OmaSDP-opas – Ehdokkuus

Ehdokashankinta ja yleisesti vinkkejä
Ehdokasprofiili, kohderyhmä ja vaaliteemat
Budjetti ja resurssit
Kampanjasuunnittelu
Ehdokkaan tarinoita

Ehdokashankinta ja yleisesti vinkkejä

Ehdokasasettelu on keskeinen osa hyvää vaalitulosta. Kuntavaalien ehdokaslistaa kootessa tarvitaan hyvä suunnitelma, kokonaisuuden hallintaa, kommunikaatiota sekä vastuun jakoa. Ehdokaslistan on oltava monipuolinen ja sieltä tulisi löytyä sopivia ehdokkaita mahdollisimman monelle. Erilaisten ryhmien (ikä, sukupuoli, asuinalue, ammatti, tausta) edustus listalla on tärkeää. Siksi ehdokaslistan laatiminen on ryhmätyötä.

Strategisella ehdokashankinnalla tarkoitetaan sitä, että ehdokasrekrytointia tehdään suunnitelmallisesti ja kokonaisuutta halliten. Ehdokasrekrytointia on syytä suunnitella painottaen sitä, että lista on mahdollisimman kattava sekä sitä, miten tähän tavoitteeseen konkreettisesti päästään. Konkreettisia strategisen ehdokashankinnan työkaluja ovat mm. Karttaharjoitus ja ehdokasruudukko. Nämä työkalut ovat erityisen hyödyllisiä kuntavaaleja ajatellen, mutta soveltuvat myös mm. Eduskuntavaaleihin tai seurakuntavaaleihin.

 

KARTTAHARJOITUS

On tärkeää tuntea oman kuntansa kaupunginosat tai asuinalueet. SDP:n kautta saatte tunnukset karttapalveluun, jonka kautta voitte tutustua oman kuntanne alueisiin postinumeroittain. Saatte tietoa mm. ikärakenteesta, sukupuolijakaumasta, tulotasosta, talouden mediaanikoosta jne. Kannattaa myös katsoa aiempien vaalien tuloksia äänestysalueittain. Millaiset ehdokkaat ovat menestyneet? Millaisia ehdokkaita asuinalueelta kannattaa rekrytoida edustamaan tämän alueen asukkaita?

 

EHDOKASRUUDUKKO

Tehdään ruudukko, jossa on asetettavien ehdokkaiden määrän verran tyhjiä laatikoita. Ensin ruudukkoon sijoitetaan jatkavat valtuutetut.

Tämän jälkeen jokaiseen laatikkoon mietitään ehdokasprofiili: eläkeläinen Runosmäestä, sairaanhoitaja Varissuolta, opiskelija Ylioppilaskylästä jne.

Ehdokasmäärän lisäksi siis mietitään sitä, millaisia ehdokkaita tarvitaan. Kun kaikki laatikot on täytetty, jaetaan kunnallisjärjestössä vastuuta löytää laatikon profiiliin sopiva ehdokas.

Ruudukon tekeminen saattaa auttaa keksimään kysyttäviä henkilöitä.

Ehdokasasetteluun tulee myös analyyttinen ote, kun mietitään kokonaisuuden rakentavien ehdokkaiden ikä-, ammatti-, alue-, ja harrastusjakaumaa.

 

VASTUUNJAKO

Tärkeää on, että ehdokasrekrytointia tehdään ryhmätyönä. Muistakaa jakaa vastuut; kuka kysyy ketäkin ehdokasta, kenellä on kokonaiskuva ehdokaslistan muodostumisesta, miten ehdokassuostumuslomake allekirjoitetaan, milloin ehdokkaita kutsutaan yhteiseen tilaisuuteen tai koulutuksiin, kuka järjestää koulutukset ja tekee käytännön järjestelyt jne.

Ehdokkaaksi pyytäminen vaatii rohkeutta ja hyviä sosiaalisia taitoja. Tätä voitte yhdessä myös harjoitella ja miettiä hyviä tapoja pyytää ehdolle.  Kannattaa muistaa, että ehdokkaaksi pyytäminen on positiivinen asia ja saattaa olla pyydettävälle myös iso juttu. Rohkeasti rekrytoimaan tulevia SDP:n päättäjiä!

Jokaisella ehdokkaalla on mahdollisuus tehdä kampanja!

Menestyneen kampanjan suunnittelussa on syytä ottaa huomioon oma ehdokasprofiili, budjetti ja muut resurssit sekä kampanjointisuunnitelma. Kampanjaa on syytä alkaa suunnitella hyvissä ajoin – oikeastaan heti kun ehdokkuus on tiedossa. Usein riittävä suunnittelu ja ennakointi ovat avainasemassa vaikuttavan kampanjan tekoon, mutta on hyvä muistaa, että vaalivoittoja tehdään myös niiden ehdokkaiden toimesta, jotka jättävät suostumuksensa ehdokkuuteen vasta viimeisenä mahdollisena päivänä!

 

Ehdokasprofiili, kohderyhmät ja vaaliteemat

Ehdokasprofiililla tarkoitetaan ehdokkaan itsetuntemusta; kuka minä olen ja millainen ehdokas olen? Oman ehdokasprofiilin sanoittamisessa on hyvä miettiä millaisia asioita äänestäjän olisi tärkeää minusta tietää; ikä, ammatti, asuinpaikka, harrastukset, perhe, koulutus sekä muut perustiedot ovat tärkeitä. Toisaalta ehdokasprofiilia voidaan rakentaa myös yllättävien ja erottuvien seikkojen ympärille.

Kun olet miettinyt ehdokasprofiiliasi, on syytä miettiä sen kautta omaa kohderyhmää eli kuka minua voisi äänestää. Kuka voisi samaistua minuun ja millaisia ihmisiä voisin ehdokkaana edustaa. Kun kohderyhmä tai useampi mahdollinen kohderyhmä on eritelty, on syytä myös miettiä, millaisia kampanjoinnin keinoilla nämä ihmiset voi tavoittaa.

Ehdokasprofiilin kautta kannattaa miettiä myös omia vaaliteemoja. Vaaliteemoja valittaessa kannattaa kysyä seuraavat kysymykset:

  • Mistä teemoista puhuminen on minulle uskottavaa?
  • Mitä teemoja minulta odotetaan?
  • Mitkä teemat ovat kannattajilleni tärkeitä?
  • Millä teemoilla voisin erottua muista?
  • Mistä kukaan muu ei puhu, mutta on minulle tärkeää?

Jos ehdokas on esimerkiksi töissä terveydenhoitoalalla, olisi kummallista, jos vaalikampanjassa eivät sote-teemat näkyisi lainkaan. Tai jos ehdokas on kulttuurialalla töissä, on luontevaa puhua kulttuurin teemoista. Vaaliteemojen määrää kannattaa niin ikään harkita; montako kärkiteemaa voi kampanjassa olla, että viestit pysyvät selkeinä mutta toisaalta tavoittavat riittävän monta ryhmää?

 

Budjetti ja resurssit

Jokaisen ehdokkaan kampanjabudjetti on koosta riippumatta rajallinen. Kaiken perusta on tiedostaa mikä oman vaalibudjetin koko on ja miten budjetti kannattaa tehokkaimmin käyttää. Pienimmillään budjetti voi olla esimerkiksi vaalikuvan ottaminen tai muiden sellaisten pakollisten kulujen kattaminen, joihin ehdokas listalle lähtiessä sitoutuu. Tämän jälkeen voi priorisoida esimerkiksi lehtimainokset tai muun mainonnan, tapahtuman järjestämisen, esitteen tai muun jaettavan tavaran jne. Vaikka budjetti olisi isokin, on silti mietittävä, mitkä asiat antavat rahalle eniten katetta ja tavoittavat omat äänestäjät parhaiten.

Resurssit ovat muutakin kuin rahaa.

Tärkeä resurssi ovat ihmiset ympärillämme sekä oma tekemisemme. Onko lähipiirissäsi ihmisiä, jotka voivat suunnitella ja toteuttaa kampanjaa kanssasi tai tehdä vaalityötä esimerkiksi suosittelemalla sinua tuttavilleen tai sosiaalisessa mediassa? Mitä yhteisiä tapahtumia ja näkyvyyttä puolueosasto, kunnallisjärjestö, puolue tai muut toimijat tarjoavat? Resursseja kannattaa ajatella laajemmin ja käyttää olemassa olevia verkostoja ja sosiaalista pääomaa myös kampanjointitarkoitukseen.

 

Kampanjasuunnittelu

Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kampanjasuunnitelma koostuu valituista kampanjointitavoista sekä aikataulusta. Suunnitelmassa siis sanoitetaan ne toimenpiteet, jotka kampanjassa tehdään ja milloin ne tehdään. Näistä on hyvä myös viestiä; miten ihmiset voivat tavata ehdokasta ja missä kampanjan aikatauluista kannattaa tiedottaa?

Paras keino epäonnistua kampanjoinnissa täydellisesti on olla tekemättä mitään. Asetu ehdolle ja odota vaalipäivää. Älä myöskään kerro kenellekään, että olet ehdolla. Tulokset ovat taatusti huonommat kuin jos ehdokas olisi tehnyt edes jotain vaalimenestyksen eteen.

Toinen hyvä keino epäonnistua on suunnitella vaalikampanja, mutta jättää kaikki toimenpiteet tekemättä. Lähes yhtä hyvä keino epäonnistumiseen on tehdä toimenpiteitä ilman mitään suunnitelmaa tai kohdentamista. Tällä tavoin saat käytettyä myös paljon rahaa vähäisin tuloksin!

Epäonnistua voit myös nyhjäämällä yksin. Älä pyydä apua, älä katso esimerkkiä, älä käytä hyväksesi puolueen, puolueosaston tai kunnallisjärjestön tarjoamaa apua tai mahdollisuuksia yhteistilaisuuksiin tai -näkymiseen. Epäonnistumiseen on monta tietä ja se on parhaimmillaan helppoa ja halpaa!

On monta tapaa tehdä onnistunut vaalikampanja. Jokaisella ehdokkaalla on mahdollisuudet kampanjan suunnitteluun ja toteuttamiseen!

 

Ehdokkaan tarinoita

Onja Opiskelija aloitti kuntavaalikampanjansa suunnittelun hyvissä ajoin vaaleja edeltävänä syksynä. Hän ilmoitti kunnallisjärjestölle halukkuudestaan asettua ehdolle ja keräsi ympärilleen pienen kampanjatiimin, joka koostui parista kaverista ja perheenjäsenestä. Lisäksi Onja jutteli ja ideoi kampanjaa parin arvostamansa kunnallispolitiikan konkarin kanssa. Onja tiesi, että hänellä ei ollut paljon rahaa käytettävänään, joten hän maksoi opiskelijalle ehdokaskuvista ja lähti mukaan nuorten opiskelijoiden yhteistapahtumaan, jossa kulut jaettiin samoin kuin yhteiseen lehtimainokseen. Onja valitsi kolme itselleen tärkeää teemaa, joista kirjoitti mielipidekirjoitukset paikallislehteen ja julkaisi ajatuksiaan somessa, omilla ehdokassivuillaan ja omassa profiilissaan, joka tavoitti hyvin hänen tuttujaan.

Pekka Pääluottamusmies lähti mukaan kuntavaaleihin ay-verkostonsa kannustamana. Pekka toimii pääluottamusmiehenä kuntansa suurella työnantajalla ja on verkostoitunut ay-kentällä laajemminkin alueellaan. Pekka panosti tiedottamiseen etupäässä oman työyhteisönsä sisällä sekä muiden, samalla toimialalla toimivien työpaikkojen suuntaan. Lisäksi hän kirjoitti omaa blogia, jota jaettiin paljon ay-kavereiden toimesta. Työllisyysteemojen lisäksi Pekka nosti kampanjassa esille paikallista elinkeinoelämää.

Sirpa Somettaja on paikkakunnallaan jo valmiiksi tunnettu innokas puskaradiokeskustelija, jolla on perhe-elämään ja sisustamiseen keskittyvä Instagram-tili ja blogi. Sirpa suunnitteli kampanjaansa varten itse erottuvan ilmeen, jonka pohjalta teki somejulkaisuja, flaijereita, julisteita ja yhden lehtimainoksen.  Hän kertoi ehdokkuudestaan omilla somekanavillaan. Teemoikseen kuntavaalikampanjassa Sirpa nosti lapsiperheiden palvelut sekä elävän kaupunkikulttuurin. Hän pyysi tuttuja yrittäjiä tekemiinsä somejulkaisuihin kertomaan toiminnastaan sekä yrittämisestä paikkakunnalla. Lapsiperheiden palveluista Sirpa kertoi somessa oman perheensä arjen kautta.

Harri Harrastaja toimi aktiivisesti oman kaupunkinsa agility-koirakillan puheenjohtajana ja oli mukana myös lastensa luisteluseurassa. Harri tiedotti omasta ehdokkuudestaan harrastajakanavilla ja kysyi seura-aktiiveilta näkemyksiä agility-radan sekä luisteluolosuhteiden kehittämiseen alueella. Hän kirjoitti näistä teemoista yhteenvedot mielipideosastolle ja kävi kertomassa urheiluseurojen tilaisuuksissa tekemästään tutkimuksesta sekä lajien tarpeista. Myös paikallinen media uutisoi asiasta, kun Harri tarjosi heille juttua. Lisäksi Harri nosti vaaliteemaksi nuorten harrastustakuun, josta kirjoitti lehteen.

Erik Eläkeläinen innostui ehdokkuudesta eläkkeelle jäätyään ja seurattuaan paikallispolitiikkaa pitkään sivusta. Erik harrastaa kuorolaulua kivassa porukassa ja on paikallisen huoltoaseman kahvipöydissä vakiokasvo ja innokas kommentoija. Kampanjaa varten Erik pyysi tytärtään suunnittelemaan vaaliesitteen, jota jaettiin omalla asuinalueella ja lähellä postiluukkuihin. Erik oli mukana järjestämässä kahvituksia markettien edessä ja tapasi siellä paljon tuttuja. Erik sai myös oman kuoronsa esiintymään demariteltalla pari kertaa ennen vaaleja. Erik ei panostanut sosiaaliseen mediaan eikä lehtimainoksiin, mutta teki hyvän vaalituloksen perustuen ihmisten kohtaamiseen ja tuttujen aktivointiin.

 

<< Päähakemistoon

Seuraava luku – Vapaaehtoistoiminnan johtaminen >>