Yhteistyöllä lisää hyvinvointia ja elinvoimaa – Mikko Valtonen

”Kaupungin elinkeinopolitiikan pitää olla strategista ja hyvin suunniteltua. Tuloksellisuuden kannalta olennaista on se, kuinka hyvin eri toimijoiden, niin julkisten kuin yksityisten, toimet tukevat ja täydentävät toisiaan ja toteuttavat yhdessä valittua strategiaa. Vaikka kaupungilla on aina viimeinen päätäntävalta elinkeinopolitiikkaansa, pitää yritykset ottaa mukaan elinkeinopolitiikan valmisteluun ja toteuttamiseen.”

Kaupunkien keskeisimpiä velvollisuuksia on huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista ja kaupungin elinvoimasta. Onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä kaupungin ja yritysten välillä. Kun yritykset menestyvät, syntyy työpaikkoja ja työstä syntyy hyvinvointia. Korkea työllisyysaste on pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi. Ilman työtä on vaikea rakentaa kestävästi hyvinvointia.

Monesti kuivaksi ja vaikeaksi mielletty elinkeinopolitiikka on se politiikan osa-alue, jossa onnistuminen on ensiarvoisen tärkeää. Kaupunkien elinkeinopolitiikan keskiössä on luoda suotuisat olosuhteet yritysten syntymiselle, toiminnalle ja kasvulle sekä sitä kautta kasvattaa työllisyyttä. Tämä kaikki puolestaan parantaa kaupungin elinvoimaa ja lisää lopulta myös hyvinvointia.

Kaupungin elinkeinopolitiikan pitää olla strategista ja hyvin suunniteltua. Tuloksellisuuden kannalta olennaista on se, kuinka hyvin eri toimijoiden, niin julkisten kuin yksityisten, toimet tukevat ja täydentävät toisiaan ja toteuttavat yhdessä valittua strategiaa. Vaikka kaupungilla on aina viimeinen päätäntävalta elinkeinopolitiikkaansa, pitää yritykset ottaa mukaan elinkeinopolitiikan valmisteluun ja toteuttamiseen.

Hyvin johdettu kaupungin elinkeinopolitiikka edellyttää sitä, että vastuut on selkeästi jaettu. Kaupungilla tulee olla elinkeinojohtaja tai -päällikkö, jolla on kokonaisvastuu elinkeinopolitiikan johtamisesta, valmistelusta ja toteuttamisesta. Kaupungin elinkeinopolitiikan toteuttaminen voi olla osittain seudullisen kehittämisyhtiön vastuulla, kunhan omistajaohjaus on järjestetty hyvin ja toiminta on kaupungin strategisten tavoitteiden mukaista.

Yksi kaupungin hyvän elinkeinopolitiikan kulmakivi on vakaa toimintaympäristö. Vakaan toimintaympäristön luomisessa keskeistä on kaupungin sujuva ja luotettava päätöksenteko. Yrityksille on tärkeää, että toimintaympäristö kehittyy tasaisesti ja ennustettavasti. Poukkoileva päätöksenteko esimerkiksi kaavoituksessa johtaa helposti kaupungin maineen heikentymiseen yhteistyökumppanina. Vakaan toimintaympäristön vaikutusta yritysten sijoittumis- ja investointipäätöksiin ei pidä aliarvioida.

Käytännön tasolla yritykset kaipaavat helposti saavutettavia yhden luukun palveluita. Oli kyse sitten yritykselle keskeisen kaavaprosessin käynnistämisestä tai uuden yrityksen tarvitsemista palveluista. Yritysneuvonta onkin syytä järjestää selkeästi yhden kontaktipisteen kautta. Varsinkin kun kysymys on kaupungin näkökulmasta mahdollisista kaupunkiin tulevista uusista yrityksistä, pitää palvelualttiuden olla kohdallaan. Jos yritys miettii sijoittumistaan useamman kaupungin välillä, on palvelun laadulla ja nopeudella merkitystä päätökseen.

Kaupunkien tekemillä hankinnoilla on suuri vaikutus moniin kaupungin alueella toimiviin yrityksiin. Järkevillä hankintalinjauksilla kaupunki voi edesauttaa sitä, että alueella toimivat yritykset pääsevät hankintoihin kiinni. Keskeistä on pilkkoa hankinnat kohtuullisen kokoisiksi ja painottaa hintakriteerin ohella myös muita laadullisia kriteereitä. Tämä kaikki pitää tietenkin tehdä EU:n kilpailulainsäädännön asettamissa puitteissa. Moni asia hankintakriteereissä on kuitenkin kaupungin käsissä ja niihin on mahdollista vaikuttaa.

Kaupunkien on otettava työllisyyden hoidossa entistä aktiivisempi ote. Kaupungeille pitkäaikaistyöttömistä koituvat sakkomaksut ovat kasvaneet entisestään koronapandemian seurauksena. Sakkomaksut ovat isojen kaupunkien osalta jopa kymmeniä miljoonia. Painopiste on saatava siirtymään sakkomaksuista työllistämistoimenpiteisiin. Enemmän työllistämistoimenpiteitä tarkoittaa lopulta vähemmän sakkoja budjettivaikutuksen ollessa samalla neutraali tai jopa positiivinen.

Työllisyyspalvelut on saatava yhdeltä luukulta. Palveluita tarvitsevan näkökulmasta on olennaista, että palvelut ovat mahdollisimman lähellä häntä ja että hän saa kaikki tarvitsemansa palvelut yhdestä paikasta ilman etsimistä ja pompottelua. Pompottelulle ei ole sijaa, jos halutaan tehokkaasti auttaa ihmisiä pysymään työelämässä tai takaisin työelämään. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen päätös työllisyyden kuntakokeiluista vie oikeaan suuntaan. Kokeilulla haetaan vaikuttavuutta työllisyyspalveluihin, joka saavutetaan tuomalla palvelut lähelle niitä tarvitsevia ihmisiä ja antamalla kunnalle kokonaisvastuu laajemmasta palvelukokonaisuudesta.

Nuorten työllisyystilanne on heikentynyt koronapandemian seurauksena. Monella on haasteita päästä käsiksi ensimmäiseen työpaikkaan ja siitä työuralle. Kaupungeilla on iso rooli ja vastuu nuorten työllistymisen tukemisessa työllisyyspalveluiden kautta, mutta myös tarjoamalla kesätöitä. Koronapandemian takia kaupunkien tulisi kasvattaa merkittävästi kesätyöntekijöidensä määrää ja olla sitä kautta mahdollistamassa nuorille arvokkaan työkokemuksen kertymistä.

Nuorten yrittäjyyskasvatukseen tulisi panostaa nykyistä enemmän. Pääsääntöisesti yrittäjyyskasvatus tapahtuu koulussa, mutta kaupungeilla on myös muita keinoja tarttua asiaan. Kaupunkien tulisi ottaa perinteisten kesätöiden rinnalle vahvemmin kesäyrittäjyys. Talous ja Nuoret TATin luomalla mallilla kaupunki voi tarjota nuorille mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä kesän ajan. Kesäyrittäjyys on turvallinen tapa kokeilla, syttyykö nuorelle kipinä yrittäjyyteen.

Kaupunkien tehtävänä on omalta osaltaan auttaa turvaamaan osaavan työvoiman saatavuus alueen työ- ja elinkeinoelämälle. Monissa kaupungeissa kansainväliset osaajat ovat alikäytetty resurssi. Suomessa olisi varaa lisätä työhön ja koulutukseen perustuvaa maahanmuuttoa. Fakta on myös se, että Suomessa kansainväliset osaajat valuvat hyvin nopeasti pääkaupunkiseudulle, vaikka ensin tulisivatkin muualle Suomeen. Pidempiaikaista tarvetta olisi varmasti muuallakin. Kiinnostavien työpaikkojen lisäksi esimerkiksi kaupunkien vieraskieliset palvelut, kuten päivähoito ja koulut, ovat kansainvälisiä osaajia houkuttelevia tekijöitä.

Hyvä kaupunki harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa ja panostaa työllisyyteen. Kaupungit voivat toimia entistä vahvemmin koko maan kasvun moottoreina, jos vain onnistuvat omassa elinkeinopolitiikassaan ja elinvoiman kasvattamisessa. Lopputuloksen pitäisi olla sama, mitataan kasvua sitten hyvinvoinnin tai talouden kautta. Parhaimmillaan molemmat kulkevat käsi kädessä samaan suuntaan. Keskeinen viesti on se, että elinkeinopolitiikka pitää nostaa vahvemmin kaupunkipolitiikan keskiöön.

Kirjoittaja on porvoolainen perheenisä, aktiiviliikkuja ja kuntapäättäjä. Harvinaislaatuisen sosialidemokraatin hänestä tekee se, että päivätyö on yritysten edunvalvonnan parissa.

 

SDP kaupungeissa -pääsivulle