Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan vappupuhe Salossa: Turvallisuus vaatii investointia mikrosiruihin

Teknologinen itsemääräämisoikeus, suvereenius, on myös Euroopan unionin päämäärä. EU:lla on valmius miljardi-investointeihin puolijohdevalmistuksessa. Suomen on tartuttava mahdollisuuksiinsa, samoin Salon perinteisenä elektroniikkakaupunkina.

”Hallituksen turvallisuusselonteossa on huomioitu ennenäkemättömän laajasti myös kyberturvallisuus. Olen iloinen, että kybersuojaan panostetaan viimein myös rahallisesti jo viime kesänä tehtyjen periaatepäätösten mukaisesti. Meidän on varauduttava kaikkeen”, Timo Harakka sanoi.

Myös irtautuminen idän fossiilisesta energiasta on osa Suomen turvallisuusratkaisuja.

”Kun puolustaudumme ilmastonmuutokselta, puolustaudumme Venäjältä. Kun puolustaudumme Venäjältä, puolustaudumme ilmastonmuutokselta.”

Ministeri Harakka muistutti, että menojen sijaan olisi syytä myös muistaa, että ilmastoteollisuus tuo Suomelle tuloja, työtä ja hyvinvointia.

”Sähköautojen ja akkujen valmistus tuo Uuteenkaupunkiin ja Saloon paljon työpaikkoja. Wärtsilän johdolla länsirannikon meriteollisuus on maailman huippua. Teemme satojen miljoonien investointeja synteettisten polttoaineiden ja vedyn tuotantoon, uusiutuvaan, puhtaaseen ja kotimaiseen energiaan”, Harakka totesi.

”Ilmastotoimet eivät tule kalliiksi. Ilmastotoimettomuus tulee kalliiksi. Sen huomaavat ne maat, joille irtautuminen idän fossiilienergiasta on vaikeampaa ja tuskaisempaa kuin Suomelle. Olemme tehneet ja teemme oikeita turvallisuusratkaisuja.”

***

Hyvät ystävät,

Elämme jännittäviä aikoja. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Nimittäin huomenna alkaa koripallon finaalisarja, jossa Salon Vilpas puolustaa Suomen mestaruutta. Toivotan paljon onnea ja tsemppaan joukkuetta hyvän kollegani ja ystäväni Katja Taimelan kanssa.

Kevään myötä elämäämme tulee vähän valoa tämän raskaan talven jäljiltä, jolloin Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan on pimentänyt horisonttimme. Ukrainan asia on meidän asiamme, ja se tarkoittaa myös sitä, että Suomen kansallinen turvallisuus on uudella tavalla läsnä kaikessa päätöksenteossamme. Niin tässäkin vappupuheessa.

Mutta ensin valoisampaa asiaa, sillä valo voittaa. Valo voittaa aina pimeyden.

Hyvät ihmiset,

Salon kaupunkia on päässyt viimeksi ihailemaan televisiosarjassa Made in Finland, joka alkoi MTV:n kaupallisessa palvelussa äskettäin ja jota lämpimästi suosittelen. Tv-sarja kertoo Nokian tarinan, ja siinä Nokian Salo on saanut suuren osan, niin kuin kuuluukin. Juuri eilen katsoin, kun päähenkilöt kurvailevat kuplavolkkarilla pitkin kesäisiä kaupungin katuja. Ja he toteavat: ”Kyllä Salo näyttää ilta-auringossa aika kauniilta.”

Salossa on tehty radioita melkein sata vuotta. Elektroniikkakaupungin monumenteille tulee tänä vuonna täyteen pyöreitä vuosia. Saloran tv-tehtaan perustamisesta tulee 60 vuotta, ja Astrum-keskuksen eli Ankkalinnan avaamisesta 50 vuotta.

Salo on siis aina ollut tulevaisuuden tekijä, ja aina uudenlaisen tulevaisuuden. Ensin televisiot, sitten matkapuhelimet ja nyt sähköautojen akut. Vaikka nousua ovat seuranneet vaikeudet, niin ennen pitkää olemassa oleva infra, osaava työvoima sekä kaupungin yhteistyöasenne houkuttelevat seuraavaa yrittäjää. Uusi tulevaisuus hakeutuu aina sinne missä tehtiin vanhaa tulevaisuutta. Sen todistaa IoT-centerin menestys.

Maailmassa on vain muutamia paikkoja, jotka tunnetaan tulevaisuuskeskuksina. Salo on yksi niistä, ja juuri siksi tulevaisuuden työ osaa löytää tänne.

Ja silloin Salon pitää olla saavutettava. Pari sanaa raideyhtiöistä.

Kolme käynnistämääni suurta raidehanketta ovat tämän ja ensi vuosikymmenen merkittäviä liikenteen linjauksia. Niin Turun tunnin juna, Suomi-rata kuin Itärata ovat suunnitteluyhtiöitä, joiden hankkeiden toteuttamiskelpoisuus arvioidaan vuosien kuluttua erikseen, ennen kuin rakentaminen alkaa.

Hätiköinti sen suhteen, että läntisen radan rakentaminen pitäisi aloittaa jo ennen kuin suunnittelu on kaikilta osiltaan valmis, tai sen suhteen, että hanke pitäisi haudata ennen kuin sen mahdollisuuksia on voitu lainkaan kartoittaa, ovat kumpikin turhia. Hankeyhtiöt, joissa sekä valtio että radan vaikutusalueen kunnat ovat tasaveroisina kumppaneina, tekevät työtään juuri siinä aikataulussa kuin pitääkin.

Toteutuu Turun tunnin juna tai ei, olisi varmasti edullista, että Salo voisi kuulua sekä Turun että Helsingin työssäkäyntialueeseen. Kun asuntojen neliöhinnat pääkaupunkiseudulla ovat lähes nelinkertaiset, Salo voi olla erittäin houkutteleva asuinpaikka tavallisille, keskituloisille perheille, jotka toivovat tilaa, rauhaa ja kuitenkin hyviä palveluita. Toisaalta suunta on kätevä myös toisin päin – alle tunnin junamatkan piirissä olisi puolitoista miljoonaa suomalaista, jotka voisivat käydä töissä Salossa.

Keskellä maailman muutosta, keskellä muutoksen Suomea. Ja Salo on keskellä maailman muutosta.

Hyvät ystävät,

Kun puolustaudumme ilmastonmuutokselta, me puolustaudumme Venäjältä. Jotta puolustaudumme Venäjältä, meidän on puolustauduttava ilmastonmuutokselta.

Jotta torjumme ilmastonmuutoksen, meidän on vähennettävä tuotannon, kulutuksen ja liikkumisen päästöjä. Jotta pysäytämme Venäjän tankit, meidän on irtauduttava fossiilisesta energiasta vielä aiottua nopeammin. Irtiotto idästä on välttämätön, ja onneksi olimme ottaneet jo askeleita uusiutuvaan, päästöttömään, kotimaiseen energiaan. Joskus väitetään, että ilmastotoimet tulevat kalliiksi, mutta ilmastotoimettomuus vasta kalliiksi tulee. Nyt monille muille mailla sopeutuminen uuteen tilanteeseen on paljon tuskaisempaa kuin Suomelle.

Usein puhutaan ilmastotavoitteiden aiheuttamista menoista, mutta ihan liian harvoin tuloista. Suomalaisella osaamisella rakennetaan ratkaisuja maailman ongelmiin: suurkaupunkien ilmanlaatuun, saasteisiin, jätteisiin, vesipulaan ja energiahuoltoon. Suomalainen ilmastoteollisuus saa aikaan säästöjä, tehostusta, puhdistumista ja kierrätystä. Suomalainen ilmastoteollisuus tuo Suomeen tuloja, työpaikkoja ja hyvinvointia.

Vaikka juuri nyt komponenttipula vaikeuttaa toimintaa, sähköautojen ja akkujen valmistus tuo Uuteenkaupunkiin ja Saloon, myös muihin kaupunkeihin, paljon työtä. Länsirannikon meriteollisuus on maailmanluokkaa, ja Wärtsilän laivamoottorit uusinta uutta. Me teemme satojen miljoonien investointeja synteettisten polttoaineiden ja ennen pitkää vedyn tuotantoon, jälleen ensimmäisten joukossa maailmassa. Sekä koneenrakennuksessa että kiertotaloudessa on kymmeniä tuhansia työpaikkoja myös niille, jotka eivät koulun penkillä viihdy.

Mutta ennen kaikkea hyvinvointimme perustuu osaamiseen, kuten Salossa tiedetään. Siksi on tärkeä Matias Mäkysen johtaman parlamentaarisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen työryhmän lupaus siitä, että vuosikymmenen lopussa innovaatiopanokset nousevat miljarditasolle; se avaa suomalaiselle työntekijälle ja opiskelijalle valoisan tulevaisuudenkuvan.

Turun telakan johtaja Jan Mayer kiteytti menestyksen avaimet näin: ”Me emme voi olla halvin, joten meidän on oltava paras”. Tarvittiin ehkä ulkomaalainen havaitsemaan Suomen vahvuus: osaaminen, osaaminen, osaaminen.

Työllisyysaste on nyt ennennäkemättömän korkealla, kiitos työministeri Haataisen ja ennennäkemättömän suurten työllisyysuudistusten. Työllistäminen siirtyy kuntiin, vaikeasti työllistyville tarjotaan mahdollisuutta Työkanava Oy:n kautta. Entisenä työministerinä pidän kuitenkin merkittävimpänä uudistuksena oppivelvollisuuden laajentamista siten, että kohta kaikille 18-vuotiaille on taattu oikeus toisen asteen koulutukseen. Tulevaisuuden työelämä vaatii jatkuvaa oppimista ja uusiutumista, ja Suomella on mahdollisuus olla aivan kärjessä kansainvälisessä kilpailussa.

Samalla on huolehdittava siitä, että myös naiset hakeutuvat teknologia-aloille. Olen molemmissa ministerintehtävissäni tukenut vahvasti Women in Tech -liikettä. Kuten ystäväni ja entinen naapurini Katja Syvärinen edellä todisti, naisten palkkauksessa on korjattavaa. Yksi syy on se, että työt ovat yhä jakautuneet miesten ja naisten töihin. 90 prosenttia työntekijöistä on töissä, joissa 60 prosenttia tai useampi on samaa sukupuolta. Jos emme saa näitä haitallisia perinteitä murrettua, emme myöskään hyödynnä naisten ja miesten osaamisen potentiaalia niin monipuolisesti kuin mitä yhteinen menestyksemme edellyttäisi.

Hyvät ihmiset,

Voisiko sirukaupunki Salo vetää miljardi-investointeja?

Suomalaisten turvallisuus vaatii, että emme saa olla teknologiassa sen enempää riippuvaisia muista kuin energiantuotannossakaan. Kun teemme irtioton idästä, niin meidän täytyy myös olla teknologiassa omavaraisia. Meillä on oltava strateginen itsemääräämisoikeus, suvereenisuus.

Korona-aika ja nyt Venäjän sulku ovat osoittaneet, kuinka haavoittuva on se ketju, jossa milloin mistäkin päin maailmaa hankitaan tuotteen tarvitsema osa tai osaaminen. Raaka-aineiden ja maametallien saatavuus ja hinnat heilahtelevat. Jos kriittisiä komponentteja ei saada, tai niiden kuljetus estyy tai viivästyy, vahingot koetaan lopulta täällä, Salossa ja Uudessakaupungissa.

Euroopan Unioni on herännyt tähän turvattomuuteen, ja haluaa nelinkertaistaa mikrosirujen tuotannon Euroopassa. Se on osaltaan valmis miljardiluokan investointeihin, ja Suomen oma valtion panos vetäisi mukanaan jo valtavat yksityiset panostukset. Meidän täytyy ottaa oma osamme näistä miljardeista ja huolehtia siitä, että myös Suomeen tulee mikrosirujen valmistusta ja puolijohteiden osaamista. Kysymys on hienomekaniikasta ja mikroelektroniikasta, jotka osataan Salossa. Sirukaupunki Salo – se olisi ehdottomasti tavoiteltava strateginen päämäärä paikallisesti ja valtakunnallisesti.

Aseellisen turvallisuuden lisäksi meidän on taattava myös teknologinen turvallisuus. Hallituksen turvallisuusselonteossa on ennennäkemättömän laaja osuus kyberturvallisuudesta, joka kuuluu minun vastuulleni. Kun sotaa käydään monin eri tavoin, myös sähköverkkoihin, tietoliikenneverkkoihin ja sitä kautta pankkien ja kauppojen järjestelmiin, vesihuoltoon ja liikennejärjestelmiin voi kohdistua hyökkäyksiä. Se on nähty Ukrainassa. Olen iloinen, että viimein Suomikin on valmis panostamaan kyberturvallisuuteen.

Onneksi emme ole heränneet vasta nyt, vaan julkaisimme viime kesänä kaksikin valtioneuvoston periaatepäätöstä kyberturvallisuudesta. Niissä on ollut valmis lista tarpeista, joita julkisessa hallinnossa on havaittu ja jotka nyt rahoitetaan osana suurta investointia maanpuolustukseen.

Usein väitetään, että kybersuojauksen johtaminen on epäselvää tai liian hajallaan. Tosiasia kuitenkin on, että suurin osa kybersuojaamisesta tapahtuu ennakolta, maan alla ja yleisön ulottumattomissa. Meillä on selkeä johtojärjestelmä, kukin viranomainen tietää oman vastuunsa ja roolinsa, yhteistyö toimii tehokkaasti. Tiedämme, miten pitää toimia, jos kyberhäiriö – tai kun kyberhäiriö – toteutuu.

Tältäkin osin Euroopan pitää olla omavarainen. Olen terottanut eurooppalaisille kollegoille, että kybersuojamme ei ole aukoton, jos osia tai osaamista tarvitaan Aasiasta tai Yhdysvalloista. Suomalaiset kyberturvatuotteet ovat harvoja koko ketjun osalta omaan osaamiseen nojaavia.

Suomalaiset ovat olleet koko maailmalle esimerkkejä varautumisessa. Historiamme on siihen meidät opettanut, ja jo paljon ennen talvi- ja jatkosotia. Jo 1700-luvun puolivälissä Suomenlinnan komendantti Augustin Ehrensvärd kaivautti linnoituksen porttiin tekstin: ”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi, äläkä luota vieraan apuun.”

Me olemme se jälkimaailma, ja meidän kunnia-asiamme myös tuleville polville on pitää huoli, että irtaudumme vaarallisista riippuvuuksista, jotka uhkaavat sekä kansallista olemassaoloamme että koko planeetan tulevaisuutta.

Salolaiset voivat myös kertoa muulle Suomelle, miten selviydytään, kun nousun jälkeen tulee äkkipysähdys ja romahdus, ja kuinka rakennetaan uutta nousua. Se, joka on kokenut nämä ylä- ja alamäet, voi oppia niistä ja osata rakentaa iskunkestävyyttä. Tätä iskunkestävyyttä, sitkeyttä ja joustavuutta kutsutaan nykyään hienolla sanalla resilienssi. Ja sitä on tarvittu niin koronan kuin nyt Ukrainan sodan vaikutusten ja vahinkojen kestämiseen.

Vaikka määrätietoinen osaaminen ja omavaraisuus on tie menestykseen pitkällä aikavälillä, varoitan kuitenkin tässä meitä kaikkia lyhyen aikavälin vaikeuksista. Itärajan sulkeminen johtaa sekä suoriin menetyksiin Itä-Suomessa että epäsuoriin tappioihin kaikkialla Suomen elinkeinoelämässä. Tiedossa on työttömyyttä, konkursseja ja suuria taloudellisia menetyksiä. Se täytyy kestää. Me olemme hengissä, meillä on kotimme, meillä on toisemme, meillä on sittenkin kaikki hyvin.

Hyvät ystävät,

aivan lopuksi turvallisuudesta vielä pari sanaa, tai oikeastaan vain neljä kirjainta.

Sanna Marinin hallitus on ollut sotakabinetti. Ensin taistelimme maailmanlaajuista pandemiaa vastaan, suojelimme suomalaisten henkeä ja elämää, ja tästä kriisistä olemme selviytyneet maailman parhaiden maiden joukossa. Pääministeri Marinin johtajuutta arvostetaan niin Suomessa kuin maan rajojen ulkopuolella.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pakottanut meidät uudelleenarvioimaan Suomen turvallisuuspoliittisia linjauksia, ja tämäkin työ tehdään pääministeri Marinin johdolla hyvässä järjestyksessä, hätiköimättä ja vaihtoehdot huolellisesti punniten. Seuraavina viikkoina tehdään ratkaisuja, jotka vaikuttavat kymmeniä vuosia eteenpäin. Niilläkin suojellaan suomalaisten henkeä ja elämää.

Painavampaa vastuuta ei päättäjille koskaan langeteta. Koen tämän vastuun edessä suurta nöyryyttä, eikä tulisi mieleenikään julistaa suurta varmuutta itsestäänselvästi oikeasta ratkaisusta. Varmuuteen ei pidä luottaa, vaan etsiä epävarmuuden keskellä paras tie. Varmuus ei ole viisautta. Varautuminen on viisautta.

Maantieteelle emme mahda mitään – ettekä tekään, sanoi Stalin Paasikivelle. Nyt on meidän vuoromme sanoa sama Venäjälle. Jos hyökkää yhteen naapurimaahan, niin olisi ihme, jos ei toinen naapurimaa osaisi varautua.

Näiden kolmatta vuotta jatkuneiden kriisien keskellä on samoin ihme, että hallitus on saanut aikaan merkittävimmät uudistukset vuosikausiin. Mainitsin jo osaamisen ja työllisyyden suuret reformit. Yhtä kauaskantoinen on sote-uudistus, jota hallitus toisensa jälkeen yritti yli kymmenen vuotta. Marinin hallitus sai sen aikaan keskellä korona-aikaa. Mutta pitää ymmärtää, että hallinnollinen uudistus ei automaattisesti tuota parempia palveluita, vaan antaa niille paremmat mahdollisuudet. Tavoitteena on ollut vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluita, joista merkittävä osa jää edelleen kunnille. Olemme myös säätäneet sitovan hoitajamitoituksen, jonka avulla vanhusten ja muiden tarvitsevien palveluita voi edelleen kehittää. Olemme lupauksemme mukaan säätäneet ja rahoittaneet lähivuosina toteutuvan hoitotakuun, siis sen että lääkäriin pääsee seitsemässä päivässä. Vanhuspavelulakia uudistetaan.

Itse olen osallistunut vain pikkiriikkiseltä osalta, mutta saanut huomata, että pienetkin parannukset saavat vilpitöntä kiitosta. Olemme nimittäin vapauttaneet kotihoitajat pysäköintimaksuista, jolloin hoitajalta vuorostaan vapautuu aikaa siihen tärkeimpään, eli hoitamiseen.

SDP on aina ajanut parhaita julkisia palveluita jokaiselle suomalaiselle. Tällä hallituskaudella on astuttu isoja askeleita. Mutta vasta seuraavalla hallituskaudella varmistutaan siitä, että uudistukset tuovat aikaan aitoja parannuksia. Se on nyt tärkein tehtävämme.

Olemme tehneet uudistuksia ja investointeja kansakunnan tulevaisuuden menestykseen, mutta työmme on vielä kesken. Göran Perssonin sanoin: ”Vi är stolta, men vi är inte nöjda”. Olemme ylpeitä tehdystä työstä, mutta emme tyydy tähän. Me tahdomme uusia investointeja kansakunnan tulevaisuuden menestykseen, osaamiseen ja turvallisuuteen. Me tahdomme vahvistaa suomalaisia elinkeinoja ja varmistaa, että suomalaiset määräävät aina itse omia kohtaloitaan.

Arvoisat kuulijat,

Näillä sanoilla haluan toivottaa maailmantilanteesta huolimatta valoisaa vappua! Pidetään huolta toisistamme. Hyvää vappua!