Politiikan A-Ö

12:43

Tältä sivulta löydät sosialidemokraattien näkemyksiä eri kysymyksiin. Linjaukset on koottu ohjelmistamme, kannanotoistamme ja muista asiakirjoista.  

Klikkaa tästä haluamaasi aakkosta, niin pääset listassa kyseisellä aakkosella alkavien sanojen alkuun.

A  B  C  D  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  Q  R  S  T  U  V  W  X  Y Z Å Ä Ö

 

A

Adoptio

Kannatamme molemminpuoliseen vapaaehtoisuuteen perustuvan avoimen adoption käytön lisäämistä keinona turvata huostaan otetuille lapsille pysyvät perhesuhteet.

Perhevapaauudistuksessa on huomioitava erilaiset perhemuodot, kuten adoptioperheet. Lähtökohtana tulee olla lapsilähtöinen perhevapaa-ajattelu.

 

Alkoholi

Alkoholi on huomattava sosiaalisten ongelmien ja terveysongelmien syy. Haitat ovat kiinteässä yhteydessä alkoholin kokonaiskulutukseen väestössä. Väestöstä suurin osa on alkoholin kohtuukäyttäjiä ja suuri määrä alkoholin aiheuttamia haittoja ja sairauksia aiheutuu myös heille, ei vain suurkuluttajille. Alkoholin kulutuksen kasvu lisää haittoja myös käyttäjän läheisille ja perheenjäsenille ja erityisesti alkoholin haitat näkyvät suoraan ja välillisesti lasten hyvinvoinnissa. Alkoholikulutuksen kasvu kasvattaa myös sosioekonomisia terveyseroja. Myös ikääntyvien ihmisten alkoholin lisääntyvä kulutus on huolestuttava ja viimevuosina merkittävästi voimistunut trendi.

Vuoden 2018 aikana voimaantullut alkoholilaki laajensi mm. ravintoloiden aukioloaikoja ja mietojen alkoholijuomien saatavuutta päivittäistavarakaupassa. Vaikka näyttää siltä, etteivät onneksi kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ja turvallisuuden näkökulmasta esitetyt uhat ole toteutuneet, on vaikutusten arvioinnille ja lopullisten johtopäätösten tekeminen liian aikaista.

 

Afrikka

Ilmastonmuutoksen seuraukset uhkaavat voimakkaimmin taloudellisesti hauraita maita, kuten Afrikan valtioita. Väestöennusteiden mukaan Afrikan väestönkasvu tulee tuplaantumaan vuoteen 2050 mennessä, kasvattaen heikommassa asemassa olevien ryhmien syrjäytymisriskiä. Räjähtävän väestönkasvun lisäksi alle 25-vuotiaiden nuorten, erityisesti nuorten miesten, osuus väestöstä tulee kasvamaan merkittävästi. Afrikan valtioiden tulevaisuutta ohjaa voimakkaasti se, löytävätkö nuoret paikkansa työmarkkinoilla. Myös koulutustason nostaminen ja naisten aseman parantaminen ovat kriittisiä haasteita niin valtioille kuin laajemmin koko kansainväliselle kehitysyhteistyölle.

SDP peräänkuuluttaa kansainvälisten järjestöjen ja kumppanimaiden sitoutumista Afrikan valtioiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen.

Sosiaalisella ulottuvuudella – työmarkkinoiden, koulutuksen ja sosiaaliturvarakenteiden kehittämisellä – on keskeinen rooli hyvinvoinnin kasvattamisessa sekä demokratian vahvistamisessa.

Kestävän talouspolitiikan edistäminen lisää maiden omia taloudellisia resursseja sekä vakauttaa yritysten liiketoimintaympäristöä houkutellen myös ulkomaisia investointeja. Hyvinvoinnin kasvu taas lisää tulevaisuuden uskoa ja lujittaa yhteiskuntien kehitystä oikeusvaltioperiaatteiden pohjalle.

 

Agenda 2030

Agenda 2030 on YK:n jäsenmaiden New Yorkissa 25.-27.9.2015 pidetyssä huippukokouksessa sopima vuoteen 2030 asti ulottuva Kestävän kehityksen tavoiteohjelma. Agenda 2030 tavoitteet tähtäävät äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sen kaikissa muodoissa sekä ympäristön, talouden ja ihmisen tasavertaisesti huomioivaan kestävään kehitykseen. Ohjelman johtavana ajatuksen on, ettei kukaan saa jäädä kehityksessä jälkeen.

Kestävän kehityksen tavoitteissa on huomioitu riittävän ruoan ja puhtaan veden lisäksi yhteiskuntien sosiaalinen ja taloudellinen kehitys sekä vakaiden asuinympäristöjen rakentaminen säilyttäen luonnon monimuotoisuuden. Epätasa-arvon ja eriarvoisuuden poistaminen niin valtioiden sisällä kuin niiden välillä on myös Agenda 2030 tärkeitä tavoitteita.

Agenda 2030 tavoitteiden saavuttamisessa valtioiden sitoutuminen kansainväliseen yhteistyöhön ja globaaliin sääntöperusteiseen järjestelmään on ratkaisevaa. Kestävän kehityksen tavoitteet on huomioitava kansainvälisen politiikan joka saralla.

 

Aggressiivinen verosuunnittelu

Kansainvälisen veronkierron ja harmaan talouden torjunta ovat keskeisessä roolissa veropohjan tiivistämisessä.   Lakimuutosten sekä kansainvälisten sopimusten uudistamisen lisäksi valtion tulee käyttää omistajavaltaansa edistääkseen sitä, että sen suoraan tai välillisesti omistamissa yrityksissä ei harjoiteta aggressiivista verosuunnittelua.

 

Aikuiskoulutus

  • Ks. Jatkuva oppiminen

 

Aktiivinen työvoimapolitiikka

Tehokas puuttuminen työttömyyteen edellyttää riittäviä aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja. Suomessa resurssit ovat alhaisella tasolla esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna, mikä heikentää aktiivisen työvoimapolitiikan vaikuttavuutta oleellisesti. Samalla kun aktiivisen työvoimapolitiikan resursseja on leikattu, on hallitus rakentanut työvoimapolitiikan aktiivimallin, jossa työttömän toimeentuloa voidaan leikata, vaikka hän olisi tehnyt parhaansa työllistyäkseen. Mallissa on järkeä vain, jos uskoo työttömyyden johtuvan suuressa määrin työhaluttomuudesta.

SDP:n mallissa työvoimapolitiikkaa kehitetään pohjoismaiseen suuntaan. Henkilökohtaista ja tarvittaessa monialaista palvelua kehitetään tukemaan ihmisiä haastavissa elämäntilanteissa. Työvoimapolitiikan palvelut viedään paikalliselle tasolle. Työvoimapolitiikan erittäin menestyksekkäitä paikallisia- ja kuntakokeiluja laajennetaan valtakunnalliseksi malliksi.

 

Aluepolitiikka

Kaupunkien, kaupunkiseutujen ja haja-asutusalueiden väliset erot tulevat kasvamaan. Yksi yhdyskuntarakenteen kehittämisen malli kautta koko maan ei toimi enää nyt eikä tulevaisuudessa. Tarvitaan elinvoimaisuuden kasvattamiseen pyrkivää aluepolitiikkaa.

SDP:n kasvupolitiikka on kokonaisvaltaista, yhteistyöhakuista ja koko Suomen elinvoimaisuuteen pyrkivää. Kokonaisvaltaisuus tulee siitä, että hahmotamme elinkeinopolitiikan verkoksi, jossa infrastruktuuri, julkiset ja yksityiset palvelut sekä saatavilla oleva osaava työvoima muodostavat yhdessä edellytykset vireälle elinkeinotoiminnalle. Tarvitsemme kotimaista ja paikallista yritystoimintaa ja haluamme houkutella Suomeen ulkomaisia yrityksiä. Valtion, kuntien ja alueiden tulee tehdä mahdollisimman hyvää yhteistyötä, jotta voimme yhdessä tarjota parhaat mahdolliset edellytykset työlle ja elinkeinotoiminnan kasvulle.

SDP katsoo, että Suomella on hyvät edellytykset koko maan elinvoimaisuuden vahvistamiseen.

 

Ammatillinen koulutus

SDP haluaa turvata ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja lukiokoulutuksen riittävät resurssit. Toisen asteen koulutuksen sisältöjä uudistetaan vastaamaan muuttuneen työelämän tarpeita. Panostetaan toisen asteen koulutuksen laatuun.

 

Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakoulut antavat laadukasta koulutusta, joka tähtää työelämälähtöisen osaamisen kehittämiseen. Ammattikorkeakouluilla on tutkimuksen näkökulmasta tärkeää rooli. Soveltavan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuutta vahvistetaan kehittämällä joustavia toimintamalleja erityisesti pk-yritysten tarpeisiin.

 

Ammattiyhdistysliike

SDP puolustaa ammatillista järjestäytymistä ja oikeutta kuulua ammattiliittoon. Ammattiyhdistysliikkeellä ja poliittisella sosialidemokraattisella liikkeellä on pitkä yhteinen historia. Molemmat syntyivät omaksi osakseen laajempaa työväenliikettä vaatimaan täysimääräisiä ihmisoikeuksia alistetuille ihmisryhmille. Ammattiyhdistysliikkeen keskeiset tavoitteet ihmisarvoisesta työstä, palkasta, jolla tulee toimeen sekä sopimiseen perustuvasta yhteiskunnasta ovat myös tänä päivänä sosialidemokraateille tärkeitä.

 

Ansiosidonnainen sosiaaliturva

Ansiosidonnainen sosiaaliturva pyrkii turvaamaan työssäoloaikaisen toimeentulon tasoa esim. työttömyyden aikana. Ansioturva rahoitetaan työperusteisilla maksuilla. Kannatamme ansioturvaan perustuvaa sosiaaliturvamallia, joka on tyypillinen Pohjoismaille ja jolla voidaan torjua köyhyyttä tehokkaasti.

Ansioturvaa tulee kertyä kaikesta tehdystä työstä ja erityisesti pätkätyöntekijöiden mahdollisuutta päästä ansioturvan piiriin on edelleen parannettava. Ansioperusteisten etuuksien määräytymistä tulee selkiyttää yhtenäistämällä etuuksien perusteena olevaa tulokäsitettä, maksupäiviä, lapsikorotuksia sekä karenssipäiviä.

Ansioperusteisten etuuksien vähimmäistasoja tulee yhtenäistää siten, ja varmistaa niiden riittävä taso niin, että tarve toimeentulotukeen vähenee.

 

Ansiotuloverotus

SDP keventäisi työn ja eläkkeiden verotusta ja siirtäisi verotuksen painopistettä omistamisen sekä ympäristöä rasittavan toiminnan verotukseen ennen kaikkea veropohjan aukkoja tiivistämällä ja veropohjaa laajentamalla. Samalla veroprosentit pysyvät kohtuullisina. Tiiviit veropohjat ja tasapuolinen verotus tukevat myös talouskasvua.

 

Arktinen ulottuvuus  

Arktiset alueet ovat nousseet nopeasti merkittävän taloudellisen ja poliittisen mielenkiinnon kohteeksi. Arktisella alueella on huomattavia luonnonvaroja, mm. öljyä, kaasua ja mineraaleja, joiden hyödyntäminen on kuitenkin teknisesti vaikeaa ja vaatii herkän luonnon huomioon ottamisen tarkasti. Suomen on kyettävä hyödyntämään arktisen alueen tarjoamia mahdollisuuksia elinkeinotoimintaan samalla huolehtien luonnonvarojen kestävästä käytöstä sekä alueen ainutlaatuisen luonnon puhtaudesta.

 

Arvonlisävero

Verotusta tulee uudistaa ympäristön, talouden ja hyvinvoinnin kannalta kestävämpään suuntaan. Erityisesti ilmastonmuutos edellyttää lähivuosina kiireellisiä ja monipuolisia toimia. Verotuksessa on vuosittain kyse kymmenistä miljardeista euroista, joilla voidaan ohjata niin kuluttajien käyttäytymistä kuin yritysten tuotantopäätöksiä. On otettava käyttöön systemaattinen lähestymistapa, jossa arvioidaan verouudistusten ja nykyisten veroinstrumenttien vaikutus kestävään kehitykseen, terveyteen, talouteen ja hyvinvointiin. Esimerkiksi muoviverosta valmistuvan selvityksen ohella tulee käynnistää muita materiaalien tehokkaan käytön edistämistä koskevia hankkeita, joissa selvitetään niin verotuksen kuin muiden ohjauskeinojen mahdollisuuksia.

Arvonlisäverosta tulee kehittää kestävää kehitystä tukeva veromuoto, joka ohjaa kestävämpään kuluttamiseen ja tuotantoon. Muun muassa kiertotalouspalveluihin ja kestävästi tuotettuihin elintarvikkeisiin tulee soveltaa kevyempiä verokantoja.

 

Aseidenriisunta

Suomen on tuettava aktiivisesti aseidenriisuntatyötä.  Erityisesti on panostettava pienaseiden määrän vähentämiseen. SDP tukee aseidenriisuntatyötä sen kaikissa muodoissaan. SDP:n tavoitteena on ydinaseeton maailma Keskipitkän matkan ydinohjusten INF-sopimuksen (englanniksi Intermediate-Range Nuclear Forces Treaty, keskimatkan ydinasevoimasopimus) kattavasta jatkosta on huolehdittava.

 

Asevelvollisuus

SDP ei kannata maanpuolustuksen muuttamista vapaaehtoisuuteen pohjautuvaksi. Suomen sotilaallisen puolustuksen tulee jatkossakin perustua Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Tasa-arvokysymysten näkökulmasta on arvioitava mahdollisuutta säätää eri sukupuolia koskeva palvelusvelvollisuus.

Valtioneuvosto tulee toteuttaa laaja-alaisen selvitys koko ikäluokkaa koskevien asevelvollisuuskutsuntojen ja sukupuolineutraalin kansalaispalveluksen aloittamisesta.

 

Asiakasmaksut

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat muodostuneet pienituloisimmille kansalaisille esteeksi hoitoon pääsyyn. SDP haluaa laskea maksujen tasoa. Matalan kynnyksen peruspalvelujen tulee olla maksuttomia. Tämä tarkoittaa myös sitä, että terveyskeskuslääkärin ja hoitajan vastaanotto on muutettava maksuttomaksi.

Pidemmän ajan tavoitteena on lääke-, matka- ja terveydenhuollon maksujen kattojen yhdistäminen ja madaltaminen. Katon täyttymistä on seurattava 12 kuukauden jaksoissa sekä selvitettävä keinot kohtuuttomien kertamaksujen välttämiseksi esim. jaksottamalla katto useampaan osaan.

 

Asuminen

Asuminen on tärkeä osa ihmisten arkea. SDP pitää tärkeänä, että ihmisille on tarjolla erilaisia ja laadukkaita asumisvaihtoehtoja koko Suomessa. Kaupunkiseuduilla on huolehdittava riittävästä asuntotarjonnasta kysyntään nähden, jotta asumisen kustannukset eivät nousisi. Asuminen ei saisi viedä liian suurta osaa kenenkään tuloista. Pidämme tärkeänä, että erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää lisätään kasvukeskuksissa. On huolehdittava, että ikäihmiset pystyvät asumaan kodeissaan mahdollisimman pitkään.

  • Ks. myös Asumisoikeusasuminen ja Vuokra-asuminen

 

Asumisoikeusasuminen

SDP kannattaa asumisoikeusjärjestelmää ja haluaa, että sitä kehitetään omana asumisen hallintamuotonaan. Mielestämme asumisoikeusjärjestelmällä on tärkeä rooli vuokra- ja omistusasumisen välissä ja asumisoikeusasuminen edistää ihmisten asumisuraa. SDP kannatta asumisoikeusasuntojen lisärakentamista. Asumisoikeustalojen korkotukiehtojen on oltava kilpailukykyiset. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet on turvattava jatkossakin.

 

Asumistuki

SDP on pitänyt esillä asumistuen parantamista. Asumistukijärjestelmää tulee kehittää ja selkeyttää. Tässä yhteydessä on kuitenkin huolehdittava, ettei uudistuksella ohjata asuinalueiden eriytymiseen. Asumistuen kehittäminen niveltyy myös sosiaaliturvan uudistamiseen

 

Autoverotus

Noin 90 prosenttia liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä. Vähä- ja nollapäästöisten autojen määrän lisäämiseksi tarvitaan selkeä tavoite, kannustimia ja siirtymäaika, jonka päätteeksi polttomoottoriajoneuvoista luovutaan. SDP tukee Smart Energy Transition -hankkeessa esitettyä 750 000 vähä- tai nollapäästöisen auton tavoitetta vuodelle 2030. On otettava käyttöön riittävät taloudelliset ohjauskeinot sähköautokannan kasvattamiseksi ja panostettava latausinfrastruktuurin kehittämiseen.

 

Avioliittolaki

SDP kannatti tasa-arvoista avioliittolakia, joka astui voimaan 1.3.2017.

 

B

 

Bensiinin verotus

  • Polttoaineverotus

 

Biopolttoaineet

Noin 90 prosenttia liikenteen päästöistä syntyy tieliikenteestä. Vähä- ja nollapäästöisten autojen määrän lisäämiseksi tarvitaan selkeä tavoite, kannustimia ja siirtymäaika, jonka päätteeksi polttomoottoriajoneuvoista luovutaan. SDP tukee Smart Energy Transition -hankkeessa esitettyä 750 000 vähä- tai nollapäästöisen auton tavoitetta vuodelle 2030.  On otettava käyttöön riittävät taloudelliset ohjauskeinot sähköautokannan kasvattamiseksi ja panostettava latausinfrastruktuurin kehittämiseen.

 

D

 

Demokratia

Demokratia on edellytys hyvinvointivaltion synnylle. Hyvinvointivaltio on vapauksien, velvollisuuksien ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien yhteisö, jossa oikeuksien ja vastuun tasapaino toteutuu. Tavoittelemme kansanvaltaista yhteiskuntajärjestelmää ja luotamme sen tarjoamaan suojeluun. Vapausoikeuksiamme voi rajoittaa vain demokraattisin päätöksin. Tällaisella luottamukseen perustuvalla yhteiskunnalla on kestävä oikeutus. Jokainen saavuttaa suurimman yhteiskunnallisen vapauden kunnioittamalla muiden oikeutta onnelliseen elämään.

 

E

 

Elinkeinopolitiikka

Elinkeinopolitiikan lähtökohtana tulee olla uuden kasvun luominen, osaamispohjan vahvistaminen ja laajapohjainen, menestyvä vienti. Tarvitaan leveät hartiat, jolle hyvinvointia voidaan rakentaa teollisuuden, palveluiden ja luovien liiketoimintamallien avulla. Tulevaisuuden kannalta tärkeät alat tarvitsevat rohkeita avauksia ja panostuksia. Suomi tarvitsee laajan elinvoima- ja kestävän kasvun strategian, joka kiinnittyy maailman megatrendeihin.

 

Elinvoima

SDP:n kasvupolitiikka on kokonaisvaltaista, yhteistyöhakuista ja koko Suomen elinvoimaisuuteen pyrkivää. Kokonaisvaltaisuus tulee siitä, että hahmotamme elinkeinopolitiikan verkoksi, jossa infrastruktuuri, julkiset ja yksityiset palvelut sekä saatavilla oleva osaava työvoima muodostavat yhdessä edellytykset vireälle elinkeinotoiminnalle. Tarvitsemme kotimaista ja paikallista yritystoimintaa ja haluamme houkutella Suomeen ulkomaisia yrityksiä. Valtion, kuntien ja alueiden tulee tehdä mahdollisimman hyvää yhteistyötä, jotta voimme yhdessä tarjota parhaat mahdolliset edellytykset työlle ja elinkeinotoiminnan kasvulle.

 

Eläinsuojelu

Eläimellä on itseisarvo, joka tulee tunnustaa ja tunnistaa myös tuotantoeläinten osalta. Suomalaisen eläintuotannon tulee olla maailman eettisintä ja kestävintä. SDP:n mielestä eläimiä pitää hoitaa ja kohdella hyvin. Tämä tarkoittaa asianmukaista ruokintaa ja juomaveden saatavuutta, lajityypillisestä käyttäytymisestä ja terveydestä huolehtimista sekä sitä, että eläimiä käsitellään aiheuttamatta niille haittaa.

 

Eläkeikä

Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa yhdenmukaistettiin eläkejärjestelmää ja turvattiin sen kestävyys väestön ikääntyessä. Uudistus sovittiin kolmikantaisesti ja hyväksyttiin laajassa yhteisymmärryksessä. Uudistuksen mukaisesti jokaisella ikäluokalla on oma eläkeikänsä, joka kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen vuodesta 2030 alkaen. Tarkoituksena on, että työntekoon käytetty osuus elinajasta pysyisi vakaana ihmisten eliniän pidentyessä.

Työuria pitää kuitenkin pidentää myös työelämän laatua kehittämällä ja työhyvinvointia parantamalla. Työpaikoilla on räätälöitävä töitä, työaikoja ja työolosuhteita niin, että työkyvyn alentuessakin on mahdollista jatkaa työelämässä. Olennaisessa osassa ovat ennaltaehkäisevät ja työhyvinvointia tukevat työelämän käytännöt sekä oikea-aikainen hoito ja kuntoutus.

 

Eläkkeet

Pienten eläkkeiden ostovoima turvataan nostamalla eläkkeitä ja verotusta alentamalla. SDP haluaa parantaa pientä eläkettä saavien asemaa. Tässä joukossa on paljon sellaisia ihmisiä, joiden työuran ansiot ovat jääneet pieniksi joko matalan palkan, katkonaisen tai lyhyen työuran, tai kaikkien näiden vuoksi. Monesti naiset ovat kantaneet suuremman vastuun perheestä, mikä myös näkyy pienempänä eläkekertymänä. SDP:n tavoitteena on nostaa pienituloisten, alle 1400 euroa kuukaudessa eläkettä saavien tuloja pidemmällä aikavälillä sadalla eurolla.  Lisäksi edellytämme, että kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksitarkistukset tehdään lainsäädännön mukaisesti. Arvioiden mukaan näillä toimilla on mahdollista nostaa yli 50 000 ihmistä köyhyysrajan yläpuolelle ja parantaa satojen tuhansien pienituloisten eläkeläisten arkea. Myös eläkkeiden verotusta on syytä keventää.

 

Energia

Suomalaisen energiajärjestelmän kehittäminen vähäpäästöisemmäksi on SDP:n ilmastopolitiikan keskiössä, sillä energiantuotanto liikenne mukaan lukien tuottaa edelleen 74 % kaikista kasvihuonekaasuista. SDP haluaa Suomen olevan ensimmäisten teollisuusmaiden joukossa, jotka luopuvat kokonaan kivihiilen energiakäytöstä. Seuraava askel on luopua asteittain turpeen energiakäytöstä ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä liikenteessä riittävien siirtymäaikojen avulla.

 

Energiaverotus

Sähkön kansainvälisten siirtoyhteyksien lisääntyessä on nähtävissä, että sähkön markkinahinnat ovat yhä enemmän samalla tasolla yhä suuremmassa osassa Eurooppaa. Niillä toimialoilla, joilla sähkö on merkittävä osa tuotantokustannuksia (esim. energiaintensiivinen teollisuus) alhainen sähköveron taso on jatkossakin perusteltu elinkeinopoliittinen työkalu kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Lisäksi on tuettava ratkaisuja, millä mahdollistetaan ylijäämäsähkön parempi varastointi ja käyttö kaukolämmöntuotannossa.

Energiaintensiivinen prosessiteollisuus vastaa suuresta osasta Suomen vientiä. Onnistuneen energia-, elinkeino- ja ilmastopolitiikan kannalta on tärkeää, että nämä toimialat pysyvät jatkossakin Suomessa. Teollisuuden toimintaedellytyksistä tulee pitää huolta varmistamalla sähköenergian ja logistiikan kohtuulliset kustannukset ja kilpailukyky.

 

Eriarvoisuus

Suomalaisten elintaso, elämänlaatu ja elämäntavat ovat parantuneet tasaisesti, mikä on osoitus pohjoismaisen hyvinvointimallin menestyksestä. Sen peruspilarit ovat kaikille suunnatut riittävät palvelut ja riittävä sosiaaliturva sekä yhteisvastuullinen rahoitus. Hyvinvointi ei kuitenkaan ole koskaan koskettanut kaikkia. Osa suomalaisista on jäänyt hyvinvoinnin katveeseen. Universaalien palveluiden lisäksi tarvitaan täsmätukea haavoittuvimmassa asemassa oleville.

SDP:n tavoitteena on yhteiskunta, jossa on luottamusta niin ihmisten kuin yhteiskunnan eri toimijoiden välillä ja jossa luotetaan yhteiskunnan instituutioihin. Välittävässä yhteiskunnassa kaikilla sen jäsenillä on luottamusta myös tulevaan. Tämä edellyttää riittävää tulojen tasausta ja sosiaaliturvaa ja sitä, että yhteiskunnan palvelut toimivat ja niitä on saatavissa oikea-aikaisesti.

 

EU-puheenjohtajuus

Suomi toimii EU-puheenjohtajamaana vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Kevään 2019 europarlamenttivaalien myötä uusi Euroopan parlamentti järjestäytyy, uusi EU-komissio on muotoutumassa ja Suomessa on pidetty eduskuntavaalit. Puheenjohtajuus EU:n taitekohdassa antaa Suomelle ainutlaatuisen tilaisuuden muotoilla koko unionin agendaa alkaneella kaudella.

SDP haluaa uudistaa unionia ja tehdä siitä entistä paremman. Tarvitsemme vahvaa ja yhtenäistä EU:ta vastaamaan globaaleihin haasteisiin. Epävarmassa kansainvälisessä tilanteessa, jolloin demokratia horjuu jopa unionin jäsenmaissa, on pidettävä esillä EU:n perusarvoja: ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate vaativat lujittamista. SDP:n mukaan jokaisen puheenjohtajamaan tulee vahvasti pitää esillä EU:n vastuuta globaalina toimijana: Afrikka-yhteistyö edellyttää määrätietoisia toimia ja sääntöperusteinen päätöksenteko ja kauppa tarvitsee puolustajiaan.

SDP on esittänyt Suomen puheenjohtajuuskauden kärkiteemoiksi: 1) sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen ja hyvinvointitalouden, 2) arktisuuden ja pohjoiset yhteydet, 3) kiertotalouden ja ilmastopolitiikan, 4) veronkierron torjumisen.

 

EMU

Euroopan unionin jäsenyys ja talous- ja rahaliittoon kuuluminen ovat Suomen politiikkaa vahvasti ohjaavia valintoja. Eurosta on ollut Suomelle ja muille yhteisvaluutan jäsenmaille hyötyä. Se on tuonut talouteemme vakautta ja ennustettavuutta ja hyödyttänyt vientiyrityksiämme.

Eurokriisi osoitti talous- ja rahaliiton puutteet ja heikkoudet, joiden korjaaminen on Suomen etu. Yhteinen valuutta on suuri mahdollisuus, joka on osattava hyödyntää viisaasti. SDP:n näkemyksen mukaan talous- ja rahaliittoa on kehitettävä vastaamaan paremmin mahdollisiin tuleviin kriiseihin. Myös EMU:n sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava tukemaan työllisyyttä ja hyvinvointia jäsenmaissa.

 

Euroopan Unioni EU

Euroopan unioni on sen perustamisesta lähtien ollut rauhan projektin ohella vahvasti taloudellinen projekti. Eurooppaan on rakennettu maailman suurin vapaakauppa-alue sisämarkkinat, muodostettu yhteinen tulliliitto ja otettu käyttöön yhteinen valuutta euro. Samalla maailmanmarkkinoita on avattu EU:n yhteisen kauppapolitiikan avulla. Euroopan integraatio luo vaurautta, mutta se on osattava jakaa oikeudenmukaisella tavalla. Talouden integraatio vaatii rinnalleen vahvaa sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista. EU-yhteistyö nauttii kansalaisten jakamatonta tukea vain, kun se lisää hyvinvointia, turvallisuutta ja vähentää eriarvoisuutta ihmisten kesken. SDP tavoittelee sosiaalisesti kestävämpää EU:ta, joka lähtee markkinoiden sijaan ihmisen tarpeista.

EU on ennen kaikkea arvoyhteisö – tärkeä demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien edistäjä ja puolestapuhuja. Näiden oikeuksien tulee toteutua jokaisessa jäsenmaassa.

Suomi on vahvasti sitoutunut EU-jäsenyyteen. Suomen paikka on EU:n eturivissä. Meidän on oltava aktiivisesti mukana vaikuttamassa EU:n tulevaisuuteen ja rakentamassa entistä vahvempaa Eurooppaa. Vahvaa ja yhtenäistä EU:ta tarvitaan vastaamaan globaaleihin haasteisiin. 

Lisätietoja SDP:n linjauksista:

 

Eutanasia

Eutanasiaa tulee tarkastella paitsi eettisenä myös lääketieteellisenä ja oikeudellisena kysymyksenä. Suomessa tarvitaan omaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, millainen olisi suomalaiseen oikeusjärjestelmään istuva, eutanasian salliva lainsäädäntö. SDP:llä ja sen edustajilla on mahdollisuus osallistua tähän keskusteluun ilman etukäteen päätettyä myönteistä tai kielteistä kantaa eutanasiaan.

 

F

Feminismi

SDP on feministinen puolue, jonka keskeinen missio on korjata ja poistaa kaikki tasa-arvon esteet. Yhteiskunnassamme on yhä sortavia rakenteita niin sukupuolten kuin muidenkin ihmisryhmien välillä. Tavoittelemme perhevapaajärjestelmän uudistamista ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista. Feministisessä politiikassa hahmotetaan päätösten seuraus sukupuoli- ja valtanäkökulmasta. On kiinnitettävä huomioita vallitseviin tapoihin ja asenteisiin, jotka edelleen ovat yhteiskunnassamme luomassa eriäviä mahdollisuuksia sukupuolten välille.

 

G

Globalisaatio

Globaalissa maailmassa valtiot elävät keskinäisriippuvuudessa toisiinsa ja päätöksillä on aina kauaskantoiset vaikutukset. Globaali hallinta edellyttää sääntöperusteisen järjestelmän legitimiteettiä, valtioiden sitoutumista kansainvälisten sopimusten noudattamiseen ja monenkeskiseen yhteistyöhön.

Maailmassa vakaus ja tasapaino saavutetaan vain määrätietoisella työllä yhteisen hyvän eteen. YK:n ja EU:n asema on turvattava ja valtioiden välisen dialogin edellytyksiä lisättävä, vastakkainasettelu ja jännitteet korvattava luottamuksella.

Toisaalta päätöksenvallan siirtyminen monikansallisille taloudellisille toimijoille on nostanut kansainväliset sitoumukset entistä keskeisempään rooliin yhteisten pelisääntöjen määrittelijänä. Tällä hetkellä globaalia taloutta ei kyetä ohjaamaan demokraattisesti riittävän tehokkaasti. Tarvitaan ylikansallista talouspolitiikkaa, joka tukee osaltaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Globaalin kansalaiskasvatuksen avulla voimme kasvattaa kansalaisten aktiivista toimijuutta ja lisätä monikulttuurista ymmärrystä.

Globalisaatio on tuottanut sekä voittajia että häviäjiä. Erot syntyvät yhteiskuntien sisälle. Globaali talous tarvitsee entistä vahvemmat säännöt.

 

H

Helsinki

Helsinki ja pääkaupunkiseutu kilpailevat maailman muiden metropolialueiden kanssa. Kulttuuri, tiede ja taide, kaupunkirakenteet ja liikenneratkaisut ovat jatkuvassa vertailussa muiden eurooppalaisten metropolialueiden kehittyessä. SDP haluaa olla kehittämässä Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua tässä kilpajuoksussa. Pääkaupunkiseudun elinvoimaisuus ja kansainvälinen houkuttelevuus tukee koko Suomen menestymistä.

 

Harmaa talous

Talousrikollisuus ja harmaa talous aiheuttavat Suomelle satojen miljoonien menetykset veroihin ja maksuihin. Tämä heikentää hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja haittaa tervettä yritystoimintaa. Tavoitteena tulee olla, että Suomi on kärkimaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa.

 

Hoitotakuu

SDP haluaa toteuttaa terveyspalveluiden hoitotakuun, jossa jokaiselle suomalaiselle luvataan hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa viikon kuluessa. Jos julkinen sektori ei pysty lääkäriin pääsyä järjestämään määräajassa, hoitoa tarvitsevalle kirjoitetaan palveluseteli/maksusitoumus, jolla lääkäriin pääsee yksityiselle tai kolmannelle sektorille. Lääkkeiden ja terveydenhoidon rahoitusta on kehitettävä mahdollistamaan yhä yksilöllisempi hoito. Käyttöönotettavien lääkkeiden ja muiden hoitojen arviointia on keskitettävä kansalliselle tasolle, jotta uudet hoidot saadaan käyttöön nykyistä nopeammin. Lääkinnällisten laitteiden käyttöönotto ja seuranta on saatettava yhtä tarkalle tasolle kuin lääkkeiden.

Hoitotakuun mukaisen palveluun pääsyn on aidosti ja nykyistä tiukempien määräaikojen puitteissa toteuduttava sote-palveluissa. Perustason palveluita pitää vahvistaa niin, että esim. lääkäriin, palveluntarpeen arviointiin tai kotihoidon palveluiden piiriin päästään nykyistä nopeammin, oikeaan aikaan ja tarpeen mukaisesti.

Tasapuolisen palveluiden parantamiseen on olemassa varmasti vaikuttava keino. SDP:n tavoitteena on lisätä 1000 lääkärin tai hoitajan -tehtävää peruspalveluihin hoitotakuun toteuttamiseksi.

 

Huumausaineet

SDP ei näe suurta tarvetta välittömille muutoksille huumausainelainsäädännössä. Käyttäjille riittää usein varoitus. On poistettava tilanteet, jossa apua ongelmaansa hakeva käyttäjä ei rangaistusten pelossa uskaltaisi hakeutua palveluiden tai hoidon piiriin.

Huumausainepolitiikassa oleellista on pyrkiä haittojen vähentämiseen. Esim. neulojen vaihtopisteiden ja valvottujen pistotilojen tarjoamisella voidaan välttyä vakavilta ja kalliilta veriteitse tarttuvilta sairauksilta.

 

I

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeuksien ja ihmisten välisen yhdenvertaisuuden vahvistaminen ovat tärkeitä tavoitteita tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentamisessa. Jokaisella on oltava oikeus elää, toimia ja toteuttaa unelmiaan taustasta, sukupuolesta tai esimerkiksi seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Yhteiskunta on niin vahva kuin sen heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Siksi epätasa-arvoon, syrjintään ja ihmisoikeuksien loukkauksiin on puututtava määrätietoisesti ja yhteiskuntaa rakennettava siten, että jokainen voi kokea osallisuutta, arvokkuutta ja turvallisuutta omassa elämässään yhdessä muiden kanssa.

 

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja ekosysteemien toimivuus ovat ihmiskunnan tulevaisuuden kohtalonkysymyksiä. Ympäristökriisin vaikutukset näkyvät jo nyt monin tavoin ihmisten elämässä ja luonnossa eri puolilla maailmaa: sään ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen, tulvien, kuivuuden ja metsäpalojen lisääntymisenä, jäätiköiden sulamisena, merenpinnan nousuna, merien happamoitumisena ja rehevöitymisenä, eroosiona ja lajien katoamisena.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n arvion mukaan ilmaston lämpeneminen jo yli 1,5 celsiusasteen kiihdyttää lajien sukupuuttoa merkittävästi, muuttaa yhä useampia alueita asuinkelvottomiksi sekä uhkaa veden saatavuutta, ruuantuotantoa ja ekosysteemien toimivuutta.

SDP:n tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035. Vuonna 2050 Suomen päästöjen tulee olla jo merkittävästi pienemmät kuin hiilinielumme, koska aiomme pitää kiinni Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Suomen päästötavoitteita tarkistetaan ja kiristetään osana Euroopan tavoitteiden tarkistamista.

 

Ikäpolitiikka

SDP:n ikäpolitiikka lähtee myönteisestä ihmiskäsityksestä. Sen perusajatuksena on, että hyvässä yhteiskunnassa tarvitaan kaikkia ja kaikenikäisiä ihmisiä. Keskeiset periaatteet ikäihmisten palveluja suunniteltaessa ovat ihmisarvo, itsemääräämisoikeus, yksilöllisyys, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu, tasa-arvo ja osallisuus.

  • Lisätietoja: Ikäpoliittinen ohjelma (linkki tulossa)

Itämeri

Itämeren ympäristöllistä tilaa on kohennettava. Päästöjä on kyettävä vähentämään nopeasti ja pysyvästi. Maatalouden typpi ja fosforipäästöjä Itämereen on kyettävä vähentämään.

 

J

Jatkuva oppiminen

Jatkuvan oppimisen tarve kasvaa edelleen työelämän ja teknologisen kehityksen vauhdin kiihtyessä. Opetus- ja kulttuuriministeriön Osaamisen tulevaisuuspaneeli arvioi, että seuraavien 10 vuoden aikana noin miljoona suomalaista tarvitsee uudelleenkoulutusta. Tähän haasteeseen nykyinen koulutusjärjestelmä; tutkinnot, rahoitusjärjestelmä tai sirpaleiset tuki- ja opintovapaajärjestelmät eivät pysty vastaamaan. Vaikka vapaan sivistystyön ja aikuisopiskelun perinne on Suomessa vahva, se on rakentunut vuosikymmenten aikana monimutkaiseksi ja sirpaleiseksi. Viime kädessä aikuiskoulutuksen keskiössä tulisi olla osaamistaan kehittävä ihminen.

Jatkuvan oppimisen ihmislähtöinen uudistus on kriittisen tärkeä kokonaisvaltainen uudistus, jolla vastataan työikäisen väestön osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Aikuiskoulutuksen järjestelmää pitää kehittää kokonaisuutena, mutta järjestelmän lähtökohtana on varmistaa jokaiselle suomalaiselle aikuiselle riittävä osaaminen muuttuvan työelämän tarpeisiin.

 

Jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeudet ovat keskeinen osa suomalaista kulttuuria. Ne on säilytettävä.

 

Joukkoliikenne

Ilmastonmuutosta voidaan hillitä joukkoliikenteen lisääntyvää käyttöä tukemalla ja siihen tehtävillä riittävillä investoinneilla. Kaupunkien joukkoliikenteen lisäksi seutu- ja paikallisliikenteen on kehityttävä niin, että se pystyy tarjoamaan yhä useammalle houkuttelevan vaihtoehdon liikkumiseen.

 

Joustava koulupäivä

Koulu on kodin ohella lapsen tärkein kasvuympäristö, ja koulupäivän rakennetta ja sisältöä uudistamalla voidaan tehokkaasti lisätä lasten hyvinvointia. Kokonainen, eheytetty tai joustava koulupäivä – kaikki nimitykset tarkoittavat samaa aloitetta, jossa opetus ja harrastustoiminta kytkeytyvät entistä tiiviimmin yhteen. Siirtyminen joustavaan koulupäivään parantaa koulumotivaatiota ja koulussa viihtymistä ja varmistaa lapsille mahdollisuuden kokeilla eri harrastuksia. Joustavassa koulupäivässä oppituntien väliin on mahdollista sijoittaa koulussa järjestettävää harrastustoimintaa ja näin luoda koulupäivä, jonka mitta on pidempi mutta huokoisempi kuin nykyiset koulupäivät perusopetuksen alaluokilla.

SDP:n tavoitteena on aamu- ja iltapäivätoimintaa uudistaminen ja niiden kytkeminen joustavan koulupäivän kokonaisuuteen. Harrastusten järjestämiseen voivat osallistua yhteistyössä koulun henkilökunta, taiteen ja kulttuurin tuottajat ja liikunta- ja nuorisojärjestöt, mutta vastuu joustavasta koulupäivästä kuuluu kunnille. Kunnalla tulee olla kokonaisvastuu joustavan koulupäivän järjestämisestä ja toiminnan laadusta.  Oppilaiden omia toiveita kerhotoiminnan sisällöistä ja harrastuksista tulee kuulla toimintaa kehitettäessä ja harrastustoiminnassa hyödynnetään koulun tiloja ja välineitä.

 

Julkiset palvelut

Julkiset palvelut ovat hyvinvointivaltion perustehtäviä, kuten koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vanhuspalvelut. Myös kansalaisten turvallisuuteen liittyvät palvelut ovat pääsääntöisesti julkisesti tuotettuja. SDP:lle julkiset palvelut ovat tärkeitä.

 

Jätteenpoltto

  • Ks. Kiertotalous

 

K

Kaavoitus

Kaupungistuvassa Suomessa rakennetaan yhä liian vähän asuntoja paikkakunnilla, joille syntyy uusia työpaikkoja.  Sopivien asuntojen puute johtaa kohtuuttomiin asumiskustannuksiin ja vaikeuttaa työvoiman liikkuvuutta. Tärkein asuntopoliittinen keino varmistaa tämä kasvukeskuksissa on kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon riittävä osuus olemassa olevassa ja uudisrakennettavassa asuntokannassa. Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon määrää nostetaan MAL-sopimusalueilla nykyisestä 20-25 %:sta suuremmaksi. Tämä edellyttää myös, että kaavoituksessa otetaan huomioon tonttien kelpoisuus kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle ja joukkoliikenteen toimivat ratkaisut.

Pitkäjänteinen asuntopolitiikka tarvitsee niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimijoita, valtion ja kaupunkien määrätietoista työtä. Asuntopolitiikan toimijoiden työn aikajänne edellyttää luottamusta valtion lupauksiin esimerkiksi rahoituksen suhteen. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta hillitsee vuokrien nousua ja on tehokas keino asuinalueiden segregaation estämisessä.

 

Kaivostoiminta

Kaivoslakia on kiireellisesti uudistettava niin, että se nykyistä vahvemmin huomioi ympäristöarvot, sekä kansallisen edun. Suomen mineraalivaroja tulee hyödyntää ekologisesti kestävällä ja koko maata hyödyttävällä tavalla. Kaivostoiminnan ympäristövastuita on selkeytettävä. Natura-suojelun purkamisen ei pidä olla keinovalikoimassa, vaan suojeltuja luontoalueita on kunnioitettava.

 

Kaivosvero

SDP haluaa varmistaa lisäksi luonnonvarojen kestävän käytön muun muassa ottamalla käyttöön kaivannaisten arvoon perustuva maltillinen kaivosrojaltivero. Näin Suomi saa kohtuullisen korvauksen kansallisvarallisuuden hyödyntämisestä ja siitä aiheutuvista riskeistä sekä kustannuksista.

 

Kalastus

Vapaa-ajankalastajien harrastusmahdollisuudet on turvattava.


Kaupunkipolitiikka

SDP haluaa rakentaa sosiaalisesti oikeudenmukaisia, ympäristöllisesti kestäviä ja taloudellisesti vastuullisia kaupunkeja. Suomeen on laadittava kaupunkipoliittinen strategia, jolla vastataan kaupungistumisen haasteisiin. Koska alueet ovat erilaisia, on valtion tunnistettava erilaisten kaupunkien ja kuntien tarpeet. Kaupunkien näkökulmasta keskeisiä tulevaisuuskysymyksiä ovat esimerkiksi väestön entistä voimakkaampi keskittyminen ja tämän seuraukset, elinvoimaisuuden vahvistaminen, segregaatiokehitykseen puuttuminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä kaupunkien aseman ja toimintakyvyn turvaaminen.

 

Kehitysvammaiset

Kehitysvammaisille ihmisille kuuluu täysimääräinen osallisuus yhteiskunnassa. Vammaisella on oltava oikeus omaan kotiin, itsenäistymiseen, opiskeluun, työhön ja mielekkääseen vapaa-aikaan. Palveluiden – niin julkisten kuin kaupallistenkin – on oltava saavutettavissa, jotta aktiivinen elämä ja osallistuminen onnistuvat. Esteetön liikkuminen, asuminen, viestintä ja tiedonsaanti on turvattava.

Yhdenvertaisuuden on toteuduttava myös käytännössä.

 

Kehitysyhteistyö

YK:n Agenda 2030 mukaisten kestävän kehityksen tavoitteiden kantavana teemana on, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen. Monenkeskisen yhteistyön ja sen riittävän rahoituksen kautta Suomi osallistuu kansainvälisten sitoumusten toimeenpanoon sekä tukee sääntöperusteisen järjestelmän vakautta ja legitimiteettiä. Aktiivinen rooli kehitysyhteistyön toimijana on osa globaalia vastuunkantoa.

SDP antaa tukensa YK:n uudistusprosessille ja sen sisäistä luottamusta lisääville toimille. Teemme töitä EU:n globaalin johtajuuden palauttamiseksi ja sen sisäisten jännitteiden purkamiseksi. Kestävän kehityksen agendan ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon edistämiseksi tarvitsemme vahvaa EU:ta.

Suomen tulee laatia uskottava suunnitelma kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi 0,7 % bruttokansantulosta vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmassa linjataan myös kehityspolitiikan keskeiset sisällölliset tavoitteet ja painopisteet.

Suomen vähiten kehittyneille maille kohdennetun tuen nostaminen nopeasti vähintään 0,2 prosenttiin BKTL:stä on keskeinen keino Afrikan kehityksen tukemiseksi ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi.

Kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet tulee turvata riittävällä rahoituksella. Globaaliagendan parissa työskentelevillä kansalaisjärjestöillä on usein sellaista asiantuntemusta ja kansainvälisiä verkostoja, jota valtionhallinnolla ei ole. Järjestöt myös tarjoavat kansalaisille mahdollisuuksia ulkopoliittiseen vaikuttamiseen ja globaalikasvatuksen kautta lisäävät ymmärrystä monikulttuurisista yhteiskunnista.

 

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys läpäisee yhteiskuntien joka sektorin ja tason. Se ei rajoitu vain ilmastonmuutoksen torjuntaan, vaan työllisyyden lisääminen, koulutustason nostaminen ja sosiaaliturvan kehittäminen ovat keskeisessä asemassa kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Niin kotimaassamme Suomessa kuin muualla maailmassa.

Maapallon tulevaisuutta sanelevan ilmastonmuutoksen jarruttamisessa panostuksia on lisättävä heikommassa asemassa olevien maiden tukemiseen. Kehitysyhteistyön tulee tukea valtioita tavalla, joka kasvattaa valtioiden omia mahdollisuuksia kestävämpään tulevaisuuteen. Luonnonvarojen ekologinen käyttö, oikeusvaltioperiaatteiden lujittaminen ja hyvinvointia sekä tasa-arvoa edistävien sosiaalisten rakenteiden vahvistaminen muodostavat vakaan perustan valtioiden kehitykselle ja talouskasvulle.

 

Kiertotalous

Resurssiviisas yhteiskunta käyttää luonnonvaroja säästeliäästi. Talouskasvu ei voi tulevaisuudessa pohjautua luonnonvarojen ylikulutukseen vaan raaka-aineiden tarpeeseen on vastattava muilla keinoilla. Kiertotalous on resurssitehokkuuteen perustuva talousmalli, jossa materiaalit kiertävät ja säilyttävät arvonsa kasvattaen hyvinvointia.

Kiertotalous maksimoi tuotteisiin ja raaka-aineisiin sitoutuneen arvon mahdollisimman pitkään. Tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä digitaalisiin ratkaisuihin perustuvalla älykkyydellä, jakamisella ja tekoälyllä. Kiertotaloudessa yhdistyvät yksilöiden kulutusvalintojen kautta tekemät ratkaisut sekä suuret yhteiskunnalliset järjestelmät, kuten raaka-aineiden ja laitteiden tehokkaampi käyttö sekä jätteen synnyn ehkäisy, kierrätys ja hyödyntäminen.

Suomella on hyvät lähtökohdat kehittyä kiertotalousyhteiskunnaksi, sillä monin paikoin olemme edelläkävijöitä tavaroiden ja pakkausmateriaalien kierrätyksessä. Kuitenkin kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista heitetään pois valtaosa. Kulutuksen vähentämisellä ja kulutuskäyttäytymisen muuttamisella resurssiviisaampaan suuntaan on valtava merkitys kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

 

Kiinteistövero

Kiinteistöjen verotusarvot eivät vastaa niiden käypiä arvoja, minkä vuoksi kiinteistövero on liian alhainen arvokiinteistöille ja liian korkea arvoaan menettäneille kiinteistöille. Tämän vuoksi myös kiinteistöveron korotukset kohdistuvat epäreilusti. Valtiovarainministeriössä on käynnissä kiinteistöjen arvostamista koskeva hanke, jonka pohjalta on tarkoitus uudistaa lainsäädäntöä vuodeksi 2020.

Kiinteistöverotusta uudistettaessa tulee arvioida kiinteistöveron veropohjaa laajemmin. Monissa maissa veropohjassa on huomioitu ainoastaan maapohjan arvo eikä lainkaan rakennuksen arvoa. Tällainen järjestelmä ohjaa tehokkaampaan maankäyttöön. Myös rakentamattomien kaavoitettujen tonttien raskaammalla verotuksella voidaan ohjata maan käyttöä. Lisäksi on syytä arvioida, miten kiinteistöihin kohdistuvat lainat otetaan verotuksessa huomioon.

Uudistukset eivät saa aiheuta kohtuuttomia veroseuraamuksia alueellisesti tai pienituloisille väestöryhmille.

 

Kolmikanta

SDP:n talouspolitiikan ytimessä on luottamus ja sopiminen. Kestäviä ratkaisuja saadaan aikaan vain pitkäjänteisellä työllä yhdessä sopien. Talouspolitiikan ja työmarkkinapolitiikan koordinaatio edellyttää toimivia suhteita työmarkkinaosapuolten ja valtion välillä. Tarvitaan luottamukseen perustuvaa kolmikantaista yhteistyötä.

 

Kotihoidon tuki

 

Kotipalvelut

Lapsiperheet tarvitsevat monipuolista tukea. Sosiaalihuoltolain mukainen välttämätön kotipalvelu muutettiin viime hallituskaudella jokaisen lapsiperheen oikeudeksi. Oikeus on kuitenkin edelleen huonosti tunnettu eikä palvelua osata hakea eikä tarjota.

Pidämme tärkeänä, että kaikki palveluja tarvitsevat perheet myös pääsevät tuen piiriin. Jotta matalan kynnyksen palvelut ja oikea-aikainen tuki lapsiperheiden arkeen voidaan taata koko maassa, pitää lapsiperheiden kotipalvelun saatavuutta parantaa, erityisesti yksinhuoltaja- ja vauvaperheiden kohdalla.

 

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennys on perusteltua säilyttää. Vähennystä on kuitenkin tarkasteltava siten, että se tukee mahdollisimman hyvin tasoltaan ja soveltamisalaltaan harmaan talouden torjuntaa, parantaa työllisyyttä ja on tulonjaollisesti oikeudenmukainen. Vähennyksellä ei tule luoda etuoikeutettujen ryhmää.

Kotitalousvähennystä on kehitettävä yksin asuvien sekä ikääntyvien kotona asumisen tukemiseen.

 

Koulutus

Jokaisella tulee olla oikeus hyvään koulutukseen omien kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaisesti. Suomalainen maksuton ja kansainvälisessä vertailussa tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä on tuottanut erittäin hyviä tuloksia erityisesti peruskoulun osalta. Eriarvoistava ja vain huippuihin panostava koulutuspolitiikka on paitsi epäoikeudenmukaista myös tehotonta.

Koulujen oppimistulosten alueellisia eroja on kavennettava. Oppivelvollisuutta on pidennettävä 18 vuoteen. Korkeakoulujen on erikoistuttava vahvuusalueisiinsa ja niiden perusrahoitusta on vahvistettava. Korkeakoulutuksen tulee olla yksilölle maksutonta.

Työssä oleville on luotava mahdollisuus jatkuvaan osaamisensa päivittämiseen sekä työuran aikana tapahtuvaan uuden ammatin oppimiseen.

 

Kotouttaminen

Suomeen pitää voida tulla opiskelun, työn tai rakkauden perässä myös tulevaisuudessa. Maahan muuttavien ulkomaalaisten kotoutumista on tuettava nykyistä tehokkaammin ja suunnitelmallisemmin. Sekä yhteiskunnan että yksilön kannalta kotoutuminen on aina velvollisuus.

 

Kriisinhallinta

Kannatamme osallistumista kansainväliseen rauhanturva- ja kriisinhallintatehtäviin. Suomen tulee vahvistaa erityisesti siviilikriisinhallinnan resursseja.

 

Kuluttajapolitiikka

Turvataan eettiseen kuluttamiseen liittyvän ja tutkittuun tietoon pohjautuvan kuluttajainformaation saatavuus.

 

Kulttuuri

Laajasti ymmärrettynä kulttuuri muodostaa yhteisöjen ja koko yhteiskunnan perustan. Kulttuuria on kaikki mitä teemme, miten teemme ja mitä tavoittelemme. Kulttuuri kuitenkin muuttuu ja muovautuu jatkuvasti muun muassa uusien sukupolvien, vaikutteiden, ideoiden, innovaatioiden, arkisen vuorovaikutuksen, yleisen kehityksen tai tietoisen muutostyön kautta. Rakennettu ympäristö muodostaa merkittävän, päivittäin läsnäolevan ja alati muuttuvan osan kulttuuriperintöä.

Koska kulttuuri on henkilökohtaisten ja jaettujen identiteettien tärkeä rakennusaine, sen on oltava kaikkien saavutettavissa. Kulttuurin monimuotoisuus ja sen eri muotojen näkyminen, läsnäolo ja saatavuus on SDP:lle tärkeä tavoite. Oikeus kulttuuriin kuuluu kaikille asuinpaikasta, tulotasosta, fyysisistä ominaisuuksista tai kielitaidosta riippumatta.

 

Köyhyys

Keskeistä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Köyhyyttä on vähennettävä ja toisaalta ennaltaehkäistävä edistämällä työllisyyttä, parantamalla sosiaaliturvaa ja julkisia palveluita sekä laskemalla kustannuksia erityisesti asumisessa. Sosiaaliturvan aukkoja on paikattava ja tehtävä parannuksia perusturvan tasoon. Sosiaaliturvaan tarvitaan malli, jossa kenenkään ei tarvitse laskea, kannattaako työtä ottaa vastaan vai ei.

Köyhyys heikentää lasten ja perheiden hyvinvointia, siksi köyhyyden periytyminen ja ylisukupolvinen syrjäytyminen on katkaistava. Jokaisella ihmisellä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet kasvuun ja kehitykseen. Tavoite toteutuu kaikki yhteiskuntapolitiikan lohkot läpileikkaavalla ajattelulla lapsi- ja perheystävällisyydestä, jota toteutetaan määrätietoisella ja ennakoitavalla päätöksenteolla perhettä ja sen perustamista tukien.

Lisätietoja:

 

L

Lakko-oikeus

Lakko-oikeus on keskeinen työntekijöiden oikeus eikä sitä tule rajata.

 

Lapsiperheet

Hyvinvoiva Suomi rakentuu hyvälle lapsuudelle ja luottamukselle tulevaisuuteen. Siksi haluamme rakentaa Suomesta yhteiskunnan, jossa jokaisella on iästä, sukupuolesta, elämänvaiheesta ja perhemuodosta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet elää turvallista ja onnellista elämää. Perheiden hyvinvointiin vaikutetaan kaikkialla yhteiskunnassa tehtävillä päätöksillä. Jokainen perhe on erilainen – ja jokaisella perheellä on myös omat arjen haasteensa.

 

Lapsistrategia

Lapsuudessa luodaan edellytykset sille, että jokainen lapsi saa kasvaa täyteen mittaansa yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä. Silti lasten oikeuksien toteutumisessa on Suomessa paljon puutteita. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa harkitsemaan lapsia koskevissa päätöksissä aina ensisijaisesti lapsen etua. Lapsen oikeuksien sopimuksessa turvatut oikeudet eivät toteudu itsestään. Niitä on toteutettava aktiivisesti kaikissa lasten ja nuorten kasvuympäristöissä ja heihin vaikuttavassa päätöksenteossa.

Suomeen tulee laatia kansallinen lapsistrategia ja selvitettävä onko se tarpeen kirjata lainsäädäntöön. Strategiaan kirjataan julkisen vallan tavoitteet ja toimet lapsen oikeuksien sopimuksen sekä muiden lasten ja nuorten oikeuksien kannalta keskeisten ihmisoikeussopimusten ja perusoikeuksien täytäntöönpanossa.

 

Lastensuojelu

Lapsiköyhyys koskettaa Suomessa noin 150 000 lasta, ja perheiden toimeentulo-ongelmat koskettavat vielä suurempaa joukkoa. Vanhempien toimeentulotuen saannilla on kielteisiä vaikutuksia perheen lasten tulevaisuuteen. Erityisesti toimeentulotuen saannin pitkittyessä lasten pahoinvointi yleistyy.

Köyhyys heikentää lasten ja perheiden hyvinvointia, siksi köyhyyden periytyminen ja ylisukupolvinen syrjäytyminen on katkaistava. Jokaisella ihmisellä on oltava yhtäläiset mahdollisuudet kasvuun ja kehitykseen. Tavoite toteutuu kaikki yhteiskuntapolitiikan lohkot läpileikkaavalla ajattelulla lapsi- ja perheystävällisyydestä, jota toteutetaan määrätietoisella ja ennakoitavalla päätöksenteolla perhettä ja sen perustamista tukien.

Tällä hetkellä lastensuojelun henkilöstö on monin paikoin vakavasti ylikuormitettua, mikä vaarantaa lasten oikeuksien toteutumisen. Tarvitsemme erityisiä satsauksia henkilöstön riittävyyteen ja osaamisen kehittämiseen lastensuojelun laadun ja oikea-aikaisen saatavuuden parantamiseksi.

 

Liikenne

Suomessa sektorikohtaisesta toiminnasta on päästävä kokonaisvaltaiseen liikennepolitiikkaan. Useat suuret kehityshankkeet ovat jääneet odottamaan taloustilanteen paranemista. Rahoitus tulee jatkossakin olemaan kiven alla ja suurten investointihankkeiden yhtäaikainen toteuttaminen voi olla haastavaa. SDP:n mielestä perusväylänpito tulee rahoittaa suoraan   budjettirahoituksesta, mutta myös muihin rahoitusratkaisuihin tulee suhtautua avoimesti tapauskohtaisesti. Seuraavien 12 vuoden aikana tulee keskittyä siihen, että Suomen sisäisiä etäisyyksiä ja kansainvälisiä yhteyksiä lyhennetään kautta linjan.

 

Liikunta

SDP:n keskeinen lähtökohta on yhtäläiset mahdollisuudet hyvinvointiin ja hyvään elämään kaikille. Liikunnan lisääminen nykyisestään on ensisijaisen tärkeää, sillä tutkimusten mukaan mikään ikäluokka Suomessa ei liiku tarpeeksi. Taloudelliset ja inhimilliset kustannukset vähäisestä liikunnasta ovat suuria.

Suomeen tarvitaan tulevalla vaalikaudella kokoava ja kattava liikunnan lisäämisen ohjelma, Liikkuva Suomi. Ohjelma koostuu liikunnallisen elämäntavan edistämisestä, elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan tukemisesta sekä poikkihallinnollisesta liikunnan edistämisestä.

Tuetaan liikuntapaikkojen rakentamista ja kunnostamista, liikuntaa eri arkiyhteisöissä sekä erityistä tukea tarvitsevien liikuntaa. Tavoitteeksi tulee ottaa se, että kaikkien suomalaisten lähettyvillä on innostava liikuntapaikka. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan valtion ja kuntien liikuntapaikkojen rakennus- ja kunnostusohjelma. Liikuntaa arkiyhteisöissä vahvistetaan jatkamalla olemassa olevia ohjelmia, kuten Liikkuva koulu, Liikkuva työpaikka ja työkykyjohtaminen sekä Voimaa vanhuuteen -ohjelmat. Huomiota kiinnitetään myös liikuntaharrastuksen tukemiseen elämän nivelvaiheissa. Liikkumista voidaan edistää erityisesti hyvällä kevyenliikenteen verkostolla, joka mahdollistaa joustavan asioinnin ilman auton käyttöä.

 

Lukiokoulutus

Sosialidemokraattien mielestä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi oppivelvollisuutta tulee pidentää kattamaan toisen asteen ammatillisen tai lukiokoulutuksen.  Samassa yhteydessä oppimateriaaleista, kuten kirjoista tai ammatillisten koulutuksen työvälineistä tulee tehdä maksuttomia.

 

Lukukausimaksut

Tutkintoon johtavan koulutuksen maksuttomuus on SDP:lle tärkeä periaate.

 

Luonnonsuojelu

Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta yhtä kriittinen kysymys kuin ilmastonmuutos ja nämä kehityskulut vaikuttavat toisiinsa monin tavoin. Luonnon monimuotoisuus on viimeisten vuosikymmenten aikana heikentynyt nopeasti. Maailman talousforum ja WWF arvioivat, että villieläinten määrä on romahtanut 60% viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana.  Suomi on sitoutunut YK:ssa maailmanlaajuiseen tavoitteeseen ennallistaa heikentyneitä elinympäristöjä vähintään 15 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Ennallistamisen tavoitteena on turvata monimuotoiset elinympäristöt sekä niiden ihmisille tuottamat ekosysteemipalvelut.

Tärkeimpiä luonnon ihmiselle tuottamia palveluita ovat esimerkiksi kasvien pölytys, makean veden saatavuus, puuston ja maaperän muodostuminen sekä tulvien säätely. Ennallistamiseen liittyvä työ on vielä suurelta osin toteuttamatta. Ennallistaminen on keskeinen luonnonsuojelun toimenpide uhanalaisten luontotyyppien ja lajien turvaamiseksi.

 

Luottamus

Sosialidemokraattien tulevaisuutta hallitsee toivo. Siinä tulevaisuudessa voimme itse vaikuttaa huomiseen tekemillämme päätöksillä ja valinnoilla. Muutosta on mahdollista ohjata ja tehdä se kestävällä tavalla. Luottamus on tärkein muutoksen mahdollistaja. Tämä tarkoittaa luottamusta toisiin ihmisiin, luottamusta yhteiskunnan rakenteisiin ja ennen kaikkea yksilön luottamusta ja uskoa tulevaan. Suomi on aina ennenkin kyennyt uudistumaan, mutta se on tehty yhdessä sopimalla.

 

Lähi-itä

Lähi-Idän maiden voimakkaan väestönkasvun myötä nuoren ja erityisesti nuorten miesten osuus väestöstä kasvaa tulevaisuudessa merkittävästi. Nuorisopullistuma – ilmiö, jossa 15-29-vuotiaiden osuus kasvaa yli 30% väestöstä – kasvattaa  levottomuuksien ja konfliktien riskiä, jos nuoret eivät löydä paikkaansa yhteiskunnissa. Kehitysyhteistyön näkökulmasta työpaikkojen luominen, koulutustason nosto ja syrjäytymisen ehkäiseminen muodostuvat entistä ratkaisevampaan asemaan Lähi-Idän maiden tukemisessa.

Yhteiskuntien epävakaus, kasvava epätasa-arvo, käynnissä olevat konfliktit ja väkivallan läsnäolo arjessa tekevät sekä yksilöiden elämän vaikeiksi. Ne uhkaavat myös alueellista vakautta Välimeren alueella. Tällä on myös suoria seurauksia Eurooppaan.  YK:n ja Europan unionin on luotava mahdollisuuksia, että kaikki väestöryhmät alueella tulevaisuudessa voivat elää säällisissä olosuhteissa ja myös ääriliikkeiden nousu estetään.  Syyriaan on saatava mahdollisimman pian rauha ja väkivallan kierre alueella katkaistava ja luotava mahdollisuudet uudelle demokratiaan perustuvan ja kaikille väestöryhmille tasavertaiset vaikutusmahdollisuudet takaavan valtiosäännön kautta.

 

M

Maanpuolustus

SDP ei kannata maanpuolustuksen muuttamista vapaaehtoisuuteen pohjautuvaksi. Suomen sotilaallisen puolustuksen tulee jatkossakin perustua Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen. Tasa-arvokysymysten näkökulmasta on arvioitava mahdollisuutta säätää eri sukupuolia koskeva palvelusvelvollisuus.

Valtioneuvoston tulee toteuttaa laaja-alaisen selvitys koko ikäluokkaa koskevien asevelvollisuuskutsuntojen ja sukupuolineutraalin kansalaispalveluksen aloittamisesta.

 

Maa- ja metsätalousmaan kiinteistövero

SDP ei esitä maa- ja metsätalousmaalle kiinteistöveroa.

 

Maakunta

  • Ks. SDP:n sote-malli

 

Maatalous

Maatalouden toimintamahdollisuudet turvataan. Luodaan edellytykset luomu ja lähiruuan tuotannon lisäämiselle sekä mahdollistetaan sukupolvenvaihdokset. Suunnataan toimintaa vahvemmin ruoan markkinavientiin.

 

Metsähakkuu

Ilmaston ja ympäristön kannalta kestävän hakkuutason määrittelyn tulee perustua luotettavaan ja ajantasaiseen tieteelliseen tietoon. Tavoitteena on, että hiilinielut kasvavat ja luonnon monimuotoisuus turvataan samalla kun puuta käytetään entistä korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. SDP haluaa lisätä hiiltä varastoivien puutuotteiden ja -rakentamisen määrää.

 

Metsäteollisuus

Metsäteollisuuden raaka-aineen saanti turvataan ja samalla tuemme jatkojalostuksen kehittämistä ja uusia puu innovaatioita, myös biotalouden näkökulmasta.

 

Mielenterveyspalvelut

Mielenterveyspalvelut ovat olennainen osa kokonaisvaltaista terveydenhuoltoa. Suomalaisten mielenterveydessä ei ole nähtävissä positiivista kehitystä, vaan väestötutkimusten mukaan suomalaisten psyykkinen rasittuneisuus on kasvussa. Joka neljäs sairauslomapäivä johtuu mielenterveyden ongelmista ja puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia. Mielenterveyden häiriöt ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisin terveysongelma. Noin joka neljäs nuori kärsii jostain mielenterveysongelmasta, ja hoitoon hakeutuu vuosi vuodelta enemmän lapsia ja nuoria.

Mielenterveysongelmien ehkäisy ja hoidon kehittäminen tarvitsee oman kansallisen ohjelmansa.

Lisätietoja: SDP:n toimenpideohjelma lasten ja nuorten mielenterveyden parantamiseksi

 

N

NATO

Emme kannata Suomen NATO-jäsenyyttä. NATO-suhteita tulee hoitaa rauhankumppanuuden pohjalta. Mahdollisuus hakea NATO-jäsenyyttä tulee säilyttää. NATO-jäsenyyttä ei tule hakea ilman kansalaisten enemmistön tukea.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi. Suomen turvallisuuspoliittinen linja perustuu omaan uskottavaan puolustukseen, yleiseen asevelvollisuuteen, korkeaan maanpuolustustahtoon, sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja kansainväliseen puolustusyhteistyöhön, Euroopan unionin keskinäistä avunantoa koskevaan velvoitteeseen sekä mahdollisuuteen ottaa vastaan apua ja antaa sitä. Suomi tekee ja kehittää puolustusyhteistyötä niin kahdenvälisesti, EU:n puitteissa kuin Pohjoismaiden kanssa. Ruotsin kanssa tehtävä puolustusyhteistyön syventäminen on Suomelle tärkeää. Suomi pitää huolen riittävästä uskottavasta kansallisesta puolustuksestaan ja sen resurssoinnista.

 

Nollatuntisopimus

Tarvittaessa töihin kutsuttavien asema kaipaa kiireellisesti parantamista. Työsopimukset, joiden perusteella työntekijä on työsuhteessa muttei ole oikeutettu työtunteihin, tuottaa inhimillisesti kestämättömiä tilanteita. Siksi SDP katsoo, ettei nykyisen kaltaisia nollatuntisopimuksia tulisi voida enää tulevaisuudessa tehdä ja olemme valmiita muuttamaan lainsäädäntöä tältä osin nollatuntisopimusten kieltämiseksi.

 

O

Oikeudenmukaisuus

Oikeudenmukaisuus on SDP:n perusarvo. Sivistysvaltion mittana pidetään sitä, miten se kohtelee heikommassa asemassa olevia jäseniään. Ihmisarvo ja inhimillinen kohtelu ovat SDP:n oikeudenmukaisuusajattelun ytimessä. Hyvinvointivaltion tulisi toimia siten, että se vapauttaa jokaisen ihmisen toteuttamaan omia haaveitaan ja unelmiaan sekä elämään elämäänsä vapaana. Oikeudenmukaisuuden kokemus syntyy vapauden, solidaarisuuden ja tasa-arvon yhteensovittamisesta tasapainoisella tavalla.

 

Oikeuspolitiikka

Tärkeimpiä oikeuspoliittisia tavoitteitamme ovat oikeudenkäyntien keston lyhentäminen, oikeuslaitoksen resurssien riittävyys, vankeinhoidon kehittäminen rikosten uusimisen vähentämiseksi sekä oikeudenkäyntimaksujen ja oikeudenkäynneistä aiheutuvan kuluriskin rajoittaminen, jotta kansalaisilla olisi varallisuusasemasta riippumatta mahdollisuus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa. Oikeusjärjestelmän tärkeimpiä ominaisuuksia on luotettavuus. Siksi erityisesti korruptioepäilyt on tutkittava hyvin ja niihin on puututtava ankarasti. Suomessa on aina noudatettava Suomen lakia.

 

Omaishoito

Omaishoidon kehittämistyötä on jatkettava edelleen niin, että omaishoitotilanteisiin saadaan riittävästi tukea, neuvontaa ja palveluita. Omaishoitajien asemaa on vahvistettava niin, että omaishoitaja voi luottaa tulevaisuuteen ja järjestelmän jatkuvuuteen ilman pelkoa sopimuksen yllättävästä lopettamisesta tai heikentämisestä. Palkkion riittävyyttä on myös kehitettävä, samoin sosiaaliturvan kertymistä eri tilanteissa. Mahdollisuus vapaapäivien pitämiseen ja turvalliseen sijaishoitoon on varmistettava.

Työnteon ja omaishoidon yhteensovittamista on parannettava tarvittavilla lainsäädäntömuutoksilla sekä tiedottamalla mahdollisuuksista entistä enemmän ja vaikuttamalla asenteisiin.

 

Opetus

SDP haluaa nostaa kaikkien suomalaisten osaamistasoa, parantaa koulutuksen tasa-arvoa ja rakentaa yhteiskuntaa, jossa jatkuva oppiminen on aidosti mahdollista kaikille. Suomen menestys ja globaali rooli rakentuvat koulutuksen, tutkimuksen ja uusien innovaatioiden varaan. Se on tärkeää paitsi Suomelle itselleen, myös siksi että kestävän kehityksen yhteiskuntien rakentamisen kannalta osaaminen on aivan keskiössä.

 

Opintotuki

Opintotukijärjestelmä nivelletään osaksi Yleisturva-järjestelmää. Tulevalla vaalikaudella opiskelijoiden toimeentulo turvataan erityisesti opintorahan tasoa nostamalla vuoden 2017 alun tasolle ja tekemällä siihen vuosittain indeksitarkistukset. Eriarvoisuuden vähentäminen ja heikoimmassa asemassa olevien tukeminen vaativat panostuksia, jotka maksavat itsensä takaisin kohentuneen työllisyyden myötä.

 

Oppisopimuskoulutus

Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ja käytön lisääminen on tavoiteltavaa. Oppisopimus toimii erityisesti aikuisten oppimisen muotona esimerkiksi ammattialaa vaihdettaessa.

 

Oppivelvollisuus

Sosialidemokraattien mielestä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi oppivelvollisuutta tulee pidentää kattamaan toisen asteen ammatillisen tai lukiokoulutuksen.  Samassa yhteydessä oppimateriaaleista, kuten kirjoista tai ammatillisten koulutuksen työvälineistä tulee tehdä maksuttomia.

 

Osaajapula

Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2020-luvulla ja osaajapula vaivaa elinkeinoelämää monilla aloilla. Yksi ratkaisu osaajapulaan on harjoittaa osaajien aktiivista houkuttelemista Suomeen. Tämä edellyttää sitä, että työluvan saamiseen liittyvät prosessit sujuvat nopeasti ja jouhevasti.

 

Osaaminen

SDP haluaa nostaa kaikkien suomalaisten osaamistasoa, parantaa koulutuksen tasa-arvoa ja rakentaa yhteiskuntaa, jossa jatkuva oppiminen on aidosti mahdollista kaikille. Suomen menestys ja globaali rooli rakentuvat koulutuksen, tutkimuksen ja uusien innovaatioiden varaan. Se on tärkeää paitsi Suomelle itselleen, myös siksi että kestävän kehityksen yhteiskuntien rakentamisen kannalta osaaminen on aivan keskiössä.

 

P

Paikallinen sopiminen

SDP:n mielestä tarvitaan kokonaan uusi laki työpaikan toiminnan kehittämisestä yhteistoiminnassa. Henkilöstön vähentämiseen liittyvistä menettelyistä voitaisiin säätää muualla lainsäädännössä ja näin keskittyä aidosti luomaan työpaikoilla luottamuksen ilmapiiriä. Epäluottamus, puutteelliset tiedot ja osaaminen sekä epätasapaino neuvotteluosapuolten kesken ovat merkittäviä esteitä paikallisen yhteistoiminnan edistämiselle. Tästä syystä esimerkiksi osa työehtosopimusten joustavoittavista sopimismahdollisuuksista jää hyödyntämättä.  Työehtosopimuksen nojalla tehtyjen paikallisten sopimusten osalta tulkintaetuoikeus tuleekin siirtää työntekijöille.

 

Pakolaisuus

Pakolaisten määrä koko maailmassa on kasvanut. Pakolaisuus johtuu erityisesti valtioiden sisäisistä konflikteista. Suuri enemmistö kansainvälisistä pakolaisista on kehittyvissä maissa ja konfliktimaiden lähialueilla. Pakolaisuuden juurisyihin on vaikutettava globaalisti ja lähtömaissa, ja pakolaisten auttamisessa on panostettava niihin maihin, joissa pakolaisten enemmistö on. Kestämättömät elinolosuhteet, toimeentulon puute, turvattomuus ja väkivallan uhka ajavat ihmisiä liikkeelle.

Oikeus suojeluun on perustavaa laatua oleva ihmisoikeus ja se on myönnettävä sitä tarvitseville. SDP:lle ihmisarvo on jakamaton ja hädässä olevia ihmisiä on autettava. Koska apua tarvitsevia on paljon, on erityisen tärkeää, että auttamisen järjestelmä toimii sujuvasti ja ihmisten oikeusturvaa kunnioittaen.

 

Palkkaerot

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen työelämässä on SDP:lle tärkeä tavoite. Me haluamme poistaa naisten ja miesten perusteettomat palkkaerot. Tämä edellyttää palkkauksen avoimuuden lisäämistä.

Suomalaiset työmarkkinat ovat edelleen voimakkaasti sukupuolittuneet eli jakautuneet miesten ja naisten töihin. Tätä segregaatiota pitää pystyä purkamaan kannustamalla nuoria hakeutumaan kiinnostustaan vastaavalle koulutusalalle riippumatta siitä, mikä alan sukupuolijakauma on. Oikeudenmukaisemmin jakautuvat perhevapaat parantavat erityisesti nuorten naisten työmarkkina-asemaa. SDP kannustaa työpaikkoja perheystävälliseen ajatteluun, jossa otetaan huomioon erilaiset elämäntilanteet osana työntekoa ja työpaikan käytäntöjä. SDP kannattaa nimettömän työnhaun selvittämistä, jotta tasa-arvo toteutuisi rekrytoinneissa nykyistä paremmin.

 

Palkkapolitiikka

Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen palkkaan tekemästään työstä. Palkkojen osuus koko kansantulosta on käännettävä nousuun – tämä tarkoittaa hyvinvoinnin tasaisempaa jakautumista kaikkien sen luomiseen osallistuneiden kesken. Palkkaerojen suuri kasvu on uhka yhteiskunnan eheydelle ja tasa-arvolle. Solidaarisella palkkapolitiikalla kyetään paitsi estämään erojen suuri kasvu, myös takaamaan kaikkien työntekijöiden ansioiden kehitys sekä taloudellinen tehokkuus.

 

Pariisin ilmastosopimus

  • Ks. Ilmastonmuutos

 

Parlamentaarisuus

Sosialidemokraatit haluavat palauttaa luottamuksen yhteiseen asioiden valmisteluun. Päätöksiä tulee tehdä tutkitun tiedon pohjalta. Suomen vahvuus on ollut siinä, että eri puolueet ovat pystyneet tekemään parlamentaarisesti työtä yli vaalikausien isojen uudistusten aikaansaamiseksi. Tuon luottamuksen sosialidemokraatit haluavat Suomeen palauttaa.

 

Perhevapaauudistus

SDP haluaa uudistaa perhevapaajärjestelmän. Tavoitteenamme on perhevapaat, jossa hoitovastuu jakautuu tasaisesti, yhdenvertaisuus työelämässä vahvistuu ja sukupuolten väliset perusteettomat palkkaerot poistuvat.

SDP:n mallissa ansiosidonnainen vanhempainvapaa kestäisi 12 kuukautta, joista molemmille vanhemmille olisi kiintiöity kolmen kuukauden jaksot. Nykyinen kotihoidon tuki korvattaisiin joustavammalla euromääräisellä vanhempainrahalla, joka olisi vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan tasoinen.

SDP:n pidemmän aikavälin tavoitteena on pidentää ansiosidonnaisen vanhempainrahan kesto 16 kuukauteen.

 

Perheväkivalta

Vaadimme turvakotien toimintaedellytysten parantamista, lievien pahoinpitelyrikosten asianomistajarikosstatuksen poistamisen selvittämistä sekä kansallisen toimintaohjelman laatimista naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi.

 

Perintövero

Perintö- ja lahjaverotuksen veropohjaa tulee tiivistää.

 

Peruskoulu

Peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen sisältöjä tulee uudistaa vastaamaan muuttuneen työelämän tarpeita. Lasten ja nuorten luonnontieteellistä, matemaattista ja teknologiaosaamista tulee vahvistaa. Samoin eri vieraiden kielten osaamista, tiedonhankintataitoja sekä ryhmätyötaitoja tulee kehittää. Monien elämässä tarvittavien taitojen taustalla on luova ajattelu. Luovuutta ja ongelmanratkaisukyvyn roolia perusopetuksessa ja toisella asteella on vahvistettava. Samalla on huolehdittava opetuksen sivistyksellisistä tavoitteista ja aktiivisen kansalaisuuden taidoista. Erityisesti toisen asteen ammatillisen koulutuksen pedagogiikkaa kehitetään uusien tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Perusturva

Jokaisella kansalaisella on oikeus riittävään perusturvaan. Perusturva on paitsi toimeentuloa, myös varmuutta työstä, asunnosta, koulutuksesta sekä tarvittavista sosiaali- ja peruspalveluista. SDP:n mielestä nykyistä perusturvaa tulee kehittää kohti erilaiset elämäntilanteet huomioon ottavaa yleisturvaa.

 

Perustuslaki

Perustuslaki turvaa oikeusvaltion toiminnan.

 

Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismaista yhteistyötä on edelleen tiivistettävä ja kehitettävä.

Rajaesteitä vähennetään määrätietoisesti ja työtä tehostetaan erityisesti sosiaaliturvaan, työmarkkinoihin ja verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Pohjoismaat on maailman integroiduin alue, jossa valtioiden ja kansalaisyhteiskuntien välinen yhteistyö on tunnusomaista.

 

Poliisi

Turvallisuudesta huolehtiminen on yksi yhteiskunnan päätehtävistä. Kansalaisen on voitava luottaa siihen, että apua saa silloin kun sitä tarvitsee. Luottamusta viranomaisiin tulee ylläpitää avoimella, laadukkaalla ja kustannustehokkaalla viranomaistoiminnalla. Poliisien määrä tulee nostaa ja vakiinnuttaa pohjoismaiselle tasolle.

 

Polttoaineverotus

Polttoaineverotus on taloudellinen ohjauskeino, jolla kannustetaan liikenteen päästöjen vähentämiseen. Siirtymän vähäpäästöisempään liikenteeseen on kuitenkin tapahduttava oikeudenmukaisesti. Pieni- ja keskituloisten ihmisten harteille ei voida kasata kohtuutonta taakkaa siten, että elämän kannalta oleellisten hyödykkeiden hintoja nostetaan äärimmilleen. Polttoaineverotuksessa tehtävät muutokset on siksi tarkkaan harkittava.

 

Puurakentaminen

Lisätään puunkäyttöä rakentamisessa. Panostetaan puurakentamisen koulutukseen, ns. hirsirakentaminen.

 

Presidentin asema

Presidentin ja muiden valtioinstituutioiden valtaoikeudet perustuvat perustuslakiin. SDP kannattaa nykyisiä presidentin valtaoikeuksia

 

Pääomatuloverotus

Tulevalla vaalikaudella SDP keventäisi työn ja eläkkeiden verotusta ja siirtäisi verotuksen painopistettä omistamisen sekä ympäristöä rasittavan toiminnan verotukseen ennen kaikkea veropohjan aukkoja tiivistämällä ja veropohjaa laajentamalla. Samalla veroprosentit pysyvät kohtuullisina. Tiiviit veropohjat ja tasapuolinen verotus tukevat myös talouskasvua. Piensijoittajien ja suoran sijoittamisen asema paranee, kun eri sijoituskohteiden verokohtelua yhtenäistetään. Samalla omistamisen verotuksen ja korkeiden palkkatulojen verotuksen eroa kavennetaan. Kun vapaamatkustajuus vähenee, hyvinvointivaltion legitimiteetti vahvistuu ja populismin käyttövoima katoaa.

Veropohjan tiivistäminen ja painopisteen siirto omistamisen verotukseen tapahtuvat useiden eri toimenpiteiden kautta. SDP:n tavoitteena on linjata verotusta useamman vuoden aikajänteellä, jotta voimme taata vakaan ja ennakoitavan toimintaympäristön yrityksille sekä kansalaisille.

 

Päästökauppa

SDP vaikuttaa aktiivisesti EU:n päästökauppajärjestelmän kehittämiseen siten, että päästöoikeuksien hinta ohjaa tehokkaasti ja nopeasti energiajärjestelmän päästöjen vähentämiseen. Päästökaupan puutteet on korjattava. Tämä tarkoittaa riittävän suuruisen minimihinnan asettamista hiilidioksiditonnille ja ylimääräisten päästöoikeuksien mitätöintiä.

Tavoitteena tulee olla päästöjen kunnianhimoinen hinnoittelu koko EU:n alueella, mutta päästökaupan ongelmia voidaan ratkaista myös kansallisella tasolla esimerkiksi hiiliveron tai hiilen minimihinnan avulla. Suomen tulee selvittää tällaisen mallin käyttöönottoa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, jos EU:ssa ei päästä sopuun riittävistä toimista lähivuosina. Esimerkiksi Iso-Britannia on ottanut käyttöön hiilen hinnan minimitason (carbon floor price). Riittävä minimihinta tai verotaso tulee määrittää tutkimustiedon pohjalta. Päästökaupasta saatavat tulot tulee ohjata ilmastorahoitukseen.

Päästökauppajärjestelmän lisäksi tarvitsemme myös lainsäädännön välineitä ennustettavan toiminta- ja investointiympäristön luomiseksi. Suomi on linjannut, että kivihiilen poltosta luovutaan vuoteen 2029 mennessä. Vastaava aikataulu on asetettava myös turpeen energiakäytöstä luopumiseksi. Samalla on varmistettava, että ylimääräiset päästöoikeudet poistetaan markkinoilta. Tarvitsemme myös merkittäviä panostuksia energiatehokkuuden parantamiseksi sekä älykkääseen ja kysyntäjoustavaan energiajärjestelmään siirtymiseksi.

 

Päästövähennys

SDP:n mielestä Suomen on tehtävä konkreettinen polku toimenpiteistä, joilla ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää puoleentoista asteeseen. Euroopan komission valmistelema tiekartta ilmastopolitiikasta vuoteen 2050 on keskeinen vaikuttamisen paikka. Ilmastokysymys on nostettava keskeiseksi teemaksi Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella.

Pariisin sopimuksen ensimmäinen välitarkistus tehtiin vuonna 2018 ja valtioiden odotetaan ilmoittavan vuoteen 2020 mennessä uusista sitoumuksistaan. Uusimmat tutkimustulokset osoittavat, että lisätoimia tarvitaan välittömästi.

SDP:n visiossa tulevalla vaalikaudella otetaan isoja askeleita kohti hiilineutraalia ja -negatiivista yhteiskuntaa. Tavoitteenamme on hiilineutraali yhteiskunta vuonna 2035. Vuonna 2050 Suomen päästöjen tulee olla jo merkittävästi pienemmät kuin hiilinielumme, koska aiomme pitää kiinni Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteesta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Suomen päästötavoitteita tarkistetaan ja kiristetään osana Euroopan tavoitteiden tarkistamista.

Päästövähennysten toimeenpanoa nopeutetaan ja laaditaan selkeä suunnitelma fossiilisista polttoaineista luopumiseksi sekä metsien ja maaperän hiilinielun vahvistamiseksi.

 

R

Raideliikenne

Raideliikennettä kehitetään lisäämällä raidekapasiteettia, kehittämällä raideliikenteen ohjausjärjestelmiä ja parannetaan välityskykyä. Raskasta liikennettä siirretään raideliikenteen sektorille.

 

Rajavalvonta

Itäradan valvontaa tehostetaan. Suomi osallistuu EU:n raja-valvontayhteistyön tehostamiseen, jolla pyritään kehittämään koko alueen rajavalvontaa, mutta jolla omalta osaltaan vastataan myös tulevaisuuden haasteisin omien rajojemme valvonnassa.

 

Rahapelit

Kannatamme Veikkauksen rahapelimonopolin säilyttämistä ja tuottojen ohjaamista yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

 

Rasismi

Emme hyväksy rasismia missään muodossa. Jokainen ihminen on yhtä arvokas.

 

Rikollisuus

Rikollisuuden torjunnan kannalta on olennaista pitää huolta turvaamalla kattavat julkiset hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturvan taso. Lisäksi tulee panostaa työllisyyteen ja antaa kaikille mahdollisuus olla aidosti osallisena yhteiskunnassa. Turvallisuus tarvitsee myös tekijänsä. Se on yhteiskunnan lohko, jota ei voi automatisoida. Viranomaisvastuuta ei voi myöskään ulkoistaa. Siksi turvallisuusviranomaisten henkilöstöresurssit on pidettävä riittävällä tasolla. Mitä enemmän rikoksia jää selvittämättä, sitä enemmän kansalaisten luottamus oikeusvaltioon rapistuu. Tähän kehitykseen meillä ei ole varaa.

 

Rinteen malli

Jokaisella työttömällä on kuuden työttömyyskuukauden jälkeen oikeus käyttää työttömyysturvaansa työllistymissetelinä. Seteliä voisi käyttää myös yrittämisen alkuvaiheessa starttirahana samoin ehdoin.

Työllistymisseteli olisi peruspäivärahan eli työmarkkinatuen 32,8 euroa/vrk euroa tasoinen ja se kestäisi maksimissaan 10 kk. Työtä hakiessaan työtön voisi kertoa, että työnantaja saa setelin, jos työnantaja ei ole irtisanonut tai lomauttanut työntekijöitä eikä hänellä ole voimassa olevaa työsopimuslain mukaista takaisinottovelvollisuutta.

Työllistymisseteli rahoitettaisiin suoraan työttömyysturvan kautta, joka poistaisi viiveitä palkkatuen maksussa.

 

Ruoka

SDP:n tavoite on nostaa kotimaisen ruuan arvostusta sekä parantaa koko ruokaketjun kannattavuutta. SDP on suomalaisen ruuan kuluttajan ja kotitalouksien puolestapuhuja. Haluamme turvata kotimaisen ruuantuotannon ja sen työpaikkojen säilymisen Suomessa.

Suomi tarvitsee kestävän ruuantuotannon ohjelman, jossa huomioidaan ruoantuotannossa tapahtumassa oleva murros: kuluttajien roolia keskustelussa vahvistetaan, kestävät ruuantuotannon tavat nostetaan keskiöön ja huoltovarmuuden näkökulmaa ja ruokaviennin merkitystä korostetaan.

 

Ruotsin kielen asema

Kielellisten oikeuksien toteutuminen mahdollistaa Suomen historiallisen kulttuurisen monimuotoisuuden kehittämisen. Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa ruotsin kielen asemaa Suomen kansalliskielenä. Jokaisella on oltava oikeus saada julkiset palvelut käyttämällään Suomen kansalliskielellä ja toisen kotimaisen kielen osaamista parannetaan lisäämällä kielten opetusta. Kielikylpyjä ja kaksikielisiä ratkaisuja edistämällä lisätään eri kieliryhmien kohtaamista ja yhteistoimintaa. Kansalliskielistrategia on päivitettävä ja molempien kansalliskielten asemaa vahvistettava.

 

S

Saamelaiset

Saamen kielen ja kulttuurin tulevaisuus on turvattava. Kyse on koko maan kannalta tärkeästä kysymyksestä. Suomen on ratifioitava ILO:n alkuperäiskansoja koskeva sopimus.

 

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt

Ihmisoikeuksien ja ihmisten välisen yhdenvertaisuuden vahvistaminen ovat tärkeitä tavoitteita tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentamisessa. Jokaisella on oltava oikeus elää, toimia ja toteuttaa unelmiaan taustasta, sukupuolesta tai esimerkiksi seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Yhteiskunta on niin vahva kuin sen heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Siksi epätasa-arvoon, syrjintään ja ihmisoikeuksien loukkauksiin on puututtava määrätietoisesti ja yhteiskuntaa rakennettava siten, että jokainen voi kokea osallisuutta, arvokkuutta ja turvallisuutta omassa elämässään yhdessä muiden kanssa.

SDP haluaa edistää ihmisoikeuksien toteutumista, on kyse sitten pari- ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien parantamisesta tai lasten oikeuksien vahvistamisesta.

 

Siviilipalvelus

Siviilipalvelus on yksi tapa hoitaa maanpuolustusvelvollisuus. Siviilipalveluksen sisältöjä, palvelusolosuhteita ja sosiaalista asemaa tulee kehittää.

 

Solidaarisuus

Sosialidemokratian päämääränä on vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden oikeudenmukainen yhteiskunta. Siinä jokainen toimii kykyjensä mukaan oman ja yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Ympäristöstä ja jokaisesta ihmisestä pidetään huolta. Oikeudenmukaisuus syntyy oikeuksien ja vastuun tasapainosta. Se toteutuu vapauden yhteiskunnassa, jossa vallitsee demokratia ja solidaarisuus, yhteisvastuu. Sosialidemokratian ihanteet ja tavoitteet ovat nähtävissä olevia mahdollisuuksia korkeammat. Unelmat, tahto ja poliittinen toiminta muuttavat todellisuutta ihanteitamme kohti.

 

Sopiminen

SDP:n talouspolitiikan ytimessä on luottamus ja sopiminen. Kestäviä ratkaisuja saadaan aikaan vain pitkäjänteisellä työllä yhdessä sopien. Talouspolitiikan ja työmarkkinapolitiikan koordinaatio edellyttää toimivia suhteita työmarkkinaosapuolten ja valtion välillä. Tarvitaan luottamukseen perustuvaa kolmikantaista yhteistyötä.

Reilu työelämä perustuu toimiviin neuvottelusuhteisiin työelämän osapuolten ja valtion välillä. Valtakunnalliset ja yleissitovat työ- ja virkaehtosopimukset tuovat ihmisille turvaa. Työlainsäädännön kehittäminen edellyttää aitoa yhteistyötä valtion ja työmarkkinaosapuolten välillä.

 

Sopimuspolitiikka

  • Ks. Sopiminen yllä

 

Sosiaaliturvan uudistaminen

  • Ks. Yleisturva

 

Sotaveteraanit

  • Ks. Veteraanit

 

Sote-uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, perustason palveluiden vahvistaminen, ennaltaehkäisy, palveluiden integraatio ja vaikuttavuuden parantaminen.

SDP on sitoutunut ratkaisemaan sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat. Ihmisten on saatava hoitoa ja hoivaa oikea-aikaisesti ja entistä joustavammin. Ikäihmisten ja vammaisten palveluiden tason on parannuttava niin kotiin tuotavien palveluiden kuin palveluasumisen osalta. Sosiaalipalveluiden on oltava saatavilla niin akuutissa kuin pitkäaikaisessa tarpeessa.

 

SDP:n sote-malli

SDP:n mallissa olennainen ero nykyiseen on, että vastuu palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta kootaan nykyistä merkittävästi vahvemmalle pohjalle, sote-kuntiin. Nämä uudet itsehallinnolliset alueet sijoittuisivat kuntien ja valtion väliin ja juridisesti niiden toiminta voidaan säädellä nykyisen kuntalain pohjalta. Sote-kunnalle tulisi vahva itsehallinnollinen oikeus päättää siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueella tuotetaan. Sote-kunnalla on oltava mahdollisuus huomioida alueelliset erityispiirteet, kuten erikoissairaanhoidon näkökulmasta erityisesti pitkät välimatkat ja kielellisten oikeuksien toteutuminen. Paitsi oma tuotanto, yksityinen ja kolmas sektori, palveluvalikossa voisi olla sote-alueen niin päättäessä myös kuntien tuottamia palveluita. Palveluiden alueellinen saatavuus on turvattava koko maassa arvioimalla uudelleen keskittämis- ja päivystysasetusten sisältöä.

 

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Ihmisoikeuksien ja ihmisten välisen yhdenvertaisuuden vahvistaminen ovat tärkeitä tavoitteita tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentamisessa. Jokaisella on oltava oikeus elää, toimia ja toteuttaa unelmiaan taustasta, sukupuolesta tai esimerkiksi seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Yhteiskunta on niin vahva kuin sen heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. Siksi epätasa-arvoon, syrjintään ja ihmisoikeuksien loukkauksiin on puututtava määrätietoisesti ja yhteiskuntaa rakennettava siten, että jokainen voi kokea osallisuutta, arvokkuutta ja turvallisuutta omassa elämässään yhdessä muiden kanssa.

SDP haluaa edistää ihmisoikeuksien toteutumista, on kyse sitten pari- ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien parantamisesta tai lasten oikeuksien vahvistamisesta.

 

Suomi 2030

2030-lukuun vaikutetaan nyt. Tänään tehtävillä päätöksillä ja valinnoilla on pitkät jäljet. Suomi tarvitsee nyt yhteiskunnallista luottamusta, yhteistä tahtoa, kykyä rakentaa siltoja ja ylittää niitä. Suomi tarvitsee tulevaisuusvision ja tiekartan inhimillisemmän, tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman Suomen rakentamiseen. SDP:n tulevaisuustyö on nyt käynnissä. Me haluamme rakentaa vahvaa, turvallista ja hyvinvoivaa Suomea, Eurooppaa ja maailmaa.

Kutsumme sinut mukaan tulevaisuustyöhön.

Maailmaa voi muuttaa. Tarvitaan vain rohkeita ihmisiä.

 

Syrjäytyminen

  • Ks. Köyhyys

 

Syyria

  • Ks. Lähi-Itä

 

T

Talouskasvu

Taloudellisesti kestävä yhteiskunta perustuu kestävään talouskasvuun.

 

Tasa-arvo

Sosialidemokratian päämääränä on vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden oikeudenmukainen yhteiskunta. Siinä jokainen toimii kykyjensä mukaan oman ja yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Ympäristöstä ja jokaisesta ihmisestä pidetään huolta. Oikeudenmukaisuus syntyy oikeuksien ja vastuun tasapainosta. Se toteutuu vapauden yhteiskunnassa, jossa vallitsee demokratia ja solidaarisuus, yhteisvastuu. Sosialidemokratian ihanteet ja tavoitteet ovat nähtävissä olevia mahdollisuuksia korkeammat. Unelmat, tahto ja poliittinen toiminta muuttavat todellisuutta ihanteitamme kohti.

 

Tekoäly

Tekoäly on yksi merkittävimmistä teknologiamurroksista maailmalla 2020-luvulla. Se tulee vaikuttamaan merkittävästi yhteiskuntiin ja elinkeinoelämään. Useimmat suomalaiset suhtautuvat teknologiaan myönteisesti ja ovat tottuneet käyttämään sitä. Periaatteessa Suomella on siis edellytykset pärjätä työn murroksessa, mutta tämä ei synny itsestään vaan vaatii merkittäviä panostuksia aikuisväestön osaamisen kehittämiseen.

Jatkuvan oppimisen tarve kasvaa edelleen työelämän ja teknologisen kehityksen vauhdin kiihtyessä.

 

Teollisuus

Teollinen tuotanto on Suomen hyvinvoinnin kivijalka. Suomen teollisuuden tulevaisuuden haasteena on toteuttaa siirtymä kohti vähäpäästöisempää tuotantoa.

 

Terrorismi

Terrorismiin on kyettävä vastaamaan hyvällä kansallisella viranomaistoiminnalla sekä kansainvälisellä yhteistyöllä. Hallinnon tai maiden rajat eivät saa estää tehokasta viranomaistoimintaa. Syrjäytymistä, väkivaltaa, vihapuhetta, kiusaamista ja yksinäisyyttä tulee torjua määrätietoisilla politiikkatoimilla. Yhteiskuntaan ei saa syntyä turvattomuustaskuja, joissa viranomaisia ei näy.

 

Terveydenhuolto

Tällä hetkellä terveydenhuollon hoitoon pääsy toteutuu hyvin vaihtelevasti. Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa on vaikeaa. Vain neljännes väestöstä asuu alueella, jossa kiireettömän lääkäriajan saa alle kahdessa viikossa. Palveluihin pääsyssä on myös sosioekonomisia eroja. Osalla terveyskeskuksilla on vaikeuksia täyttää lääkärinvirkojaan, ja haasteita on myös hammaslääkärin, sosiaalityöntekijän ja erityisterapeuttien tehtävissä ja hoitohenkilökunnan sijaisuuksissa. Myös erikoissairaanhoitoon pääsyssä on kiireellisen hoidon osalta parannettavaa. Henkilöstön saatavuus on alueittain vaikeaa, ja joillain erikoisaloilla, esimerkiksi psykiatriassa ja patologiassa tulee olemaan merkittäviä vaikeuksia saada riittävästi erikoistuneita lääkäreitä.

Haluamme toteuttaa terveyspalveluiden hoitotakuun, jossa jokaiselle suomalaiselle luvataan hoitoon pääsy kiireettömässä hoidossa viikon kuluessa. Jos julkinen sektori ei pysty lääkäriin pääsyä järjestämään määräajassa, hoitoa tarvitsevalle kirjoitetaan palveluseteli/maksusitoumus, jolla lääkäriin pääsee yksityiselle tai kolmannelle sektorille. Lääkkeiden ja terveydenhoidon rahoitusta on kehitettävä mahdollistamaan yhä yksilöllisempi hoito. Käyttöönotettavien lääkkeiden ja muiden hoitojen arviointia on keskitettävä kansalliselle tasolle, jotta uudet hoidot saadaan käyttöön nykyistä nopeammin. Lääkinnällisten laitteiden käyttöönotto ja seuranta on saatettava yhtä tarkalle tasolle kuin lääkkeiden.

 

Tiede

Länsimaiseen ajatteluun kuuluu oleellisesti ajatus siitä, että samalla kun tiede tyydyttää inhimillistä uteliaisuutta, sen avulla ratkaistaan merkittäviä ongelmia. Näin on pääosin myös tapahtunut: tutkimus ja sen avulla tehdyt läpimurrot ovat sekä aiheuttaneet suuren osan yhteiskunnan ja työelämän murroksista että tarjoilleet avaimet niiden myötä syntyneiden ongelmien ratkaisemiseen.

 

Suomi on ollut tiede- ja innovaatiointensiivinen yhteiskunta, jossa tiede ja tutkimus ovat kaiken päätöksenteon taustalla ja näkyvät konkreettisesti kansalaisten paremmassa arjessa. Päätöksenteossa sekä koulutuksen ja tutkimuksen resursoinnissa näkyy arvostus osaamista, tiedettä ja sivistystä kohtaan sekä ymmärrys siitä, että Suomen tulevaisuus ja menestys on niistä riippuvainen.

 

TKI

Suomessa panostukset innovaatiovetoiseen kasvuun ovat olleet pitkään riittämättömiä. Kehitys pitää kääntää pysyvästi, jos Suomen vielä halutaan olevan muutakin kuin alihankintatalous. SDP:n mielestä tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovaatioiden kokonaisrahoituksen osalta on otettava kunnianhimoinen ja pidempiaikainen tavoite, joka luo uskoa siihen, että Suomi on hyvä yhteiskunta tutkimuksen tekemiseen.

 

Toimeentulotuki

Toimeentulotuen tarkoituksena ei ole turvata saajansa elintasoa pysyvästi, vaan toimia viimesijaisena tukena erityistilanteita varten. Tällä hetkellä siitä on kuitenkin muotoutunut liian monelle ensisijainen toimeentulon lähde. Tämä tilanne ei vastaa tarkoitustaan. Lisäksi perustoimeentulotuen käsittelyssä Kelassa sekä asiakkaiden palvelutarpeiden tunnistamisessa on ollut merkittäviä ongelmia. Tarvitaan toimeentulotuen kokonaisuudistus, jolla varmistetaan riittävä viimesijaisen toimeentulon turva ja sosiaalista tukea tarvitsevien ihmisten oikea-aikaiset tukipalvelut.

Toimeentulotukiriippuvuutta on vähennettävä korottamalla ensisijaisten etuuksien tasoa ja siirtymällä asteittain kohti yleisturvaa.

 

Toisen asteen koulutus

  • Ks. ammatillinen koulutus, lukiokoulutus ja oppisopimuskoulutus

 

Toivo

Sosialidemokraattien tulevaisuutta hallitsee toivo. Siinä tulevaisuudessa voimme itse vaikuttaa huomiseen tekemillämme päätöksillä ja valinnoilla. Muutosta on mahdollista ohjata ja tehdä se kestävällä tavalla. Luottamus on tärkein muutoksen mahdollistaja. Tämä tarkoittaa luottamusta toisiin ihmisiin, luottamusta yhteiskunnan rakenteisiin ja ennen kaikkea yksilön luottamusta ja uskoa tulevaan. Suomi on aina ennenkin kyennyt uudistumaan, mutta se on tehty yhdessä sopimalla.

 

Translaki

SDP toimii sen eteen, että jokaisella olisi oikeus saada juridinen sukupuolensa vahvistettua vastaamaan omaa sukupuoli-identiteettiä. Tähän liittyviä vaatimuksia ja menettelyä kevennetään ja sukupuolen itsemääräämisoikeutta edistetään.

SDP toimii sen eteen, että intersukupuolisuus ilmiönä tunnistetaan ja tunnustetaan lainsäädännössä tavalla, joka kunnioittaa yksilön mahdollisuutta itse määritellä sukupuoli-identiteettinsä ja että intersukupuolisten lasten sukuelinten kirurgisesta muokkaamisesta luovutaan.

 

Tulevaisuus

  • Ks. Toivo

 

Tuloerot

Verotus on työkalu, jolla rahoitetaan laadukas koulutus, terveys ja hoiva sekä kavennetaan eriarvoisuutta nykyisestä.

 

Tupakka

Tupakan veroja tulee korottaa vähintään ostovoiman tahdissa. Pitkän ajan tavoitteena on savuton Suomi.

 

Turvallisuuspolitiikka

Suomen turvallisuuspolitiikan tulee perustua yhteistyövaraisen turvallisuuden käsitteeseen sekä selkeään sitoutumiseen eurooppalaiseen yhteistyöhön. Emme kannata Suomen NATO-jäsenyyttä.

 

Turvapaikkapolitiikka

Pakolaisten määrä koko maailmassa on kasvanut. Pakolaisuus johtuu erityisesti valtioiden sisäisistä konflikteista. Suuri enemmistö kansainvälisistä pakolaisista on kehittyvissä maissa ja konfliktimaiden lähialueilla. Pakolaisuuden juurisyihin on vaikutettava globaalisti ja lähtömaissa, ja pakolaisten auttamisessa on panostettava niihin maihin, joissa pakolaisten enemmistö on. Kestämättömät elinolosuhteet, toimeentulon puute, turvattomuus ja väkivallan uhka ajavat ihmisiä liikkeelle.

 

Turve

Turpeenpoltto on ilmastolle hyvin haitallista, sillä turpeen päästöt energiayksikköä kohden ovat kivihiiltäkin pahemmat. Turpeen energiakäytöstä luopumiselle laaditaan aikataulu osana muista fossiilisista polttoaineista luopumista. Turvetta on mahdollista hyödyntää tulevaisuudessa maanparannuksessa, rakennusteollisuuden kuituna, suodatinteknologioissa sekä biokomposiittituotteiden valmistuksessa. Tällä hetkellä turvetta käytetään maailmanlaajuisesti eniten kasvualustana puutarhaviljelyssä sen luontaisten antibakteeristen ominaisuuksien vuoksi.

 

Tutkimus

  • Ks. Tiede, TKI

 

Työehtosopimukset

Työehtosopimukset ovat tärkeä keino taata työrauha suomalaisilla työmarkkinoilla.

 

Työllisyys

Työllisyyttä tulee edelleen vahvistaa. Investointien ohella tulee tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotka mahdollistavat työssäkäynnin yhä useammalle. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa työllisyys on alhaisempaa erityisesti nuorten naisten, ikääntyvien työntekijöiden, osatyökykyisten sekä työikäisten miesten kohdalla. Uudistusten ytimessä on vahvistaa näiden ryhmien mahdollisuuksia päästä töihin ja poistaa työllistymisen esteitä.

Nykyistä korkeampi työllisyysaste edellyttää työllisyyden kasvua erityisesti pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien, pitkäaikaistyöttömien, nuorten, osatyökykyisten, nuorten naisten ja ikääntyneiden kohdalla. Se tarkoittaa erityisesti nykyistä huomattavasti aktiivisempaa työvoimapolitiikkaa ja läpi elämän jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Pidemmällä aikavälillä työllisyyttä vahvistaa koulutustason nosto, ensinnäkin varmistamalla toisen asteen koulutus koko ikäluokalle ja toiseksi lisäämällä korkeakoulutettujen osuutta ikäluokasta. Seuraavalla vaalikaudella vuoden 2017 eläkeuudistus nostaa työllisyyttä vanhemmissa ikäryhmissä.

 

Työttömyys

  • Ks. Työllisyys yllä

 

Työttömyysturva

SDP haluaa uudistaa työttömyysturvaa osana Yleisturva-mallia, jonka lähtökohtana on työ sekä ihmisen oman aktiivisuuden, itsensä kehittämisen, kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen.

 

U

Uskonnonopetus

SDP kannattaa eri katsomusaineiden yhteistä opetusta.

 

Ulkopolitiikka

Ulkopoliittinen linjamme perustuu sosialidemokraattisiin perusarvoihin, kansainvälisyyteen, solidaarisuuteen sekä tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Suomen tulee olla aktiivinen toimija kansainvälisessä yhteistyössä sekä monenkeskisissä organisaatioissa että kahdenvälisesti. Kansainvälinen yhteistyön kautta voimme vähentää uusien konfliktien syntymisen todennäköisyyttä ja pyrkiä ratkaisemaan jo olemassa olevia. Ihmisoikeuksien kunnioitus ja sitoutuminen kansainvälisen oikeuden periaatteisiin ovat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslähtökohtia, joka perustuu laajaan turvallisuuskäsitykseen.

  • Ks. myös kohdat EU, maanpuolustus, NATO ja turvallisuuspolitiikka

 

V

Valtionyhtiöt

Kansallisomaisuudesta on pidettävä nykyistä parempaa huolta. Valtionyhtiöiden tulee sitoutua kestävään henkilöstöpolitiikkaan ja kyettävä toimimaan pitkäjänteisellä tavalla myös taantumaolosuhteissa. Valtion yritysomistusten mahdollinen myynti tulee ajoittaa siten, että saatu tuotto on mahdollisimman korkea. Valtion omistusosuuksia yrityksissä voidaan myös kasvattaa. Valtion erityistehtäviä hoitavia yrityksiä ei tule myydä. VR tulee säilyttää valtion omistuksessa.

Myös uusien valtionyhtiöiden perustamista voidaan tarpeen mukaan harkita.

 

Vapaakauppa

Suomi noudattaa kauppapolitiikassaan vapaakaupan periaatteita, joissa otetaan huomioon työntekijöiden oikeudet, ympäristön kantokyky ja niihin liittyvät kansainvälisten sopimusjärjestelmän normit.

 

Vapaus

Sosialidemokratian päämääränä on vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden oikeudenmukainen yhteiskunta. Siinä jokainen toimii kykyjensä mukaan oman ja yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Ympäristöstä ja jokaisesta ihmisestä pidetään huolta. Oikeudenmukaisuus syntyy oikeuksien ja vastuun tasapainosta. Se toteutuu vapauden yhteiskunnassa, jossa vallitsee demokratia ja solidaarisuus, yhteisvastuu. Sosialidemokratian ihanteet ja tavoitteet ovat nähtävissä olevia mahdollisuuksia korkeammat. Unelmat, tahto ja poliittinen toiminta muuttavat todellisuutta ihanteitamme kohti.

 

Vammaiset

Suomen on huolehdittava siitä, että YK:n vammaissopimuksen takaamat oikeudet toteutuvat.

Lainsäädäntöä tulee kehittää niin, että vammaisen henkilön yhdenvertaisuus ja osallisuus yhteiskunnassa toteutuvat. Vammaisten ihmisten itsenäinen elämä ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen tulee varmistaa ja turvata yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.

 

Vanhuspalvelut

  • Ks. Ikäpolitiikka

 

Varhaiskasvatus

SDP haluaa parantaa varhaiskasvatuksen laatua ja nostaa varhaiskasvatukseen osallistumisastetta. Lapsen edun lisäksi toimiva varhaiskasvatus on edellytys pienten lasten vanhemmille työn ja perhe-elämän sujuvaan yhteensovittamiseen. SDP:n pidemmän aikavälin tavoitteena on kaikille maksuton varhaiskasvatus. Kohti maksutonta varhaiskasvatusta edetään vaiheittain ja tulevalla vaalikaudella jokaiselle yli 3-vuotiaalle tarjotaan mahdollisuus maksuttomaan osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen.

 

Venäjä

Suomen ja Venäjän välillä on hyvää yhteistyötä eri tasoilla. Olemme rajanaapureita.  Tällä on pitkät perinteet ja maiden väliset suhteet ovat vakaat. Venäjän kehitystä on seurattava ja myötävaikutettava maan kehitykseen kohti modernia, demokraattista ja moniarvoista eurooppalaista oikeusvaltiota. Krimin laiton liittäminen Venäjään ei ole hyväksyttävää ja olemme mukana yhteisessä EU-pakoterintamassa.

 

Veronkierto

Kansainvälinen veronkierto ja verokilpailu ovat yksi globaalin talouden suurimpia ongelmia. SDP vaatii globaaleja toimia ihmisoikeuksien puolesta ja harmaan talouden torjumiseksi. Verovälttely vääristää kilpailua ja kehitystä luonnostaan vahvoilla olevien monopolien ja monopolien lähdemaiden eduksi. Kehittyviä maita köyhdyttävä verovälttely ei lopu, ellei rahavirtoja veroparatiiseihin saada tukituksi. Kehittyvien maiden yhteiskunnallisen kehityksen kannalta keskeistä on maiden oman veronkantokyvyn vahvistaminen. Veroparatiisien toiminnan kitkeminen tuo kipeästi kaivattuja varoja, joita myös kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen tarvitsee. On kaikkien etu torjua verovälttelyä ja vilpillisiä siirtohinnoitteluita mahdollisimman tehokkaasti.

 

Verotus

Verotus on työkalu, jolla rahoitetaan laadukas koulutus, terveys ja hoiva sekä kavennetaan eriarvoisuutta nykyisestä. Hyvinvointivaltion rahoituksen lisäksi maailman muutokset asettavat verotukselle myös uusia tehtäviä. Verotuksella vastataan osaltaan ilmastonmuutokseen ja työn murrokseen sekä valjastetaan tekninen kehitys kestävän kasvun veturiksi. Hyödyllisintä toimintaa on verotettava vähiten: tämä koskee sekä ansiotyötä ja yrittäjyyttä yhteiskunnan perustana että ekologisesti parhaita vaihtoehtoja ihmiskunnan säilymisen perustana.  Verotuksella tuetaan myös osaltaan elinkeinoelämän toimintaa ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Sen lisäksi verotus toimitetaan mahdollisimman vähällä vaivalla, täsmällisesti ja asiakasystävällisesti.

 

Veteraanit

Sotavuosien 1939-1945 rintamaveteraaneja oli vuoden 2018 alussa noin 12 300 ja sotainvalideja noin 1 500. Veteraanien määrä vähenee vuosittain tuhansilla ja heidän keski-ikänsä on jo yli 94 vuotta. Rintamaveteraaneille on eduskunnan yhteisellä, yksimielisellä päätöksellä mahdollistettu samat kotona asumista tukevat palvelut kuin sotainvalideille. Päätös varmistaa palveluiden yhdenvertaisuuden kotipaikasta ja sotakohtalosta riippumatta.

Lisäksi sotainvalidien palveluiden saantia rajannut työkyvyttömyysaste on laskettu 10 prosenttiin niin, että laitoksessa annettu hoito korvataan aiempaa laajemmalle joukolle ihmisiä.  Myös tämä muutos on tehty eduskuntapuolueiden yhteisestä aloitteesta.

Kyse on inhimillisyydestä ja oikeudenmukaisuudesta. Velkamme sotaveteraaneille ja sotainvalideille on mittaamaton.

 

Vuokra-asuminen

Asuntomarkkinoilla tarvitaan sekä vapaarahoitteista että valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa. Haluamme lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista erityisesti kasvukeskuksissa. Korkotukijärjestelmää tulee kehittää niin, että valtion tukea lisätään nykyisestä. Samalla korkotukijärjestelmää on kehitettävä niin, että väestöltään vähenevillä alueilla toimivilla vuokrataloyhtiöillä on mahdollisuus sopeuttaa kiinteistökantaansa ennakolta vähenevään kysyntään. MAL-sopimuksissa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttamisen määrää tulee kasvattaa nykyisestä.

 

Y

Ydinvoima

SDP:n mielestä ydinvoima on osa monipuolista energiapalettia. Ydinvoiman rooli päästöttömänä perusvoimana korostuu ja Suomessa pystytään sen avulla pääsemään nopeammin vähähiilisempään energiantuotantoon.

 

Yhdistyneet Kansakunnat YK

Tuemme YK:n uudistumisprosessia sekä Maailman ympäristöjärjestö UNEO:n perustamista. YK:n turvallisuusneuvoston kokoa on kasvatettava. Uusille jäsenille ei tule myöntää veto-oikeutta. SDP edistää Suomen jäsenyyttä YK:n turvallisuusneuvostossa kaudella 2013-2014. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n asemaa kansainvälisten työehtojen määrittäjänä on vahvistettava.

 

Yhteisövero

 

Yksityiset hyvinvointipalvelut

Yksityiset hyvinvointipalvelut muodostavat tärkeän kokonaisuuden julkisen palvelutuotannon täydentäjänä.

 

Yleisturva

Suomalainen vähimmäisturvajärjestelmä kaipaa kokonaisuudistusta. Yleisturva on SDP:n malli vähimmäisturvan uudistuksesta, jonka avulla vähennetään byrokratiaa, lisätään hyvinvointia ja mahdollistetaan työnteko kaikille.

Lisätietoja Yleisturvasta

 

Yrittäjyys

SDP haluaa poistaa yrittäjät epätasa-arvoiseen asemaan asettavat veropohjaa kaventavat vähennykset, kuten yrittäjävähennyksen ja metsälahjavähennyksen. Yrittäjiä tuetaan sen sijaan keventämällä pieni- ja keskituloisten yrittäjien sekä heidän työntekijöidensä ansiotuloverotusta. Lisäksi kaikkein pienimpien yrittäjien hallinnollista taakkaa kevennetään nostamalla arvonlisäverotuksen alarajaa 30 000 euroon. Arvonlisäverotuksen veropohjaa laajennettaisiin perimällä pankeilta ja muilta arvonlisäverosta sekä vakuutusmaksuverosta vapautetuilta rahoituslaitoksilta arvonlisäveroa rahoitustoimintaveron muodossa.

 

Yritysvastuu

Yritysten velvollisuus huolehtia ihmisoikeuksien toteutumisesta on kirjattu YK:n yritysten ihmisoikeusvelvoitteita koskeviin periaatteisiin. Suomen tulee edistää yritysvastuun ja huolellisuusvelvoitteen ympärille rakennettavaa sääntelyä.

SDP ajaa Suomeen ihmisoikeuksia koskevaa yritysvastuulakia, jotta Suomessa tuotteitaan myyvien yritysten tuotantoketjuissa kunnioitettaisiin ihmisoikeuksia globaalisti. Vastuullinen toiminta meillä lisää näin työntekijöiden hyvinvointia työoikeuksia polkevissa maissa.

Huolellisuusvelvoitteen laajentaminen ympäristökysymyksiin takaisi sen, etteivät yritykset siirtäisi toimintaansa ihmisoikeuksia polkeviin maihin. Tämä taas tasaisi yritysten välisiä kilpailuetuja ja sitoisi yritykset vastuulliseen yritystoimintaan kohdemaasta riippumatta.