Demokratiaa ja sen puutetta – Pentti Arajärvi

“Poliittisessa keskustelussa heitetään oikealta usein väite, että ulkoistaminen tai yksityistäminen ei ole ideologista vaan pelkästään pragmaattista, käytännöllistä. Kriittistä vasemmistoa moititaan ideologian sekoittamisesta järkiperäisiin ratkaisuihin. Jo sanavalinnat paljastavat, millä kenttäpuoliskolla pelataan. Puhutaan joko kansalaisista ja asukkaista tai kuluttajista ja asiakkaista. Yksityinen ja julkinen sektori kuitenkin pelaavat aivan eri säännöillä ja puhuvat eri kieltä.”

Demokratia on Suomen julkisen järjestelmän perusta. Julkisen vallan käytön tulee aina perustua demokraattisesti valitun elimen, eduskunnan tai kunnanvaltuuston, tulevaisuudessa myös jonkin sote-yksikön, päätökseen. Edustuksellisen demokratian ohella tärkeää on välitön kansanvalta, kuten kansanäänestykset ja kansalaisaloitteet sekä kansalaisjärjestöjen ja kansanliikkeiden toiminta, jotka vaikuttavat edustuksellisten elinten toimintaan.

Kun asiasta päätetään demokratiassa, on julkisen toiminnan päätöksentekotapa määritelty. Huomioitava on esteellisyys, virkamiesten ammattitaito ja vastuu toimistaan, asiaan vaikuttavien tietojen saatavuus ja ennen kaikkea toimintaa sitoo velvollisuus noudattaa lakia. Tämä on byrokratiaa myönteisessä mielessä. Demokratia on hitaampi mutta vakaampi järjestelmä kuin yksityinen.

Julkinen valta, valtio ja kunnat, näyttää olevan pysyvässä rahoituskriisissä. Kuitenkin olemme rikkaampia kuin koskaan. Erityisissä ongelmissa näyttävät olevan julkiset palvelut. Niitä ulkoistetaan, yksityistetään ja muutetaan rahaksi, ja myös niiden saamisedellytyksiä muutetaan. Mikä on arvio tästä?

Poliittisessa keskustelussa heitetään oikealta usein väite, että ulkoistaminen tai yksityistäminen ei ole ideologista vaan pelkästään pragmaattista, käytännöllistä. Kriittistä vasemmistoa moititaan ideologian sekoittamisesta järkiperäisiin ratkaisuihin. Jo sanavalinnat paljastavat, millä kenttäpuoliskolla pelataan. Puhutaan joko kansalaisista ja asukkaista tai kuluttajista ja asiakkaista. Yksityinen ja julkinen sektori kuitenkin pelaavat aivan eri säännöillä ja puhuvat eri kieltä.

Ulkoistaminen näyttää olevan kuntien patenttivastaus, kun rahoitus kriisiytyy. Kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan ulkoistetun toiminnan vaatimukset ja sitä koskeva lainsäädäntö ovat samat kuin kunnan oman toiminnan. Kunta ei voi vetäytyä vastuustaan, vaan sen on varmistettava palvelujen asianmukaisuus. Ulkoistuksessa kunta käyttää palvelujen ostamiseen tulojaan (verot, valtionosuudet, käyttäjämaksut ja lainat), joilla se itsekin palveluja tuottaa eikä ulkoistaminen varoja lisää. Päinvastoin ulkoistutuksen voittanut yritys haluaa saada voittoakin, jonka osa niistä vie veroparatiiseihin. Raha ei jää Suomen kansantalouteen. Yleishyödyllisten järjestöjen ja niiden joskus omistamien yritysten toiminta poikkeaa tästä. Yritykset tuottavat palveluja saadakseen rahaa, järjestöt hankkivat rahaa tuottaakseen palveluja. Mutta olisiko useimmiten helpompaa tehostaa omaa tuotantoa kuin lähteä hankintasuolle?

Osakeyhtiölaki pelkistää: ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.” Yrityksen pitää lain mukaan keskittyä voitontavoitteluun.

Yhtiö on tilivelvollinen vain osakkailleen, mutta julkisyhteisön päätökset ovat julkisia. Suomi tai Sodankylä ei voi vedota liikesalaisuuteen, mutta yritys voi. Yrityksen päätöksiin voivat vaikuttaa vain osakkaat, mutta demokraattisessa päätöksenteossa jokainen voi vaikuttaa Euroopan unionin, valtion ja asuinkuntansa asioihin.

Yksityistämisessä ei enää ole lainkaan julkista toimintaa tai rahaa, vaan julkinen valta vetäytyy toiminnasta. Koko kustannus ja mahdollinen voitto jää palvelun käyttäjän maksettavaksi. Yksityistämistä on myös julkisen omaisuuden myynti yksityisille ja toiminnan siirtäminen näin markkinoille. Margaret Thatcher tunnettaan privatisaation äitinä, kun brittien rautatiet pantiin lihoiksi. Tätä menettelyä ei voi käyttää lakisääteisistä tehtävistä.

Ulkoistamisen perusteluna on usein myös valinnanvapaus. Kuka voi vastustaa valinnanvapautta? Valinnanvapauden on kuitenkin oltava todellista. Jos palvelut ovat laadultaan samanlaisia eikä hintaerojakaan ole, mikä on valinnan mieli? Lienee aika yhdentekevää, tuottaako palvelun julkinen vai yksityinen. Varsinkin, jos kustannukset ja jonokin palveluun on samanlainen.

Jos kuitenkin tehdään järjestelmä, joka suosii palvelujen runsasta käyttöä, voidaan sanoa hyvästit kustannusten hillinnälle. Oletteko kuulleet turhasta ostopalvelujen palvelukäynnistä, jollaisia julkisten palvelujen kohdalla paheksutaan? Ostopalvelu laskuttaa aina ja pitää kaikki potilas- ja hoivapaikat täysinä, vaikka henkilön voisi kotiuttaakin.

Tällainen järjestelmä tyypillisesti suosii yksityistä bisnestä ja Ruotsin kokemusten mukaan ennestään hyväosaisia. Raha seuraa potilasta, ja mitä enemmän potilaita saa ja mitä helpompia he ovat hoitaa, sitä enemmän voi tehdä voittoa. Julkisille toimijoille jäävät vaikeat tapaukset, virheiden korjaamiset ja harvaan asutut alueet. Kunta tai valtio ei voi valikoida asukkaitaan, vaan ihmisoikeudet ja peruspalvelut kuuluvat jokaiselle. Kansainväliset ja kotimaiset sijoittajat eivät suotta ole innostuneita ulkoistamisesta ja yksityistämisestä.

Kunnallisissakin palveluissa on valinnanvapautta. Terveysasemaa ja sairaanhoitopiiriä voi vaihtaa ja eräissä tapauksissa hakeutua toiseen EU-maahan hakemaan palveluja. Ulkoistaminen ei lisää valinnanvapautta, koska palvelut ovat osa kunnan järjestelmää. Palveluseteleissä kunta saattaa säästää, kun rahoitusvastuu käännetään ympäri; palveluissa sen käyttäjä maksaa säädetyn maksun ja kunta loput, seteleissä kunta maksaa setelin ja asiakas loput. Valinnanvapaus kuuluu kaikille kuntalaisille tuloista, toimintakyvystä ja osaamisesta riippumatta.

On se yksityistäminen ja ulkoistaminen aika ideologista. Vastuullinen päätöksentekijä pohtii, mitkä tehtävät kuuluvat yhteisiin palveluihin ja mitkä markkinoille.

Kirjoittaja on hakaniemeläinen kissan palveluskuntaan kuuluva professori, joka toimii maailman oikeudenmukaisimman kaupungin toteuttamiseksi.

 

SDP kaupungeissa -pääsivulle