVALLISUUS

 

JO TOTEUTUNEET

 

Huolehdimme Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta

Huolehdimme Suomen ja suomalaisten turvallisuudesta nopeasti muuttuneessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Vahvistimme Suomen puolustuskykyä lisäämäl­lä merkittävästi puolustusvoimien määrärahoja ja teimme historiallisen päätöksen Nato-hakemuksen jättämisestä taataksemme Suomen turvallisuuden kaikissa olosuhteissa.

 

Lisäsimme poliisien määrää

Ihmisten turvallisuudesta on huolehdittava. Poliisien tekemälle tärkeälle työlle lisätään resursseja. Lisäämme poliisien määrää suunnitelmallisesti.

 

Korjasimme taksilakia

Edellisen hallituksen taksilaki purki alan sääntelyä rajusti ja keräsi paljon kritiikkiä. Taksilain korjaussarjalla edistimme hinnoittelun läpinäkyvyyttä, taksien saatavuutta, toiminnan turvallisuutta sekä harmaan talouden torjuntaa.

 

TULOSSA

 

Digitaalinen henkilöllisyystodistus helpottamaan arkea

Hallituksen esitys luo pohjan digitaalisen henkilöllisyystodistuksen, ulkomaalaisen digitaalisen asiointivälineen ja luonnollisen henkilön tunnistusvälineen käyttöönotolle. Digitaalinen henkilöllisyystodistus tulee passin ja henkilökortin rinnalle ja parantaa kansalaisen omien tietojen hallintaa.

 

YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KASVU

 

JO TOTEUTUNEET

 

Hillitsemme ilmastonmuutosta ja panostamme kestävään kasvuun 

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka kulkee käsi kädessä ihmisten hyvinvoinnin ja työllisyyden kasvun kanssa. Olemme lisänneet luonnonsuojelun määrärahoja, tehneet Suomen historian suurimman panostuksen ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä perustaneet ilmastorahaston, joka tukee investointeja ja vauhdittaa ilmastotoimia. 

 

Kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä

Hallitus on sopinut toimista, joilla suunnataan kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Toimet myös vähentävät riippuvuttamme fossiilisista polttoaineista, mikä osaltaan parantaa Suomen energiaomavaraisuutta.

 

Hiilineutraaliustavoite ja päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040

Eduskunta hyväksyi uuden ilmastolain. Tavoitteena on, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoitteen lisäksi laki asettaa päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Lakiin lisätään myös hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite. Uudistuksen myötä laki laajenee koskemaan myös maankäyttösektoria. Laki astui voimaan 1. heinäkuuta 2022. Samalla voimassa oleva ilmastolaki kumotaan.

 

Uusi kansallispuisto turvaa luonnon monimuotoisuutta

Hallituksen esityksestä Sallatunturin alueelle perustetaan uusi kansallispuisto. Kansallispuisto paitsi suojelee arvokasta luontoa, myös lisää jokaisen mahdollisuutta nauttia ja virkistyä luonnossa. Lisäksi kansallispuisto mahdollistaa alueen käytön tutkimusta ja opetusta varten sekä edistää alueen luontomatkailua ja matkailuyrittäjyyden kehittämistä.

 

TULOSSA

 

Vauhditamme Suomen irtautumista venäläisestä fossiilisesta energiasta

Vihreällä siirtymällä vauhditetaan Suomen irtautumista venäläisestä fossiilisesta energiasta. Toimenpiteet edistävät lisäksi Suomen energiaomavaraisuutta ja tuovat helpotusta polttoainehintoihin.

 

Toteutamme vihreän siirtymän oikeudenmukaisesti

SDP:lle on tärkeää, että vihreä siirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti kaikki mukana pitäen. Tuemme muun muassa pientalojen energiaremontteja ja öljylämmityksestä luopumista sekä sähköautojen hankintaa, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus toimia kestävästi tulotasosta riippumatta.

 

Uudistamme luonnonsuojelulain

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen uudesta luonnonsuojelulaista. Uudessa laissa suojeltujen luontotyyppien suojaa vahvistetaan ja eliölajien suojelua tehostetaan ja selkiytetään, jotta Suomen luonnon monimuotoisuus voidaan turvata. Lisäksi malminetsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan, ja valtion muilla suojelualueilla sen edellytyksiä tiukennetaan.

 

Edistämme eläinten hyvinvointia, suojelua ja kunnioitusta

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jolla eläinsuojelulaki uudistetaan ja päivitetään eläinten hyvinvointilaiksi. Uudistuksella edistetään eläinten hyvinvointia, suojelua ja kunnioitusta. Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2023 alussa.

 

Fossiilittoman liikenteen tiekartta

Valtioneuvosto teki toukokuussa 2021 periaatepäätöksen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tukien ja kannusteiden avulla korvataan fossiilisia polttoaineita muun muassa sähköllä ja biokaasulla, uudistetaan ajoneuvokantaa ja nostetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta.

 

Raidehankkeet

Suomi sai merkittävän potin EU rahoitusta raidehankkeiden edistämiseen. Rahoitusta saivat Turun tunnin juna, Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu, Pasila-Riihimäki-radan parantaminen, Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen välillä Oulu-Laurila-Tornio-Haaparanta. Yhteensä rahaa saatiin tällä hakukierroksella 58,3 miljoonaa euroa.

 

KOHDENNETUT TUKITOIMET

 

JO TOTEUTUNEET

 

700 miljoonaa euroa kansallisen huoltovarmuuden parantamiseen ja energiaomavaraisuuden vahvistamiseen

Hallituksen päätöksillä panostetaan 700 miljoonaa euroa kansallisen huoltovarmuuden parantamiseen ja energiaomavaraisuuden vahvistamiseen. Toimenpidekokonaisuudella vauhditetaan merkittävästi irtautumista fossiilisesta energiasta ja tätä kautta Venäjältä tuotavasta energiasta.

 

75 miljoonan tukipaketti kuljetusalan tukemiseen

Hallitus valmistelee kiireisellä aikataululla toimia, joilla tuetaan kuljetusalan yrityksiä. Toimet lisäävät tukea alalle 75 miljoonalla eurolla. Lisäksi hallitus valmistelee toimenpidekokonaisuuden, jolla tuetaan sähkö- ja kaasukäyttöisten kuorma- ja pakettiautokaluston hankintoja sekä liikennesähkön ja -kaasun julkisen jakeluverkoston kehittämistä.

 

Toimet pahentuneen maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi ja huoltovarmuuden turvaamiseksi

Hallitus päätti 17.3.2022 tukipaketista, jolla helpotetaan maatalouden kustannuskriisiä ja turvataan Suomen huoltovarmuutta.

 

Energian hintojen nousun täsmäkompensaatiotoimet

Hallitus on päättänyt määräaikaisista toimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun ja tuetaan kotitalouksia, ammattiliikennettä sekä maatalouden yrittäjiä lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä.

 

TULOSSA

 

Ihmisten ostovoiman tukeminen

Hallitus on esittänyt useita toimenpiteitä syksyn budjettiriihessä 2022, joilla tuetaan ihmisten ostovoimaa ja vastataan kriisin edellyttämiin akuutteihin tarpeisiin. Erityisenä painotuksena on lapsiperheiden tukeminen.

Esityksen myötä päivähoitomaksuihin tulee pysyvä alennus, joulukuussa maksetaan ylimääräinen lapsilisä, yksinhuoltajia tuetaan nostamalla etuuksien yksinhuoltajakorotuksia, yksityisen päivähoidon tuen hoitolisää korotetaan, sähkön ALV lasketaan 10 prosenttiin, tuloverotukseen tulee sähkövähennys ja kaikkein pienituloisimmille kotitalouksille maksetaan erillinen sähkötuki.