Kaupungit ja korkeakoulut ratkovat aikamme kysymyksiä – Pilvi Torsti

”Ensiksi on asuminen ja kaupunkikehitys. Opiskelija-asunnoilla on merkittävä rooli asuntopolitiikassa ja kun tavoittelemme kohtuuhintaisia koteja kaikille. Opiskelijat ovat jo vuosia olleet tärkeä osa ratkaisua, kun rakennamme kestävästi kasvavia kaupunkeja, joissa liikkuminen painottuu joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen tulee olla kaupunkipäättäjien luontainen yhteistyöryhmä, kun rakennamme hyviä kaupunkeja kaikille.”

Helsingin Yliopisto perustettiin Kuninkaallisena Turun Akatemiana vuonna 1640. Yliopisto siirrettiin vuonna 1828 Helsinkiin, joka oli nimetty 16 vuotta aiemmin Suomen pääkaupungiksi.  Suomen itsenäistymisen jälkeen yliopiston nimi muutettiin Helsingin yliopistoksi. Yliopistoilla oli ylipäänsä keskeinen rooli nuoren valtion rakentamisessa: Teknillinen korkeakoulu perustettiin 1908, Åbo Akademi 1919 ja Turun yliopisto 1921.

Kaupunkien historia on korkeakoulujen historiaa ja toisin päin. On mahdotonta ajatella modernia suurkaupunkia ilman yliopistoidentiteettiä ja opiskelijajoukkoja. Suomessa olemme myös nähneet ammattikorkeakoulujen merkityksen alueellisille keskuskaupungeille.

Viimeinen muutos Suomen yliopistokaupunkien joukossa on tuore: Lahti muuttui virallisesti yliopistokaupungiksi, kun Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto hyväksyttiin uuden korkeakoulun nimeksi eduskunnassa 2018. Entisenä lahtelaisena en voinut olla huomaamatta asian merkitystä!

Minua on aina puhutellut kotikaupungissani ajatus siitä, että Helsinki on nuorten kaupunki. Väestömme kasvaa nuorilla opiskelijoilla Suomesta ja maailmalta. Uskon, että nuoret sukupolvet parhaimmillaan varmistavat kaupunkien kyvyn uudistua. Nuoruuteen kuuluu kyseenalaistaminen, uuden luominen, uudet ajatukset. Viisas kaupunki kuulee nuoriaan ja ymmärtää opiskelijoiden ja uutta luovan tiedon ja tutkimuksen arvon.

Toisin kuin itsenäisyyden alkuaikoina, kansallinen identiteetti ei enää hallitse korkeakoulujen toimintaa. Kansallisen tehtävän rinnalla kaupunkeja ja korkeakouluja yhdistää jatkuvasti kasvava luontainen kansainvälisyys ja globaali toimintaympäristö. Kaupunkien ja korkeakoulujen yhteistyökumppaneita ovat luontevasti muut kaupungit ja korkeakoulut ympäri maailmaa. Kaupungit ja korkeakoulut ratkovat aikamme kysymyksiä ja ongelmia ilman rajoja.

Hyvin usein pienen Suomen edustajina maailmalla toimitaan yhdessä eli kaupungit ja korkeakoulut ovat huomanneet toistensa voiman. Monissa kasvavissa talouksissa kuten Kiinassa ja Aasiassa laajemmin kaupungit ovat kasvun moottoreita. Niinpä korkeakouluyhteistyö aukeaa usein luontevimmin, jos kaupungin johto on avaamassa ovia.

Haluan vielä nostaa kaksi konkreettista asiaa, joissa korkeakoulut ja kaupungit vaikuttavat yhteiskunnan isoihin kysymyksiin omalla olemassaolollaan ja toiminnallaan.

Ensiksi on asuminen ja kaupunkikehitys. Opiskelija-asunnoilla on merkittävä rooli asuntopolitiikassa ja kun tavoittelemme kohtuuhintaisia koteja kaikille. Opiskelijat ovat jo vuosia olleet tärkeä osa ratkaisua, kun rakennamme kestävästi kasvavia kaupunkeja, joissa liikkuminen painottuu joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn. Korkeakoulujen ja opiskelijajärjestöjen tulee olla kaupunkipäättäjien luontainen yhteistyöryhmä, kun rakennamme hyviä kaupunkeja kaikille.

Toiseksi myös maahanmuuton ja koulutuksen yhteys on nostettava esille. Koulutusperäinen maahanmuutto lisääntyy kaikkialla maailmassa. Suomelle koulutus- ja työperäinen maahanmuutto on elinehto, jos aiomme selvitä ikääntyvän väestörakenteemme kanssa ja säilyä maailman terävimmässä kärjessä tasa-arvoisena hyvinvointivaltiona.

Suomen kannattaa vahvistaa asemaansa maana, jonne halutaan tulla ensin opiskelemaan ja sen jälkeen jäädä töihin ja rakentamaan elämää. Onnistuneen kaupunkipolitiikan mittariksi kannattaakin nostaa houkuttelevuus kansainvälisille opiskelijoille sekä tulla että jäädä. Kyse voi olla arkisista asioista kuten avusta kotiutumiseen, ystäväperheistä, asunnoista. Jäämiseen vaikuttaa kesätyö- ja harjoittelupaikkojen tarjonta ja paikalliset ystävät ja yhteisö.

Sosialidemokratian ytimessä on rakentaa hyviä kaupunkeja kaikille. Tavoite kulkee käsi kädessä korkeakoulujen perustehtävän kanssa. Korkeakoulut kouluttavat tulevaisuuden osaajat ja tuottavat uutta tietoa, jonka pohjalta ratkomme aikamme kysymyksiä ja rakennamme parempaa maailmaa kaikille.

Kirjoittaja on valtiosihteeri ja Helsingin yliopiston dosentti, joka rakastaa Kaisa -kirjaston lukusaleja ja pyrkii viemään eteenpäin Osaamispolku2030 -visiota sivistys- ja koulutusradikaalista Suomesta ja Helsingistä.

 

SDP kaupungeissa -pääsivulle