Tulevaisuuden kunta on Sinun – Lauri Lyly

“Lähivuosina käydään suuri arvokeskustelu. Mitä arvoja haluamme edistää? Miten käytössä olevat resurssimme jaetaan eri palveluihin? Minkälaisia palveluja eri elämän vaiheessa saamme? Vuonna 2023 kunnat muuttuvat peruuttamattomasti, mikäli hyvinvointialueet syntyvät. Hyvinvointialueet ottavat vastuulleen sosiaali- ja terveyspalvelut.  Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli ja merkitys vuoden 2023 jälkeen? Monet tahot ovat yrittäneet laskea hintaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluille, muun muassa terveyspalveluille, päiväkotihoidolle ja koulutukselle. Mutta paljonko maksaa inhimillisyys? “

Jokaisen koti sijaitsee kunnassa. Se on maantieteellinen alue, johon me samaistumme. Siellä ovat juuremme. Kunta on jokaiselle tuttu, mutta kuitenkin omanlainen. Se on tukenamme kaikissa elämämme vaiheissa, myös niinä vaikeimpina hetkinä. Elomme kaikkina päivinä me tukeudumme kuntaan ja sen julkisiin palveluihin. Ne ovat jokapäiväinen vetemme, kotimme, lämpömme, sähkömme, joukkoliikenteemme ja turvamme.

 

Ensin on ihminen 

Kaiken tämän keskiössä on ihminen, sinä ja minä. Me olemme ykkössijalla. Me olemme syy, miksi kunta ja palvelut ovat olemassa. Se kenelle tätä tehdään. Parasta kaikessa on, että me saamme päättää, millaisen kodin teemme. Tulevaisuudessakin kunta on meidän yhteisten päätöksiemme lopputulos. Voimme käpristyä sisäänpäin ja haikailla menneisiin vuosikymmeniin. Sillä tavalla ei rakenneta sosiaalisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävää, kasvavaa ja toisistamme huolehtivaa tulevaisuutta. Lähivuosina käydään suuri arvokeskustelu. Mitä arvoja haluamme edistää? Millaisen tulevaisuuden lapsillemme rakentaa? Miten käytössä olevat resurssimme jaetaan eri palveluihin? Minkälaisia julkisia palveluja eri elämän vaiheessa saamme?

Vuonna 2023 kunnat muuttuvat peruuttamattomasti, mikäli hyvinvointialueet syntyvät. Hyvinvointialueet ottavat vastuulleen sosiaali- ja terveyspalvelut.  Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli ja merkitys vuoden 2023 jälkeen? Monet tahot ovat yrittäneet laskea hintaa hyvinvointiyhteiskunnan palveluille, muun muassa terveyspalveluille, päiväkotihoidolle ja koulutukselle. Mutta paljonko maksaa inhimillisyys? Mikä on sen hinta?

SDP:n on mahdollistettava julkisilla palveluilla jokaiselle suomalaiselle kotikunnassaan sosiaalisesti, ekologisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävät elämän edellytykset. Ne luovat osaltaan hyvän ja inhimillisen elämän puitteet meille kaikille.

 

Arvot ovat kompassi 

Arjen tiimellyksessä inhimillisyys ja yhteisöllisyys jäävät liian usein taka-alalle, vaikka juuri niistä ammentaa suomalainen arvopohja. Me kaipaamme osaksi yhteisöä. Yhteisen päämäärän eteen ponnisteleminen tuo merkitystä elämään. Se antaa syyn pimeänä aamuna pukea ulkotakin ja painella viimassa kohti työmaata. Se antaa mahdollisuuden toimeentuloon ja hälventää huolia pärjäämisestä. Se luo eväät parempaan huomiseen meille kaikille.

Tätä ei ole kuitenkaan saatu ilmaiseksi, vaan sen eteen on ponnisteltu. On tehty rohkeita tulevaisuutta rakentavia päätöksiä. On nähty huomista pidemmälle, vuosikymmenien päähän.

Välillä tuntematon pelottaa, hirvittääkin. Muutos ei kohtele kaikkia tasapuolisesti. Globaalin pandemian tuomassa kriisissä kohtaamme erilaisia vaikeuksia. Toisille se tarkoittaa toimeentulon menetystä ja vaikeita aikoja. Toisille koettelemus lisää henkistä kuormitusta, jopa siinä määrin, että apua tarvitaan. Varmaa on, että aiempi arki ei koskaan palaa. Se on luonnollinen osa yhteiskuntamme kehittymistä.

Epävarmuuden, pelon ja eteen piirrettyjen uhkakuvien keskellä arvot ohjaavat oikeaan.  Ne yhdistävät meitä sosialidemokraatteja yli vuosikymmenten, yli sukupolvien ja yli vaikeiden aikojen. Ne ohjaavat meitä, aivan kuten kompassi laivoja sumussa.  SDP:n tavoitteena on ihmiskeskeinen kunta, jossa palvelut on turvattu, kehitetään elävää, toimivaa ja houkuttelevaa yhteisöä ja jossa on vilkas elinkeino- ja kulttuurielämä.

 

Kaupungit ovat osa ratkaisua 

Ilmastonmuutos, kestävä kehitys, taloudellinen oikeudenmukaisuus ja työllisyyden parantaminen ovat esimerkkejä suurista haasteistamme.  Niissä jokaisessa kaupungit tarjoavat vaikuttavia keinoja, joilla voimme hillitä ilmastonmuutosta, kehittää kaupunkiemme kestäviin valintoihin kannustavaksi ja parantaa kaupunkiseutujen elinvoimaa sekä työllisyyttä.

Toistaiseksi talouskasvu on pohjautunut muun muassa henkiseen pääomaan, tietointensiiviseen talouteen ja rakentamiseen. Näissä korkeakoulu- ja opetuskeskittyminä toimivien kaupunkien merkitys on suuri. Tällä hetkellä työpaikoista lähes 80 prosenttia sijaitsee kaupungeissa.

Kunnan pitää olla luotettava kumppani, vain siten voimme houkutella investointeja alueillemme. Jos lupaamme jotakin, siitä on pidettävä kiinni.  Maine määräaikoja ja sopimuksia kunnioittavana kansana on yksi kansainvälisen kilpailukykymme tekijöistä, sillä se vahvistaa ennustettavuutta ja vakautta. Juuri sitä, mitä yritykset arvostavat.  On selvää, että kunnat toteuttavat infraa, rakennuksia ja palvelujen tuottamista tulevaisuudessa yhä enemmän kumppanimallilla. Näin saadaan enemmän vaikuttavuutta ja ennustettavuutta

Kumppanuusajattelu on vahvistunut kuntien ja elinkeinoelämän välillä, mutta lisäksi myös kuntien ja valtion välillä. Esimerkiksi maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusneuvottelu valtion kanssa on tuonut kaupunkiseuduille ennakoitavuutta ja selkeitä yhteisiä päämääriä, joita kohti alueitamme kehitetään.

Eri politiikan ja päätöksenteon alueilla on huomioitava päätöksien vaikutukset kaupungistumiseen. Esimerkiksi korkeakoulu-, innovaatio-, työllisyys-, vero- ja asuntopolitiikka voivat kiihdyttää tai taannuttaa ja eriarvoistaa alueiden kehitystä.

Suomen eri kaupunkiseuduilla on kullakin oma vahvuutensa ja ominaispiirteensä. Esimerkiksi pääkaupunkiseutumme tunnetaan vireästä elinkeinoelämästään pääkonttorien, valtiollisen vallankäytön ja liike-elämän keskittymänä. Varsinais-Suomen ytimessä on yliopistosta ja aiempana pääkaupunkina toimimisesta tunnettu Turku. Pohjoisen kasvukaupunki Oulu houkuttelee investointeja, osaamista ja elinvoimaa teknologisena osaamiskeskittymänä.

Tampere tunnetaan teollisena edelläkävijänä ja kulttuurisesti rikkaana opiskelukaupunkina. Meidän erityisosaamistamme ovat allianssimallilla toteutetut suuret hankkeet, kuten Suomen pisin maantietunneli ja ratikka. Lisäksi Tesoman hyvinvointiallianssi yhdistää yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajan toimivaksi ja kuntalaisen hyvinvointia sekä terveyttä tukevaksi kokonaisuudeksi.

Väestökasvussa olemme Suomen kärkikaupunkeja. Toistaiseksi olemme kasvaneet maan sisäisestä muuttoliikkeestä, mutta meidän on kyettävä houkuttelemaan myös kansainvälisiä osaajia entistä enemmän. Muutoin meiltä loppuu työtä tekevä väki kesken.

Avainasemassa ovat työperäisen maahanmuuton palvelut, kotoutumisen palvelut ja elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö. Osaamista on voitava hankkia. Kieltä on saatava oppia. Asuinalueita on kehitettävä monipuolisesti segregaatiota torjuen.  Tänne, kuten muillekin maamme kaupunkiseuduille, muutetaan paremman elämän toivossa.

Siihen tarpeeseen meidän on kyettävä vastaamaan. On oltava tarjolla kohtuuhintaista asumista, työ- ja opiskelupaikkoja, kulttuuria ja elämyksiä. Tulijan on voitava tuntea itsensä hyväksytyksi ja tervetulleeksi osaksi yhteisöä.

 

Kunta auttaa Sinua 

Kaupunkien vastuulla on järjestää näitä kaikkia, ja lisäksi monia muita palveluita, joita ilman arkemme olisi kovin toisenlaista. Kaupungit toimivat myös monella alueella maakunnan kasvun veturina, josta koko maakunta hyötyy. Myös isojen kaupunkien vastuulla on huomioida koko maakunnan kehitys.

Tästä syystä on tärkeää, että maakunnan sisällä ei yksikään kunta osaoptimoi vaan yrittää saavuttaa yhteisen laajemman näkemyksen. Meidän palvelutarjonnassamme pitää tavoitella mahdollisimman matalia kuntarajoja kuntalaisille.

Mielessä on pidettävä kirkkaana, miten järkevimmin tämän palvelun tai infran tekisimme, jos olisimme yhteinen kunta. Kuntalaiset eivät useinkaan palveluja käyttäessään tunnista kuntarajoja.

Harva meistä valitsee oman kunnan uimahallin tai teatterin, koska maksaa kuntaveroja juuri siihen pitäjään. Tärkeimpänä syynä on, että sinne pääsee, ja että se on kohtuuhintainen ja laadukas.

Hyvinvointialueet ottavat hoitaakseen suuren osan kuntien tämänhetkisistä palveluista. Kuntiin jäävät palvelut korostavat ennaltaehkäisevää työtä, koulutusta ja kulttuuria. Tällä hetkellä kunta-alan suurin yksittäinen ammattiryhmä ovat sairaanhoitajat. Vuoden 2023 uudistuksen jälkeen kuntien yleisimmät työntekijät ovat opetuksen ja varhaiskasvatuksen sekä joukkoliikenteen tehtävissä.

Muutos kasvattaa kuntien ennaltaehkäisevien palveluiden merkitystä. Meidän on voitava tukea ja auttaa varhaisessa vaiheessa. Mitä nopeammin voimme olla avuksi, sitä pienempiä vaikeuksia ratkomme. Ajan kanssa kasvavat vaikeuksien koko ja myös kustannukset. Se ei ole taloudellisesti viisasta, mutta ennen kaikkea, se on inhimillisesti kestämätöntä.

Ihminen ei ole vain luku, numero taulukossa viivan alla. Häntä ei voi tiivistää suoritteita tekeväksi yksilöksi.  Hän on paljon muuta. Hän on pieni käsi, joka puristuu suuremman ympärille. Hän on kurniva vatsa täyttyen viimein turvassa ja lämpimässä. Hän on harmaat hiukset painumassa tyynyyn tietäen, että huomennakin saa hoivaa ja huolenpitoa.  Tuo pientä tukeva käsi, ruoka-annos ja hoivaava syli olemme me: kuntasi. Sinun tukenasi vuoden jokaisena päivänä, läpi elämän.  Se on kotisi nyt ja vuonna 2023.

Kirjoittaja on Tampereen pormestari, joka odottaa uusia pettymyksiä golf-viheriöillä ja ajelee ensi kesänä uudella ratikalla monipuolisiin kulttuuritapahtumiin. 

 

SDP kaupungeissa -pääsivulle