Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka ratkaistaan kaupungeissa – Sirkku Hildén

“Kaupungeissa tehtävillä valinnoilla on suuri merkitys. Sillä, minkälaisia ratkaisuja tehdään energiantuotannossa, vesienhoidossa tai jätteiden käsittelyssä paikallisesti, on vaikutusta koko seudulle ja näistä ratkaisuista voidaan ottaa oppia myös muualla. Koko maailma kilpailee nyt siitä, missä tehdään parhaita uusia ratkaisuja, jotka voidaan kopioida kaupunkeihin ympäri maailman. Tässä Suomen kaupungit voivat olla edelläkävijöitä.”

Ilmastonmuutos ja ympäristöasioiden hoito ratkaisevat ihmiskunnan tulevaisuuden. Tutkimusten mukaan tämä ei ole liioittelua, vaan täyttä totta. Ihmisen vaikutukset ilmastoon ja ympäristöön ovat olleet dramaattiset ja ihmisen tehtävänä on korjata omat jälkensä. Tähän meidän kaikkien on osallistuttava.

Kaupungistuminen on globaali ilmiö, joka tulee jatkumaan koronan jälkeen. Etätöiden tekeminen ja monipaikkainen asuminen saattavat hidastaa kehitystä, mutta tuskin kaupungistumisesta pääsemme kokonaan ilmiönä eroon. Kaupungit houkuttelevat, koska siellä on suurin osa koulutus- ja työpaikoista sekä palveluista.

Kaupunkien suuri ihmismäärä ja keskittyminen luovat sekä uhkia että mahdollisuuksia. Suuressa massassa yksittäiset ongelmat voivat jäädä piiloon mutta kasautuessaan niillä on suuri vaikutus. Näin myös ilmasto- ja ympäristöongelmilla. Kaupungeissa paikallisesti tehtävillä ratkaisuilla on myös laajempi vaikutus kokonaisuuteen.

Kaupungeissa tehtävillä valinnoilla on suuri merkitys. Sillä, minkälaisia ratkaisuja tehdään energiantuotannossa, vesienhoidossa tai jätteiden käsittelyssä paikallisesti, on vaikutusta koko seudulle ja näistä ratkaisuista voidaan ottaa oppia myös muualla. Koko maailma kilpailee nyt siitä, missä tehdään parhaita uusia ratkaisuja, jotka voidaan kopioida kaupunkeihin ympäri maailman. Tässä Suomen kaupungit voivat olla edelläkävijöitä.

European Green Capital on Euroopan komission aloittama tunnustus eurooppalaisille suurille, yli 100 000 asukkaan kaupungeille, jotka toteuttavat edelläkävijyyttä ympäristöasioissa. Tunnustuksen saa yksi kaupunki vuodessa, eikä sitä ole helppo saada. Saadakseen tittelin on täytettävä 12 eri kriteeriä, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, kestävään liikkumiseen, kaupunkisuunnitteluun, vesienhoitoon, jätehuoltoon, luonnonsuojeluun, ilmanlaatuun, meluun, energiaan ja vihreisiin innovaatioihin sekä kasvuun.

Tuon vaikeasti saatavan tunnustuksen on saanut 11 eurooppalaista kaupunkia. Ensimmäisenä suomalaisena, pohjoisimpana, itäisimpänä ja pienimpänä ympäristöpääkaupunkina tunnustuksen sai Lahti. Lahti tunnetaan talviurheilukaupunkina, mutta moni ei tiedä, että kaupungissa on tehty uraauurtavaa ympäristötyötä jo 80-luvulta. Lahden käännös perinteisestä teollisuuskaupungista Suomen johtavaksi ympäristökaupungiksi on ollut todellinen muutostarina.

Yksi Suomen saastuneimmista järvistä 80-luvulla oli Vesijärvi, jonka rannalla Lahti sijaitsee. Useat teollisuuslaitokset olivat sijoittuneet parhaille paikoille ja järveen päästettiin sekä teollisuuden että kaupungin jätevedet. Aktiiviset kaupunkilaiset saivat aikaan sen, että järven tilaan kiinnitettiin huomiota ja Vesijärvi-projekti aloitettiin. Mittavan kunnostustyön tuloksena järven tila alkoi kohentua, ja nykyään se on pääosin hyvällä tasolla. Järvessä voi uida ja sieltä kalastaa turvallisesti.

Lahti on ollut edelläkävijä myös jätteiden kierrätyksessä. Yhdyskuntajätteiden kierrätys tapahtuu pääsääntöisesti jokaisen omassa kodissa. Omalta pihalta tai sen läheisyydestä löytyy jätteiden keräysastiat, joihin voi lajitella vähintään seitsemän eri jätelajia helposti. Näin jokainen kuntalainen osallistuu jätteiden kierrätykseen. Jätteiden hyödyntämisaste on 98 %, mitä voidaan pitää huikeana saavutuksena. Jätteitä käytetään mm. biodieselin valmistukseen. Osa jätteistä kerätään energiakäyttöön, mitä ei voi pitää vielä täysin kestävänä, eli myös Lahdessa on vielä paljon tekemistä jätteiden kierrätysasteen parantamisessa. Silti Lahden kierrätysjärjestelmä on maailman huippua.

Ilmastonmuutoksen ja ympäristön kannalta päästöjen vähentämisen tulee olla tärkein yhteinen tavoite. Eurooppa pyrkii hiilineutraaliuteen vuonna 2050, Suomi jo vuonna 2035. Lahden tavoite on vuonna 2025 ja tämä tavoite on täysin realistinen. Lahti oli ensimmäinen suuri kaupunki Suomessa, joka teki täyden energiakäännöksen ja luopui kivihiilen käytöstä. Lahden CO2-päästöt ovat pudonneet pian 70 % vuoden 1990 tasosta ja ilmanlaatu on parantunut. Tätä voidaan pitää merkittävänä saavutuksena ja esimerkkinä muillekin kaupungeille. Todella suuretkin muutokset ovat mahdollisia täysin kaupunkien omin päätöksin.

Liikenteen osuus päästöistä on huomattava, ja tämän osalta Lahdessakin on vielä tekemistä. Tällä hetkellä hieman yli puolet matkoista tehdään henkilöautoilla. Lahdessa tavoitteena on, että vuonna 2025 kestävät liikkumismuodot ovat selkeänä enemmistönä. Tätä kohti ollaan menossa vahvasti mm. joukkoliikenteessä, johon on juuri tulossa 17 uutta sähköbussia. Myös päästöjen kompensointi on merkittävä osa kokonaisuutta, johon Lahdessa tehdään toimenpiteitä jo ensi vuoden talousarviossa. Yhtenä esimerkkinä on uuden metsän kasvattaminen sitomaan hiiltä ilmasta.

Muutokset vaativat sinnikkyyttä, johdonmukaisuutta ja sitoutumista. Lahti oli ensimmäinen kaupunki, joka teki ympäristökaupungin strategian. Lahden visiona oli tuolloin olla Suomen johtava ympäristökaupunki. Vuonna 2021 Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki. Visioilla on merkitystä. Poliittinen sitoutuminen tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen on ratkaisevaa. Kunnallisvaaleissa ratkaistaan kaupunkien tulevaisuus ja miten ne sitoutuvat ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin.

Kaupungit ovat ratkaisevassa roolissa ilmasto- ja ympäristöasioiden hoidossa. Lahden esimerkki voi toimia esimerkkinä kaikille kaupungeille Suomessa. Jos löytyy tahtoa, löytyy keinojakin. Kestävä kaupunki on parempi kaupunki kaikille.

Kirjoittaja on Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja, joka nauttii lenkkeillessään Salpausselän uljaista maisemista ja Vesijärven satamassa käydessään Karirannan kahvilan suklaakakusta. Kotonaan hänellä on 9 eri jätteiden kierrätyslaatikkoa ja hänet näkee usein itse korjaamissaan, samoissa vaatteissa.

 

SDP kaupungeissa -pääsivulle