Ydinkeskustasta kerrostaloyhteisöjen kaupunki? – Pirjo Sirviö

“Keskustan kerrostaloihin, sekä jo olemassa oleviin että varsinkin suunnitteilla oleviin, tarvitaan asukkaiden yhteisiä tiloja. Niitä voisi rakentaa esim. kerrostalojen katoille, joilla voisivat asukkaat kokoontua kesäaikaan ja ne lisäisivät asumisen viihtyisyyttä ja rakentaisivat huomaamatta myös yhteisöllisyyttä. Asuminen ei ole vain sitä, että on lämmin koti jossakin. Tärkeää on myös yhteisöllisyyden ja paikkaan kuulumisen tunne.”

Kotikaupunkini Oulu on ottanut harppauksia tiivistääkseen laajalle levinnyttä kaupunkirakennettaan. Oulun keskustaan tarvitaan edelleenkin lisää asuntorakentamista. Ei pieniä asuntoja sijoittajille vaan myös neliöitä lapsiperheille, jotta keskikaupungista tulisi aidosti myös elävä kaupunkikeskusta. Elävä kaupunkikeskusta tarkoittaa sitä, että keskusta on täynnä yhteisöllisyyden rakennuspalikoita, paikkoja, joissa eri ikäiset ja erilaisista taustoista tulevat ihmiset tapaavat toisiaan. Kaupunkikeskusta on parhaimmillaan silloin, kun siellä koetaan vahvaa yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyys – kuuluminen johonkin joukkoon on meille ihmislajina syntymisen ja säilymisen elinehto. Ihmisen käsitys omasta itsestään määräytyy pitkälti suhteesta yhteisöön. Yhteisössä jaetaan ja opitaan käyttäytymistä, joka mahdollistaa mukautumisen uusiin olosuhteisiin. Vahvalla yhteisöllisyydellä on tutkimusten mukaan pääasiallisesti positiivinen vaikutus hyvinvointiimme.

 

Miten Oulun keskustan rakentaminen vaikuttaa yhteisöjen kehittymiseen?

Oulussa on tehty pitkään hyvää asuntopolitiikkaa. Kaupunki on luonut kaavoituksella ja riittävällä tonttitarjonnalla hyvät edellytykset kysyntää vastaavalle asumiselle. Keskustaan ja sitä ympäröivälle kehälle sekä aluekeskuksiin on saatu myös edullisia vuokra-asuntoja. Pidän hyvin tärkeänä sitä, että myös kaupungin ydinkeskustaan rakennetaan vuokra-asuntoja, mikä tarjoaa mahdollisuuden asua keskustassa myös niille, joilla ei ole varaa ostaa omistusasuntoa.

Asumista voidaan lisätä kaupunkikeskustaan rakentamalla myös korkeita kerrostaloja sinne, minne ne sopivat. Oulussa on tehty korkean rakentamisen selvitys, jossa kuvataan maisemarakennetta ja korkean rakentamisen vaikutusta maisemaan. Tätä selvitystä on hyödynnetty erilaisten korkeiden rakennushankkeiden suunnittelussa. Pääasia on, että korkea rakentaminen edistää alueen positiivista imagoa ja istuu ikään kuin jo olemassa olevaan rakennuskantaan. Kun valmista on tullut, hahmottuu Oulun kaupunkirakenne aivan toisella tavalla kuin mitä se olisi toisenlaisilla, matalammilla suunnitelmilla ollut.

On muistettava alati, että Oulu on iso, yli 200 000 asukkaan kaupunki. Keskustan tulee näyttää siltä, että todellakin ollaan isossa kaupungissa. Historiallinen ruutukaava-alue on Oulun kaupunkirakenteen sielu. Talot, olivatpa ne korkeita tai matalia, muodostavat omaleimaisen ja ainutkertaisen kokonaisuuden ihmisten elää ja olla.

Oulussa on myös uskallettava unelmoida isosti. Ja osataan sitä tehdäkin. Olin Toppilansaaren asuntomessutoimikunnan puheenjohtajana, kun entisestä Toppilan satama-alueesta rakentui nykyaikainen kaupunginosa. Eipä olisi uskonut ennen kuin näki alueen valmiina!

Oululaiset muistavat hyvin ne laajat keskustelut sekä puolesta että vastaan, kun kävelykatua suunniteltiin. Puhumattakaan Kivisydämen, kallioparkin rakentamista! Paljon energiaa käytettiin niiden vastustamiseen, mutta nyt kun ne ovat valmiita, ei niitä poiskaan antaisi.

Keskustan kerrostaloihin, sekä jo olemassa oleviin että varsinkin suunnitteilla oleviin, tarvitaan asukkaiden yhteisiä tiloja. Ne ovat Oulussakin tulevaisuutta. Niitä voisi rakentaa esim. kerrostalojen katoille, joilla voisivat asukkaat kokoontua kesäaikaan ja ne lisäisivät asumisen viihtyisyyttä ja rakentaisivat huomaamatta myös yhteisöllisyyttä. Asuminen ei ole vain sitä, että on lämmin koti jossakin. Tärkeää on myös yhteisöllisyyden ja paikkaan kuulumisen tunne.

Nyky-yhteiskunnassa, jossa vallitsevana on business-ajattelun ja kiivaan teknologian pyöritys, yhteisöllisyys on vaarassa kuihtua. Tutkimusten mukaan yksinäisyydestä on tullut yhteiskuntamme suuri sairastuttaja. Yksinäisyyden vuoksi hakeudutaan lääkärin vastaanotolle ja jäädään helposti yhteiskunnan ulkopuolelle. Onnellisuustutkijoidenkin mukaan kuuluminen johonkin yhteisöön, johonkin joukkoon, synnyttää ihmisille maksimaalisen onnellisuuden tunteen.

Vaalikaamme siis myös yhteisöllisyyttä samalla kun uusia asuntokohteita suunnitellaan kodeiksi niin oululaisille kuin kaupunkien asukkaille ympäri Suomen.

Kirjoittaja on Oulun kaupunginvaltuuston demareiden puheenjohtaja, joka tunnetaan myös Pipsa Pippurina, koska tykkää turkinpippureista ja odottaa, että pääsis kesällä torille ilman maskia kahaville!

 

SDP kaupungeissa -pääsivulle