Toimiva joukkoliikenne kasvun edellytyksenä – Jukka Hämäläinen

“Mobility-as-a-Service on Suomesta alkunsa saanut konsepti, joka on levinnyt nopeasti maailmalle etenkin älyliikennekehityksen kautta. MaaS-ajattelu perustuu palvelumalliin, jossa eri liikkumispalvelut, kuten linja-auto-, taksi- ja junamatkat yhdistettynä kävelyyn ja pyöräilyyn tarjotaan yhden palveluntarjoajan käyttöliittymän kautta. Ihminen pystyy vertailemaan eri liikennemuotoja ja muodostamaan itselleen parhaimman mahdollisen matkaketjun tai päivittäisiin liikkumistarpeisiin vastaavan palveluiden yhdistelmän ja mahdollisesti näin luopumaan oman auton käytöstä.”

Joukkoliikenne on suurten kaupunkien kasvuedellytysten kulmakiviä. Toimiva ja houkutteleva joukkoliikenne takaa sujuvan liikkumisen kaikille ikäryhmille. Työ- ja koulumatkojen teko sekä harrastusten ja palveluiden saavuttaminen kattavilla joukkoliikenneyhteyksillä on elinehto suurille kaupunkiseuduille. Tämä palvelee myös välttämätöntä yksityisautoilua maaseutumaisissa kaupunkikeskustoissa ja ehkäisee ruuhkien syntymistä.

Joukkoliikenne auttaa pääsemään paremmin tavoitteeseen puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Liikenne tuottaa noin viidenneksen Suomen CO2-päästöistä. Joukkoliikenteen julkisissa kilpailutuksissa vaaditaan kalustolta yhä tiukempia päästörajoituksia ja uusien, puhtaampien liikennepolttoaineiden käyttöä sekä tekniikkaa. Linja-autoilla vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus ensirekisteröinneistä kasvaa kovaa vauhtia, sillä julkisen sektorin hankinnoissa painotetaan tulevina vuosina ensisijaisesti sähkökäyttöisten bussien hankintaa. Kaupunkiliikenteessä sähköbusseille on tulossa toimivia latausratkaisuja ja kaluston käyttö voidaan sovittaa lataustarpeisiin pitkämatkaista liikennettä nopeammin. Uutena ensirekisteröitävistä raskaista linja-autoista jo noin neljänneksen arvioidaan vuonna 2025 kulkevan osittain tai kokonaan sähköllä.

Myös raideliikenneratkaisut eli metrot, raitiovaunut ja lähijunat ovat tärkeä osa julkista joukkoliikennettä suurimmilla kaupunkiseuduilla ja työssäkäyntialueilla. Tämä edellyttää kuitenkin pidempiaikaista kasvunäkymää. Investoinnit ovat pitkäaikaisia ja raskaita, joten kaupunkien ja kaupunkiseutujen on hyvin tarkkaan harkittava raideinvestointien kannattavuus. Toisaalta raideinvestoinnit oikeansuuruisina ovat selkeä vetovoimatekijä ja kasvun mahdollisuus kaupunkiseudulle.

Haasteena joukkoliikenteen suunnittelulle, toteutukselle ja käytölle ovat nykyisin moninaiset. Esimerkiksi koronan kaltaiset pandemiat lisääntyessään vähentävät joukkoliikenteen käytön houkuttelevuutta. Etätyö ja etäkoulunkäynti lisääntyessään vähentävät liikkumisen tarvetta kaupunkien sisäisessä liikenteessä. Myös uudet kulkutavat kuten sähköavusteiset polkupyörät ja sähköpotkulaudat tulevat kilpailemaan merkittävästi kaupunkien keskusta-alueilla ja lähiöissä käytettävyydellään sekä kustannuksillaan massajoukkoliikenteen suosiosta. Tähän joukkoliikenteen pitäisi pystyä vastamaan tarkalla reittisuunnittelulla vuorotiheyksineen ja järkevällä hinnoittelulla. Myös kaupunki-infran suunnittelu ja kaavoitus on merkittävässä osassa kokonaisuutta.

Toisaalta liikennepalveluiden monimuotoistuminen helpottaa myös ihmisten liikkumista. Mobility-as-a-Service (MaaS) on Suomesta alkunsa saanut konsepti, joka on levinnyt nopeasti maailmalle etenkin älyliikennekehityksen kautta. MaaS-ajattelu perustuu palvelumalliin, jossa eri liikkumispalvelut, kuten linja-auto-, taksi- ja junamatkat yhdistettynä kävelyyn ja pyöräilyyn tarjotaan yhden palveluntarjoajan käyttöliittymän kautta. Ihminen pystyy vertailemaan eri liikennemuotoja ja muodostamaan itselleen parhaimman mahdollisen matkaketjun tai päivittäisiin liikkumistarpeisiin vastaavan palveluiden yhdistelmän ja mahdollisesti näin luopumaan oman auton käytöstä.

Digitalisaatio lippujärjestelmissä ja opastuksessa kehittyvät koko ajan. Esimerkkinä vaikkapa kotikaupunkini Jyväskylä otti juuri käyttöön tunnistepohjaisen maksujärjestelmän. Tunnistepohjaisessa lippujärjestelmässä lipputuotteiden ostamisesta tulee vaivattomampaa, ja esimerkiksi netistä ladatun lipun matkakortille aktivoituminen nopeutuu. Jatkossa asiakas voi matkustaessaan käyttää joustavasti eri tapoja tunnistautua. Lipputuotteet monipuolistuvat ja niiden ostaminen on vaivattomampaa. Reittiopasteissa on koko ajan siirrytty enemmän aikataulujen ja kulkuneuvojen reaaliaikaiseen seurantaan. Tämä helpottaa joukkoliikenteessä asiakkaan matkan suunnittelua ja tehokkaampaa ajankäyttöä.

Tulevaisuudessa autonominen eli itseohjautuva liikenne tuo oman mielenkiintonsa liikenteen suunnitteluun ja käyttöön. Se saattaa muuttaa liikenteen muotoa ja käyttöä monella tapaa, johon emme vielä osaa edes varautua. Toki kehitystyö on vasta lapsenkengissä, mutta muutokset julkisessa joukkoliikenteessä saattavat sen myötä olla merkittäviä.

Kirjoittaja on Jyväskylän Liikenne Oy:n pääluottamusmies ja linja-autonkuljettaja, joka toimii myös Jyväskylän kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä. Hän on aktiivinen järjestötoimija ja on urheiluseura Jyväskylän Valon sekä Jyväskylän eläkkeensaajat ry:n puheenjohtaja. Hän asuu Jyväskylän Kuokkalassa vaimon ja isovillakoira Pampulan kanssa. Harrastuksiin kuuluu politiikka ja ulkoilu hyvässä seurassa.

 

SDP kaupungeissa -pääsivulle