Perhepolitiikka on kaupunkipolitiikan sydän – Maria Mäkynen

“Pelkkä koulutusjärjestelmän vahvistaminen ei riitä lasten yhdenvertaisten mahdollisuuksien takaamiseksi. Tarvitaan entistä vahvempaa vanhemmuuden tukemista, vanhempien sosioekonomisen aseman kohottamista ja osaamisen vahvistamista koulutuksen avulla. Ennaltaehkäisemällä huono-osaisuutta kohennamme lasten hyvinvointia, ehkäisemme syrjäytymistä ja lapsiköyhyyttä.”

Kotikaupunkini Lahti on monessa mielessä kiinnostava kaupunki tarkastella perhepolitiikkaa. Lähtökohdat antavat kiinnostavan näkymän siihen monimutkaiseen ja monimuotoiseen vaikutusverkostoon, josta lasten ja nuorten hyvinvointi muodostuu.

Lahdessa yhdistyvät huono työllisyystilanne ja korkea pitkäaikaistyöttömyys, erityisesti nuorten päihdeongelmien kasvu sekä matala koulutustaso ja koulutuksen periytyminen.

Lahden esimerkillä on helppo kuvata niitä haasteita, joita koko Suomessa on eri mittaluokissa. Huono-osaisuuden periytymistä ja kasautumisen monimutkaista ilmiötä on hyvä hahmottaa Lahden tilanteen avulla, koska ongelmamme ilmenevät selkeinä syy-seuraussuhteina ja kokonaisuuksina. Ratkaisujen löytäminen on vaikeaa, mutta ennen kaikkea tilanteen muuttaminen edellyttää poliittista tahtoa tarttua ongelmakohtiin.

 

Työllisyyden edistäminen on parasta perhepolitiikkaa

Monen perheen lähtökohdat eivät ole helppoja. Lahdessa melkein joka kolmas on ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa (29 %) ja ilman sitä on vaikea työllistyä nykyisillä työmarkkinoilla. Matala koulutustaso ja korkea työttömyys eivät osaltaan ruoki elinkeinoelämää ja noidankehä on valmis. Lapsiperheiden köyhyyttä selittää vahvimmin työn puute. Työttömyys on myös tunnettu eroriskiä kasvattava tekijä̈ lapsiperheissä̈.

Yhden vanhemman perheitä on Lahdessa jopa 28 % kaikista lapsiperheistä. Valtakunnallisestikin yksinhuoltajien työttömyysaste on kaksi kertaa korkeampi ja koulutustaso alhaisempi. Jopa 49 % yksinhuoltajista saa yleistä asumistukea. Työmarkkinoille ja koulutuksen pariin palaaminen on yksinhuoltajille vaikeaa.

Vuorohoidon kehittäminen ja lähipäiväkotiperiaate palvelevat työn vastaanottamista ja sujuvaa arkea epätyypillisten työsuhteiden yleistyessä. Sujuva ja edullinen joukkoliikenne sekä tiiviit palvelurakenteet kaupunkisuunnittelussa edistävät paitsi vähävaraisten perheiden sujuvaa arkea, myös vuoroasuvien lasten ja monimuotoisten perheiden oloja.

Jotta vanhemmat voivat tehdä työtä, on heidän luotettava varhaiskasvatukseen ja päästä sujuvasti hyödyntämään sitä kohtuullisen matkan päässä. Siksi on huolehdittava riittävästä julkisesti tuotettujen varhaiskasvatuspaikkojen määrästä ja varhaiskasvatuksen riittävistä resursseista. Yksityiseltä tuotannolta on edellytettävä samaa palvelutasoa kuin julkiselta, eikä koulutuspalveluilla, joksi varhaiskasvatuskin nykyisin luetaan, tule tehdä voittoa.

Pelkkä koulutusjärjestelmän vahvistaminen ei riitä lasten yhdenvertaisten mahdollisuuksien takaamiseksi. Tarvitaan entistä vahvempaa vanhemmuuden tukemista, vanhempien sosioekonomisen aseman kohottamista ja osaamisen vahvistamista koulutuksen avulla. Ennaltaehkäisemällä huono-osaisuutta kohennamme lasten hyvinvointia, ehkäisemme syrjäytymistä ja lapsiköyhyyttä.

 

Strateginen tieto ehkäisee koulutuksen periytymistä

Maailman parhaasta koulutusjärjestelmästä huolimatta koulutus periytyy Suomessa. Taloudellisen ja sosiaalisen pääoman lisäksi vanhemmilla on kulttuurista pääomaa, jonka tukemana tehdä parempia elämänvalintoja lapsilleen. Tutkimusten mukaan korkeakoulutetut vanhemmat kykenevät omakohtaisen koulutusjärjestelmä kokemuksen ja laajemman tiedon ansiosta manageroimaan lapsiaan tekemään hyödyllisempiä ratkaisuja koulutuksen ja elämänsä suhteen. Monilla vanhemmilla on ns. strategista tietoa siitä, millaiset valinnat elämässä edistävät koulumenestystä, rakentavat hyödyllisiä sosiaalisia verkostoja ja avaavat ovia menestykselle. Sosioekonominen tausta ja koulutus eivät siis varsinaisesti periydy, vaan elämän valintojen strategiat siirtyvät sukupolvelta toiselle.

Erityisesti koulun ulkopuolella kasvuympäristöt vaihtelevat voimakkaasti. Aina kyse ei ole taidoista tai halusta, vaan taustalla on taloudellisia huolia, mielenterveysongelmia tai muuta resurssivajetta. Tarvitaan lapsen lähtökohtien yhdenmukaistamista ja tukea vanhemmuuden taitoihin ja strategisiin tietoihin.

Lahdessa nykyään kaikissa kouluissa toimivien koulunuorisotyöntekijöiden on huomattu vähentävän kiusaamista ja lisäävän koulussa viihtymistä. Harrastusten tiedetään olevan koulutuksen periytymistä ehkäisevä vaikutus. Ne kehittävät kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja, luovat sosiaalisia suhteita ja lisäävät kiinnostuneita aikuisia lapsen kasvuympäristöön. Harrastusten ollessa liian kalliita kaikille perheille tarvitaan harrastustakuu takaamaan harrastus jokaiselle lapselle. Lahdessa harrastustakuu tulee olemaan kaupungin kärkitavoite vuonna 2021.

 

Sujuva arki ja yhteisön tuki pitävät perheet koossa

Kaupunkien sydän on perheiden hyvinvointi. Hyvän kasvuympäristönsä luo perheiden sujuva arki ja vanhempien hyvinvointi. Kuten lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on hyvin todennut: “Vanhempien parisuhde on lapsen koti.” On erittäin tärkeää, että työllisyyden ja taloudellisen tuen lisäksi vanhempien jaksamista – henkisiä ja sosiaalisia resursseja tuetaan.

Perhepalveluista tärkeimmät ovat oikea-aikaisesti ja laajasti palveluita tarjoava perhekeskus, oikein resursoitu ja laadukas varhaiskasvatus sekä tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä. Tulevaisuudessa vakiintuneita tuen muotoja tulee täydentää virtuaalisilla kohtaamispaikoilla ja akuutissa hädässä matalalla kynnyksellä saavutettavilla keskustelupalstoilla ammattilaisten kanssa.

Lahdessa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä on avannut koronavuonna 2020 keskusteluapua tarjoavan En jaksa -chatin arjen tueksi. Keskusteluapu on suunnattu lasten ja nuorten vanhemmille. Keskustelua voi käydä arkisista asioista kuten lasten kasvatuksesta, parisuhteesta, lasten käytöksestä tai omasta jaksamisesta. Vastaajat ovat ammattilaisia, jotka tulevat myös kotikäynneille maksuttomasti.

Olen laatinut Lahdessa valtuustoaloitteen opettajien, lapsien ja vanhempien tunnetaitojen kehittämiseksi. Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa lisäkoulutus tunnetaidoista opetushenkilökunnalle ja laatia tietoja ja harjoitteita sisältävä paketti myös vanhemmille. Tunnetaitojen kehittämiseen kutsutaan koko kaupunki ja kaupunki tekee yhteistyötä alueen some-vaikuttajien kanssa tunnetaidoista. Tunnetaitojen kehittäminen edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä sekä ennaltaehkäisee kiusaamista, mielenterveysongelmia ja väkivaltaa.

 

Monitoimitalot asuinalueiden osaamis- ja hyvinvointikeskuksina

Sujuva arki on myös voimakas houkuttelevuustekijä kaupungeille. Toimiva kaupunkirakenne ja laadukkaat palvelut kiireen ja stressin keskellä tukevat hyvinvointia ja vapauttavat resursseja hyvään (perhe-)elämään. Kun päivät eivät ole yhtä selviytymistä kotoa päivähoitoon hankalien yhteyksien päähän, vapauttaa se resursseja läsnä olevaan vanhemmuuteen ja kumppanuuteen. On selvää, että perhepolitiikka on moninainen kokonaisuus, mutta perusturvan lisäksi tarvitaan arjen sujuvoittamista.

Perhepolitiikasta ei voida puhua ilman tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen vanhemmuuden edistämistä tai perheen ja työelämän parempaa yhdistämistä. Perhe-elämään heittäytymistä ja työelämän yhdistämistä ei kuitenkaan uskalleta edes pohtia, ellei perhe- ja varhaiskasvatuspalveluihin ole saavutettavia ja niihin luoteta. Kaupunkirakenteen tulee tukea perheen ja työn yhdistämistä sujuvasti.

Olemme Lahdessa kehittäneet monitoimitalomallia, jossa asuinalueilla koulurakennuksia korvataan monitoimitaloilla, joihin yhdistyvät alueen sivistyspalvelut kuten kirjastotoiminta, varhaiskasvatus, nuorisotyö ja oppilashuolto. Harrastustakuu tullaan rakentamaan vahvasti monitoimitalojen ympärille, jotta jokaiselle lapselle löydetään mielekästä toimimista läheltä. Monitoimitalot voivat olla parhaimillaan alueensa oppimis- ja hyvinvointikeskuksia, joissa lapsilla on tuttua ja turvallista olla kotinsa lähettyvillä. Kampusalueella yhdistyvät perheiden palvelut, joista perheet saavat sosiaalista, pedagogista, psyykkistä ja terveydellistä tukea.

Kirjoittaja on Lahden sivistyslautakunnan puheenjohtaja, joka nauttii Vesijärven rannoista ja tietää, että paras vaipanvaihtopaikka löytyy kirjastosta.

 

SDP kaupungeissa -pääsivulle