Kaupungeissa ehkäistään eriarvoisuutta ja rakennetaan parempaa huomista – Antti Lindtman

“Kaupunkien päättäjien tulee lähtökohtaisesti ylläpitää ja taata kaikissa kaupunginosissa monimuotoista asumista. Asuntopolitiikalla on keskeinen rooli myös eriarvoisuuden kitkemisessä. Tarvitsemme kerros- ja pientaloja, omistus- ja vuokra-asuntoja. Asuntoja tulee olla lähistöltä tarjolla kaikkiin elämäntilanteisiin. Työpaikat ja lähiluonto ovat myös tarpeen kukoistavassa kaupungissa.”

Kaupungeissa tehtävillä päätöksillä on ratkaiseva merkitys koko Suomen kehitykselle, oli sitten kyse eriarvoisuuden torjunnasta, ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä tai tulevaisuuden kasvusta. Koronan kurimuksessa korostuu akuuttiin kriisiin vastaaminen, mutta samalla pitää katsoa kriisin yli ja tehdä ratkaisuja riittävän pitkällä tähtäimellä.

Tässä tekstissä käytän esimerkkinä kotikaupunkiani Vantaata, jossa haasteita riittää, mutta monessa asiassa on myös onnistuttu. Juuri nyt koronapandemian riepottelemassa maailmassa erityisesti lentoliikenteen vähäisyys näkyy Vantaalla rajulla tavalla. Vaikutus koskee runsasta ja monipuolista lentoliikenteeseen liittyvää tai liiketoimintansa lentoyhteyksien varaan rakentanutta toimialaa.

Vantaa on kuitenkin oppinut selättämään vaikeudet ennenkin. Viime vuosikymmenen alku ei ollut Vantaalle helppo – finanssikriisi haastoi taloutta ja työllisyyttä, ja isot investoinnit, kuten Kehärata, olivat vasta edessä. Vantaata katsottiin silloin hieman alaspäin, maine ei ollut kovin korkealla ja kaupungin velkataakka kasvoi jatkuvasti.

Huonosta kierteestä on noustu Vantaalla määrätietoisilla toimilla. Ei hetkessä, mutta ponnistellen ja tehden rohkeita ratkaisuja. Vuosikymmenen aikana Vantaa on onnistunut laajaa tunnustusta saaneella tavalla työllisyyden hoidossa ja koulutusmahdollisuuksia on parannettu sekä uudistettu. Ennen koronaa Vantaa maksoi velkaa pois jo useamman vuoden ajan. Asukaskohtainen velkamäärä pienentyi lähes kolmanneksella vuodesta 2015. Laajoihin leikkauksiin ei kuitenkaan ole turvauduttu, vaan palvelut on turvattu – ihmisistä on Vantaalla kaikissa tilanteissa pidetty huolta.

Pitkittyneen työttömyyden hoito on vaatinut uudenlaista ajattelua. Vantaalla on satsattu erityisen paljon työttömien auttamiseen ja tukemiseen. Nuoria on ohjattu kädestä pitäen, ja pitkäaikaistyöttömiä on koulutettu yksilöllisesti. Näin esimerkiksi työttömyysjaksoja on saatu lyhennettyä merkittävällä tavalla. Samanlaista mallia levitetään nyt ympäri Suomea.

Koulutuksen saralla valtakunnallista huomiota Vantaa sai, kun kaikille perusasteen oppilaille hankittiin tablettitietokoneet. Nyt Vantaan koulujen digiloikat jatkuvat, ja Vantaa rakentaa yhtenäisen digitaalisen oppimisen järjestelmäkokonaisuuden nelivuotisella, ainutlaatuisella alustahankkeella. Koulutuksen merkitystä tulevaisuuden kasvulle ei voi liioitella, ja tässä kaupunkien on tehtävä paljon työtä.

Paljon on Vantaalla tehty, mutta paljon on vielä tehtävää. Segregaation ehkäisy vaatii monia yhtaikaisia toimia.

Palveluissa on tärkeää tehdä myös priorisointia kaupungin sisällä. Vantaan myönteisen erityiskohtelun ohjelmassa on tiettyjen alueiden kouluihin ja päiväkoteihin ohjattu erityisiä lisäresursseja sekä aloitettu hankkeita harrasteiden tukemisesta katuvalaistukseen. Uutena vuoropuhelun muotona on käynnistetty osallistuvan budjetoinnin käytäntö. Osoituksena linjausten onnistumisesta saimme viime syksynä Vantaan osaksi valtakunnallista lähiöohjelmaa ja sen rahoitusta.

Myönteinen erityiskohtelu ehkäisee segregaatiota, mutta se ei vielä riitä. Lisäksi tarvitaan kaupunkikehitystä tukevia investointeja, joiden avulla saadaan liikkeelle myös yksityisiä pääomia. Kaupungin ja kaupunginosien kehitys näkyy vuosien kuluessa, ei hetkessä. Keskeiset rakenteelliset seikat, kuten kaavoituksen linjaukset ja asumisen rakenteet päätetään vuosia ennen näiden ratkaisuiden näkymistä kaupunginosan arjessa. Näiden rakenteiden korjaaminen vaatii myös vuosien sitkeätä työtä.

Vantaalaiset kaupunginosat ovat rakentuneet raiteiden varrelle. Vantaan kehityksen käynnisti päärata Tikkurilaan ja Korsoon. 1970-luvulla suunniteltiin saman radan varteen Koivukylä ja Martinlaakson radan ääreen Myyrmäki ja Martinlaakso. Viitisen vuotta sitten Kehärata yhdisti nämä radat ja samoin kaupungin. Viime vuosikymmenen valtava satsaus, Kehärata, on ollut Vantaalle menestystarina. Rohkeus investoida avasi kaupunkiin ensimmäisen poikittaisen raideyhteyden, jonka varrelle on voitu rakentaa uusia asuntoja ja työpaikkoja. Kehärata loi aivan uuden kaupunginosan Kivistön, mutta samalla se käänsi vanhojen asuinalueiden suunnan positiiviseksi.

Itä-Vantaalla sijaitseva Hakunila on asuinalue, jonka kehityksestä on oltu huolissaan jo vuosia. Hakunila onkin Vantaan ainoa asuinalue, joka sijaitsee raideverkoston ulkopuolella. Senkin raiteet tulevat nyt osaksi Vantaan ratikkaa, joka sitoo alueet Mellunmäestä Hakunilan kautta Tikkurilaan, Aviapolikseen ja lentokenttään. Päätös Vantaan ratikasta on Vantaan seuraava suuri investointi, jolla luodaan tulevaisuuden kasvua ja hyvinvointia sekä vastataan ilmastohaasteeseen. Samalla sen avulla on mahdollisuus piristää kaupunkikehitystä ja saada investointeja liikkeelle. Näin voidaan katkaista Hakunilan kielteinen kehityskaari ja saada asuinalue uuteen nousuun.

Raiteet ovat kestävä tapa parantaa Vantaan kaupunginosien saavutettavuutta. Yksin raiteet eivät kuitenkaan riitä, vaan niiden kanssa tulee suunnitella ja kohentaa asemien ja ratikan pysäkkien lähiympäristöä ja palveluita. Kehärata aikaisemmin ja nyt tulevaisuudessa Vantaan ratikka vauhdittavat juuri kaupunginosien myönteistä kehitystä.

Kaupunkien päättäjien tulee lähtökohtaisesti ylläpitää ja taata kaikissa kaupunginosissa monimuotoista asumista. Asuntopolitiikalla on keskeinen rooli myös eriarvoisuuden kitkemisessä. Tarvitsemme kerros- ja pientaloja, omistus- ja vuokra-asuntoja. Asuntoja tulee olla lähistöltä tarjolla kaikkiin elämäntilanteisiin. Työpaikat ja lähiluonto ovat myös tarpeen kukoistavassa kaupungissa.

Vantaalla segregaatiokeskustelussa on helppo osoittaa ongelmiksi vuokra-asuntovaltaiset 1970-luvun lähiöt. Vielä tärkeämpää on tällöin päättää näitä lähiöitä korjaavista toimista. Siis vuokra-asuntovaltaisille alueille tarvitaan lisää asumisoikeus- ja omistusasumista ja julkisia investointeja. Samalla meidän tulee yhtä vakaasti viedä vuokra-asuntoja omistusasuntovaltaisille alueille.

Pääosa uusiin asuntoihin muuttajista löytyy tutkitusti uudiskohteen lähiympäristöstä. Meistä useimmat haluamme löytää uuden asunnon läheltä nykyistä asuinpaikkaamme, tuttujen palveluiden ja lenkkipolkujen tuntumasta. Etenkin kouluikäisille lapsille ovat tuttujen kavereiden ympyrät tärkeitä. Siksi meidän päättäjien tulee huolehtia kaikilla alueilla monimuotoisesta asuntokannasta kaavoituksen tai maankäyttösopimusten avulla. Kaupunginosaansa juurtuneet asukkaat luovat tästä kiitoksena alueelleen yhteisvastuun ja myönteisen ylpeyden omasta lähiympäristöstään.

Lopuksi on hyvä todeta, että asiat etenevät parhaiten yhdessä. Vantaa on malliesimerkki yhteistyön ja luottamuksen voimasta. Vantaan viime vuosikymmenen erityisenä menestystekijänä on ollut se, että olemme onnistuneet säilyttämään keskustelevan ja kunnioittavan ilmapiirin. Se on taannut vastuullisen ja luottamusta herättävän, mutta myös rohkean päätöksenteon. Ja sitä kautta tulosta on syntynyt. Tällä mallilla noustaan myös koronasta.

Vantaalla on pidetty kaikki mukana. On satsattu ihmisiin, koulutukseen, oppimiseen, työllisyyteen ja ehkäisty syrjäytymistä. On luotu kasvun edellytyksiä – investoitu rohkeasti tulevaisuuden kasvuun. On luotu uskoa parempaan huomiseen. Tämä resepti on hyväksi ja toimivaksi todettu. Se on sosialidemokraattinen resepti ja sillä reseptillä kaupungit ja koko Suomi menestyy.

Kirjoittaja on vantaalainen kansanedustaja ja valtuuston puheenjohtaja, joka sitkeästi kohottaa kuntoaan Keravanjoen varrella ja jolle vantaalaisen lähiluonnon ja purojen hyvinvointi on erityisen tärkeä asia.

 

SDP kaupungeissa -pääsivulle