Ratkaisuehdotuksia Suomen tulevaisuuden rakentamiseen

10:53

Tällä sivulla voit lukea Kättä päälle -kampanjasivulle lähetettyjä ratkaisuehdotuksia siihen, miten Suomen tulevaisuutta rakennetaan jatkossa parhaalla mahdollisella tavalla.

—-

Yhdenvertaisuus, työllisyys ja yrittäjyys -sopimus vaihtoehto hallituksen yhteiskuntasopimukselle

Yhdenvertaisuus, työllisyys ja yrittäjyys -sopimuksen (YTY-sopimus) tarkoituksena on tarjota poliittisesti sitoutumaton vaihtoehto hallituksen yhteiskuntasopimukselle. Laajuudeltaan sopimuksen on tarkoitus kattaa lähes kokonaan VM:n laatiman rakennepoliittisen ohjelman, jonka valmistelu sai kovaa kritiikkiä valtiontalouden tarkastusvirastolta (VTV 2015).

Tällä hetkellä kaikki järjestöt esittävät omat toiveensa hallitukselle ja samalla taistelevat kansalaisten huomiosta. Tämä johtaa siihen, että Suomen poliittiset linjaukset muuttavat aina neljän vuoden välein. Linjaukset muuttuvat aina sen mukaisesti, keiden toiveita hallitus kuuntelee. Jos halutaan oikeasti saavuttaa muutoksia, tulee etsiä uusia keinoja haastaa nykyiset toimintatavat. Tämän ehdotuksen ajatuksena on, että järjestöt voisivat esittää yhteisen ratkaisuehdotuksen hallitukselle. Tarkoituksena on luoda toimintamalli, jonka avulla valtion päätöksentekoa saadaan muutettua oikeudenmukaisempaan ja suunnitelmallisempaan suuntaan.

Sopimus on tarkoitus räätälöidä erityisesti palkansaajille, heikommassa asemassa oleville sekä PK-yrityksille. Ihmisten on vaikea kyseenalaistaa hallituksen linjauksia, kun kukaan ei esitä tarpeeksi kattavaa vaihtoehtoista esitystä. Vaihtoehtoisen yhteiskuntasopimuksen avulla saadaan järjestöt ajamaan samaa tavoitetta, jolloin saadaan yhteiselle asialle laaja kannatus kansalta.Tällöin poliittinen paine nousisi niin suureksi, että päättäjät joutuisivat myöntymään ainakin joihinkin merkittäviin uudistuksiin.

YTY-sopimuksen tavoitteena on yhdenvertaisuuden, terveyden ja demokratian edistäminen, riittävän toimeentulon varmistaminen, työllisyyden ja työntekijöiden oikeuksien parantaminen, työn tehostaminen, yritystoiminnan edistäminen sekä vientiteollisuuden elvyttäminen ja sitä kautta Suomen talouden tervehdyttäminen.

Miten YTY-sopimus tulisi laatia?

YTY-sopimus kattaa kolme eri ohjelmaa:

  • Yhdenvertaisuusohjelman
  • Työvoimapoliittisen ohjelman
  • Elinkeinopoliittisen ohjelman

YTY-sopimuksen rakentamiseksi tulisi nimetä jokin puolueeton vastuuorganisaatio, joka vastaa sopimuksen laadinnasta, organisoinnista ja ohjelmien yhteensovittamisesta. Sopiva taho voisi olla esim. Sitra. YTY-sopimuksen tarkoituksen olisi laatia päätöksentekijöille selkeitä kokonaisuuksia, joiden avulla päätöksenteon tueksi saadaan paras asiantuntemus.

Miten ohjelmat tulisi laatia?

Vastuuorganisaation ensimmäisenä tehtävänä on valita kullekin ohjelmalle vetäjä sekä selvittää kunkin ohjelman laajuus. Ohjelman vetäjän tehtävänä on perustaa asiantuntijaryhmä valmistelemaan ohjelmaa. Ohjelmien laajuus tulee sopia ohjelmien asiantuntijaryhmien kesken. Eri ohjelmien asiantuntijaryhmistä muodostetaan lopullisen YTY-sopimuksen päättävä elin.

Asiantuntijaryhmään ei tulisi nimetä henkilöitä vaan sen tulisi olla avoin kaikille asiaa koskeville järjestöille ja muille asiantuntijaorganisaatioille. Jokaisen ohjelman laatiminen tehdään avoimesti niin, että kaikilla halukkailla (kansalaisjärjestöt, valtion ja kuntien viranomaiset, muut asiantuntijaorganisaatiot) on mahdollisuus osallistua ohjelman laadintaan.

Ohjelmien yhteensovittaminen

Ohjelmien yhteensovittaminen tehdään niin, että eri ohjelmien laatijat kommentoivat toisen ohjelman sisältöä sekä esittävät ehdotuksia tarvittavista muutoksista. Tässä vaiheessa voidaan käydä myös keskinäisiä neuvotteluja ohjelmien yhteensovittamisesta. Esim. Työmarkkinajärjestöt kommentoivat elinkeinopoliittista ohjelmaa ja esittävät omat ehdotuksensa tarvittavista muutoksista. Samoin PK-yritysten edunvalvojat kommentoivat työvoimapoliittista ohjelmaa ja esittävät siihen tarvittavat muutokset. Ohjelmat olisi hyvä esittää myös kansalle, jotta niistä voidaan saada jo tässä vaiheessa alustavia kommentteja.

Kommentointien jälkeen kaikkien ohjelmien vaikutuksia arvioidaan yhteisessä arviointielimessä, jossa on mukana kaikkien ohjelmaan laadintaan osallistuvat tahot sekä mukaan pyydetään myös muita mahdollisia asiantuntijaorganisaatioita (esim.THL, TEM, VATT, PTT, ETLA, PT, Valtioneuvosto, ympäristöjärjestöt). Arviointielimen tehtävänä on laatia arviot eri ohjelmien vaikutuksista väestöryhmien toimeentuloon, terveyteen ja oikeuksiin, yritysten kannattavuuteen sekä Suomen talouteen. Tässä vaiheessa ohjelmista poistetaan kohdat, jotka ovat ristiriidassa esim. perustuslain kanssa.

Vaikutusarvioinnin jälkeen eri työryhmien edustajista koostuva YTY-sopimuksen päättävä elin tekee lopullisten päätöksen ohjelmien sisällöstä niin, että kaikki ohjelmat ovat kaikille osapuolille mahdollisimman oikeudenmukaisia ja taloudellisesti järkeviä.

Lopullisista ohjelmista kootaan YTY-sopimus. Sopimukseen voidaan sisällyttää erilaisia painotuksia niin, että ohjelmissa korostetaan tiettyä osa-aluetta enemmän. Erilaiset painotukset voisivat olla esim. yhdenvertaisuus, työllisyys, yrittäjyys tai taloudellinen tasapaino.

Tämän jälkeen eri painotuksilla tehdyt sopimukset esitetään kansalle niin, että kerrotaan niiden vaikutukset eri väestöryhmien oikeuksiin ja toimeentuloon. Sen jälkeen pidetään neuvoa antava äänestys sopimuksista. Lopuksi sopimukset viedään eduskuntaan päätettäväksi.

Miten ohjelmien toteutumista seurataan?

Jokaisen ohjelman työryhmän tehtävänä on laatia ohjelmille seurattavat tavoitteet sekä päättää vastuut seurannan toteuttamisesta. Sopimukseen tulee kirjata, mitä tietoja valtiolta edellytetään seurannan toteuttamiseksi. Kaikki muutokset sopimukseen tehdään YTY-sopimuksen päättävässä elimessä.

Timo Kuusiola

Rehellisesti ja totuudenmukaisesti ilman turhia kikkailuja, jollainen esimerkiksi on kaavailtu anteeksianto verojen kiertäjille. Täysin moraaliton suunnitelma, joka sallii pienempien rikosten tekemisen ilman suurempia omantunnon vaivoja.

Lapsilisät pois rikkailta, otettiinhan eläkeläisiltäkin aikoinaan pois lisäeläke, joka oli sekin lakiin perustuva.

teresa

1. Talouskasvunpolku on kuljettu loppuun.

2. Nyt pitää keskittyä ihmisten perustarpeisiin. Asunto, ravinto, terveys, sosiaaliseen kanssakäyntiin sekä päästävä pois liiallisesta yksilöllisyyden kehittämisestä (ahneus)

3.Julkisenvallan ja kirkon on reivattava yhteiskuntaa lähemmäksi ihmistä.

4.Ihminen oltava kaikissa teoissa ja päätöksissä en rahaa.

KHB

SDP:n pitää vaikuttaa siten, että työeläkelaitosten sijoitustuotot saadaan käyttöön Suomen ja suomalaisten hyväksi. Jos halutaan. voidaan aika nopeasti irrottaa 5 miljardia sijoitustuottoja perusinfrastruktuurin kuten teiden, rautateiden, satamien, lentokenttien sekä tietoliikenteen kohentamiseen sekä kasvukeskusten rakennustoimintaan. Siten saataisiin ihmisiä työllistettyä sekä pystyttäisiin panostamaan myös pakolaisten kotoutukseen.

Viljo Heinonen

Koulutus ja uudet innovaatiot

Koulutus kannattaa aina hoettiin jo isoisän aikoina, nyt hallitus leikkaa tästäkin. Pitäisi toimia aivan päinvastoin.

Otetaan esimerkiksi energiategnologia. Tämän ympärille on Pohjanmaalla rakennettu isojen työllistäjien esim. Wärtsilä, ABB, Vacon ja korkeakoulujen välinen yhteistyö. Näin löytyy lisää uusia innovaatioita ja tutkimustietoa joka johtaa tegnologian kehittymiseen ja uusien tuotteiden löytymiseen. Ja sitä kautta uusien työpaikkojen syntymiseen.

Mielestäni yritysten ja korkeakoulujen sekä myös ammatillisten koululaitoksien yhteistyötä pitäisi entisestäänkin lisätä. Koulutusmäärärahoja tulisikin lisätä eikä leikata. Hinnoilla emme pysty Kiinalaisia päihittämään mutta korkealla tegnologialla ja laadulla kyllä.

Ari Rintala, POHOJANMAALTA

– arvonlisävero 21% hyödyttää pientuloisia ja yrityksiä viennissä.

– verotus 3000€ ansaitseville 1%lisää

– verotus 5000€/kk ansaitseville 2%lisää

– alko ja tupakkaveroa2%lisää

-arvonlisäveron alennus lisää osto halukkuutta.(arvonlisäveroa nostettiin edellisessä hallitukseessa kokoomuksen tahto)

esko majanlahti

Pienten yritysten (esim. alle 20 työntekijää) työntekijämaksuja pitäisi alentaa – esim. valtio voisi tulla niitä vastaan ja maksaa osan maksuista, jotta työntekijöiden eläke- ym. asiat eivät huononisi. Näin ne uskaltaisivat palkata työvoimaa paremmin kuin nyt. Tämä osaltaan vähentäisi työttömyyttä.

Annikki Hirvonen

Eläkeläiset ovat eläke-etuutensa tienanneet työllään. Niitä ei saa missään nimessä heikentää.

Niille eläkeläisille joilla on pienet eläkkeet, on saatava pitkäaikaishoitopaikkojen osalta maksut takaisin siten, että ne on suoraan heidän eläkkeisiinsä sidottuna.

2013 oli vielä ns. laitospaikkoja joissa maksut muodostuivat 85% eläkkeestä ja 15% omaan käyttöön, jos eläke oli niin pieni ettei sillä pystynyt palveluja ostamaan. Tällä sitten sai kaiken; lääkkeet, asunnon, hoidon, ruuan, puhtauden ym. joka kuuluu arvokkaaseen vanhuuteen.

2013 lopussa lähes kaikki laitospaikat muuttuivat pitkäaikaishoitopaikoiksi, joissa jokainen vanhus maksoi kaiken itse. Omaiset hakivat urakalla Kelalta etuisuuksia ja sossusta toimeentulotukia.

Nyt maksetaan kuntien kotihoidolle max 4x15min. käynneistä/pvä, jotka pitävät sisällään; lääkkeiden jakoa, apua pukeutumisessa ja riisumisessa, ruuan tuomisessa, peseytymisessä, vaipan vaihdossa ym. pakollisissa toimissa. Mutta tosiasiahan on että eihän tuo 15 minuutin käynti millään riitä, johan maalaisjärkikin sanoo, että ketään ihmistä ei esim. pestä tuossa ajassa.

Lisäksi saa ostaa yksityistä palvelua siivoukseen, pyykin pesuun, ulkoiluttamiseen, kaikkeen kodin hoitoon, kaupassa käynteihin ym. mitä ei pysty itse tekemään.

Koti on nykyisin monen vanhuksen VANKILA, josta ei pääse edes ulos.

Täysin vieraat ihmiset lappaavat ovesta sisään ja tekevät jotain pientä, mutta ei koskaan mitään, mitä todella tarvittaisiin; Seurustelua muiden ihmisten kanssa ja oikeasti kodinhoitoa.

Omaiset saattavat asua monen sadan kilometrin päässä omasta vanhuksestaan ja luulevat että kaikki on vanhuksella kotona hyvin, koska kunta ja vanhus näin vakuuttavat. Kannattaa tehdä pistokäyntejä omaisensa luona, niin näkee sen arjen pyörityksen todellisuutena.

Entäs sitten ne joilla ei omaisia ole….Kuka heidän hoitoaan ja etujaan valvoo….

Toivon että SDP alkaa ajamaan huonokuntoisten, muistisairaiden ja yksinäisten vanhusten etuisuuksia. Mikään puoluehan ei sitä tällä hetkellä tee.

Anneli Koivunen

Olen sitä mieltä että hallinta rekisteriä ei pidä uusia niin että se huononee tämän hetken tilanteesta.(Pitää sada estettyä)

_Valtion talouden hoitoon pitää kiinnittää

tarkempaa huomiota.(Ettei tehdä sellaista munausta kuin tehtiin v.2007_2011 ,että otettiin valtion velkaa 40 miljaardia ja annettiin verohelpotuksia eikä lyhennetty velkaa)Tätä munausta kansalaiset maksavat nyt.Nyt olisi voinut otaa velkaa ja työlistää esimerkiksi rakennustyöntekijöitä joka olisi työlistänyt monta muuta.

_Maatalouden tuki säätiölle suunniteltu 90miljoonan tuki estettävä.(Säätiöllä on jo ennestään 200miljoonanpohja kassa)

Mikä hiton säätiö tämä on?

RN/NUUKSIO

-panostetaan uusiutuvaan energiaan, lähinnä puuhun, ei turpeeseen

-sähkön hyväksikäyttöä lisätään ja monipuolistetaan mm liikenteessä, tuulivoimaa vain soveltuville paikoille

-puudiesel-polttoaine kehitellään taloudelliseksi

-valtakunnallinen ideakilpailu kunnon palkintoineen, tavoitteena monta nk. nokiaa

-kautta linjan periaate, että työnteko aina kannattavampaa kuin tuilla eläminen

-työttömyyskorvaukset vastikkeellisiksi

-kortistossa raja-aita muuhun kuin koulutustaan vastaavaan työhön lähtemiseksi madalletaan

Osmo Turunen

Kestävä hyvinvointi tulee työstä. Tarvitaan investointeja ja innovaatioita, jotka luovat aitoja työpaikkoja suomalaisille. Nyt valtiojohdon pitäisi presidentti Ahtisaaren tapaan käyttää arvovaltaansa tukeakseen vientiyrityksiä löytämään uusia markkinoita. Ei tarvita välttämättä yhtä suurta menestystarinaa noustaksemme lamasta, vaan nyt menestys löytyy ehkä useammasta pienestä tarinasta.

Koulutuksen ja tutkimuksen merkitys on elintärkeä vahvistettaessa osaamista ja innovointia sekä palvelualoilla että vientisektorilla. Digitalisaatio, terveys- ja hoivateknologia, bioala, ympäristöteknologia, kansainvälinen koulutusyhteistyö ovat esimerkkejä aloista, joilla varmasti löytyy kasvua tulevaisuudessa.

Suomessa toimivia yrityksiä pitäisi rohkaista ja suorastaan velvoittaa investoimaan ja työllistämään Suomessa irtisanomisten, osinkojen jakamisen ja ulkoistamisen sijasta. Myös julkisen puolen tulisi huonon työllisyyden aikana pidättäytyä henkilöstövähennyksistä. Tämä tulisi olla yksi osa yhteiskuntasopimusta. Myös työntekijöiden on tultava vastaan ja se voi merkitä joistain eduista tinkimistä. Kannatan sitä, että työntekijät osallistuisivat aktiivisemmin työnantan kanssa päätöksentekoon. Tällöin sitoutuminen päätöksiin olisi molemminpuolista.

Työ jakautuu tällä hetkellä epätasaisesti. Toisilla on liikaa töitä ja toisilla ei ole sitä juuri lainkaan. Työajan lyhentäminen ja palkan vähentäminen samassa suhteessa voisi olla ratkaisu, mikäli työnantaja samalla sitoutuu ottamaan työajan vähennyksiä vastaavan määrä lisää työvoimaa. Työelämää tulee kehittää niin, että siellä on tilaa muillekin kuin kaikkein vahvimmille.

Työ on parasta sosiaaliturvaa työikäiselle. Muutoinkin sosiaaliturva tulisi työikäisellä, terveellä ihmisellä olla vastikkeellista. Tämän tulisi koskea myös turvapaikanhakijoita. Tekemätöntä työtä vaikkapa vanhusten parissa kyllä löytyy.

Työperäistä maahanmuuttoa on tuettava, sillä se korjaa väestörakennettamme. Maahanmuuttajien kotouttaminen on tärkeää, jotta muualta tulevat voivat sosiaalistua vastuullisiksi yhteiskuntamme jäseniksi sitoutuen yhteiskuntamme arvoihin ja toimintaperiaatteisiin.

Nykyisen eduskunnan toinen tärkeä tehtävä talouden ja työllisyyden kasvun edistämisen lisäksi on hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteiden uudistaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tärkeä toteuttaa tällä vaalikaudella. Alueellisen eriarvoistumiskehityksen vuoksi yksikanavainen rahoitus eli valtion rahoitus voi olla ainoa kestävä rahoitusmalli sosiaali- ja terveyspalveluille. Sosiaaliturvajärjestelmää on varmasti myös yksinkertaistettava ja ylisuurille sosiaalietuuksille ja eläkkeille tulisi asettaa katto. Perustulokokeilu voisi olla paikallaan. Lisävelvoitteita ei enää tulisi asettaa kunnille. Myös kansalaisten vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista tulee selkiyttää. Tärkeää on, että hyvinvointiyhteiskuntamme rahoituspohja on kestävä ja että se kykenee turvaamaan laadukkaat peruspalvelut kaikille asukkaille varallisuudesta riippumatta. Eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä. Tasa-arvo ja sosiaalinen turvallisuus on paras tae yhteiskuntarauhalle.

Elina Kemppainen

Suomessa työssäkäyville maksettavat lapsilisät, vaikka ao. ei olisi Suomen kansalainen olisi lopetettava. ( esim. Eesti) Samalla yritetään olla maksamatta vammaisille etuuksia.

Yritysten tuotekehittely on jäänyt jälkeen. ( On isoin asia)

Älyttömästä byrokratiasta ja huonosta palvelusta terveydenhuollossa voitaisiinluopua ja alentaa kustannuksia. Suurissa yksiköissä tapahtuu eniten hoitovirheitä ja välinpitämättömyyttä- mutta tätä ajetaan edelleen.

Tuulikki

SDP samaistuu vieläkin liiaksi ammattiyhdistysliikkeeseen.Kyllä ammattiyhdistysliike hoitelee omat asiansa.

Puolueen pitää keskittyä suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tällä hetkellä niitä riittää: väestön ikääntyminen, nuorisotyöttömyys, ympäristöongelmat, energiakysymys, koulutus ja tutkimus, asuntokysymys jne.

Pitää välttää populismia. Nyt on herkullista käydä hallituksen virheiden kimppuun, mutta valtion velkaongelma on vakava asia ja se on demareilla edessä seuraavalla vaalikaudella. Tässä asiassa ei sovi pilkata vakavia yrityksiä, vaikka keinot eivät miellytä. Miellyttäviä keinoja ei ole olemassakaan.

Puolueeen järjestörakenteen kimppuun on uskallettava käydä. Meilläon aivan liikaa surkean pieniä yhdistyksiä, jotka eivät pysty muuhun kuin sisäiseen toimintaan. Demareitten on mentävä toimimaan kansalaisjärjestöihin. Siellä on äänestäjät.

Olavi Niemi

– Eläkerahastojen 180 mrd: kertymä on suunnattava nykyisten ulkomaille suuntautuvien sijoitusten sijaan harkiten kotimaisiin kasvuyrityksiin.

– Suomalainen eläkeläisten ”giljotiini,” tämnä eläkkeiden leikattu indeksi on poistettava ja ns. raippavero tehtävä yhdenmukaiseksi palkansaajien kanssa; leikattu indeksihän ajaa vääjäämättä pienituloiset eläkeläiset köyhyysloukkoon ja sosiaaliturvan luukuille.

– Suomessakin varakkain 10 % omistaa 90 % kotitalouksien omaisuudesta. Uskoisin että tästä harvojen käsiin kertyneestä omaisuusmassasta riittäisi joku miljardi Suomen pelastamiseen.

– Harhautettu kansa, nämä ”vastakkainasettelun aika on ohi”-hokemaan uskoneet on saatava yhdistämään voimansa säätelemättömän kapitalismin vastasvoimaksi.

O.Räsänen

Tuottavuus voidaan määritellä tuloksen ja panoksen suhteena. Tuloksessa on esimerkiksi teollisuustuotteiden myyntihinta ja panoksessa niiden aikaansaamiseksi tehdyn työn hinta. Tuottavuuden parantamisessa voidaan pyrkiä nostamaan tulosta tai alentamaan panosta. Näistä jälkimmäinen esimerkiksi palkkoja pienentämällä tarkoittaa kansan kurjistamista. Tuloksen parantaminen taas tapahtuisi esimerkiksi tuotteiden jalostusastetta kasvattamalla ja parantamalla tuotantotekniikkaa.

On huolestuttavaa, että panosta yritetään pienentää leikkaamalla koulutuksesta ja tutkimuksesta. Tällaisilla toimilla on varmasti negatiivinen vaikutus tulokseen, jolloin kokonaisvaikutus tuottavuuteen voi sekin olla negatiivinen. Varmaa on, ettei tällaisilla leikkauksilla paranneta Suomen kilpailukykyä, josta usein kuulee myös oltavan huolissaan.

Yhteiskunnan tulisikin nimenomaan panostaa koultukseen ja tieteelliseen tutkimukseen, jotta maa pysyisi kehityksessä muiden rinnalla Yrityksille pitäisi luoda toimintaympäristö, jossa yhteistyö esimerkiksi yliopistojen kanssa olisi helppoa ja luontevaa. Tässä ympäristössä korkean teknogologian uusiin innovaatiohin tulisi panostaa. Tällä tavalla saataisiin tuotettua korkean jalostusasteen tuotteita.

Yrityksiä pitäisi esimerkiksi verotusta muuttamalla ohjata kuluttamaan suurempi osuus voitosta liiketoiminnnan kasvattamiseen ja investointeihin. Tällä tavalla tuotantotekniikka paranisi työllisyys kasvaisi. Lisäksi vienti voisi kasvaa ja investointihyödykkeitä valmistavien yhtiöiden myynti kotimarkkinoilla kasvaa. Viron mallissa on aineksia tällaiseen. Tietenkin tärkeässä osassa on panostaminen tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Työttömyys on ongelma, joka tulisi ratkaista mahdollisimman nopeasti. Työttömyys tarkoittaa tuottavuuden kannalta panosta ilman tulosta. Minkäänlainen tempputyöllistäminen ei ole ratkaisu ongelmaan vaan pahimmillaan vääristää työmarkkinoita siten, että palkat alenevat. Työttömyysongelma ei tunnu ratkeavan myöskään pienentämällä yritysten veroluonteisia rasituksia tai odottelemalla ulkomaisia investointeja. Työttömyyttä voitaisiin aidosti laskea tekemällä yrittämisestä helpompaa ja poistamalla yrittäjiltä riskit, jotka eivät todella kuulu liiketoimintaan. Näitä on esimerkiksi luottotietojen menettäminen konkurssin seurauksena ja mahdottomuus saada työttömyyskorvausta. Toinen tapa työttömyyden vähentämiseksi olisi uusien teollisten valtionyhtiöiden perustaminen.

Pakolaisten tulemisesta Suomeen puhutaan yleisesti pakolaisongelmana. Ongelma -sanan käyttäminen keskustelun otsikoinnissa aiheuttaa keskustelun keskittymisen pakolaisten tulon negatiivisiin puoliin. Aikuisesta pakolaisesta voidaan kuitenkin saada kunniallinen kansalainen ilman, että yhteiskunnalle koituu lapsuuteen ja nuoruuteen liittyviä kustannuksia. Osa pakolaisista on korkeasti koulutettujakin. Jotta pakolaisista saadaan tulevaisuuden voimavara, on heidän kotouttamisensa hoidettava hyvin. Heidät on saatava ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa ja kunnioittamaan sen lakeja.

Marko Saarinen

Ahkeruutta, työtä ja toimeentuloa yhdistettävä kannustavaksi kokonaisuudeksi. Yksityishenkilön työllistämistä on madallettava siten, että palkka maksetaan ”käteen” ja osa siirretään verottajalle ja muille tahoille ”könttäsummana”, jonka esim 20 % osuuden viranomainen sitten jakaa tarpeellisille tahoille. Nykyinen systeemi johtaa pimeisiin palkkoihin.

Eero Mattila

– sopimusyhteiskuntaa kehittämällä

– yhteistoiminnalla, ei pakottamalla

– työpaikoilla työntekijän osallistumista pitäisi parantaa

– yt-menettelyssä mm Ruotsin ja Saksan parhaita malleja käyttöön

– kaikille työtä

– heikompiosaisten toimeentulo pitää varmistaa esim perustulo

– tuottavuuden, tuotekehityksen ja viennin lisääminen

– koulutukseen panostaminen, työstä toiseen siirtyminen helpommaksi

– verotus sekä palkka- että pääomatuloista samalle viivalle

– harmaan talouden poistaminen

Virtain sd Kunnallisjärjestö

SDP On työväenpuolue, tai sen ainakin pitäisi olla. Demarien kuuluu tehdä duunarin etua puolustavaa politiikkaa. Ei sitä Lipposlaista (wanna be kokoomus juttua), onneksi hän on jo sivussa päivän politiikasta. Tästä niinsanotusta yhteiskuntasopimuksesta päästäisiin ottamalla oma valuutta takaisn käyttöön, sitä vaihtoehtoa ei ota edes SDP esille vaikka se olisi oikeudenmukaisin tapa hoitaa asia.

Nolla-linja palkankorotuksissa ja niistä arkipyhä korvauksista luopuminen olisivat toinen vaihtoehto, jos tässä eurossa nyt sitten täytyy pysyä. Aivan niin kuin SAK ehdoitti, se oli hyvä kädenojennus, vaikka SSS-Miehet eivät sitä ymmärtäneet, kun se Häkämies kuiskuttaa pikkupiruna siellä olkapäillä. EK:lle ei pidä antaa sitä pikkusormea, kun se yrittää viedä koko käden ja varmaan toisen jalankin. Eivät ne EK:n miehet tosissan neuvottele kun tuo oikeisto bolkki takaa niille jackpotin.

Turvapaikanhakiat on vaikeampi homma, käsittely nopeaksi ja pikakäännytykset mahdollisiksi. Oikeat sota pakolaiset on tietenkin otettava maahan ja aloitettava kotiutus heti. Olen koko ikäni seurannut uutisia ja politiikkaa, ja niin kauan kuin muistan on ollut työvoimapula vaanimassa tuossa juuri nurkantakana, ei ole näkynyt. Toivottavasti niistä pakolaisista kehittyy paljon innovatiivistä yrittäjyyttä, koska työllistyminen tulee olemaan erittäin haastavaa.

Täytyy muistaa että työttömiä on jo lähes 400 000 ja talous kuralla. Persuista ei tarvitse olla huolissaan, ongelma hoitaa itse itsensä, koska he ovat ryhtyneet Sipilän ja Stubbin juoksupojiksi. Keskusta ja Kokoomus saavat täydellisen syntipukin Persuista heidän omalla avustuksella, toki myös SDP hyötyy pitkässä juoksussa kannatuksen nousuna tuosta sekoilusta.

HarSar

1. yhteiskunnan avoimuus – omistaminen ei hallintarekisterin taakse.

2. veropohjan kiinteydestä ja yhdenmukaisuudesta tulee huolehtia.

3.joustavuutta työehtosopimuksissa voidaan lisätä ja työntekijöillä voisi olla oma edustaja ainakin pörssissä noteerattujen yritysten hallituksissa – työntekijät ovat yrityksen voimavara.

4. ihmiset kiinnittyvät organisaatioihin tunteiden ja arvojen kautta. Julkisia organisaatioita voisi johtaa vuorovaikutteisilla strategioilla ja keskittyä oikeasti ”ilkeisiin” ongelmiin – esim. syrjäytyminen, huono-osaisuus, ympäristöasiat ja yhdyskuntasuunnittelu

5. kasvatus ja opetus on investointi tulevaisuuteen, ei kulu

anssi pahlanen

Ehdotan pientä ratkaisua aluksi; koska säästöjä joudutaan tekemään, voisi eläkeläisten ja muiden tukia saavien tilannetta hieman tasoittaa alentamalla vaikka määräaikaisesti työ- ja viraeläkettä saavien eläkkeitä (esim. yli 2000 euron br-eläkkeitä) esim. 5-10 %:lla ja käyttää varat leikkausten takia vaikeampaan asemaan joutuneiden etuuksien parantamiseen.

Ei tuottaisi kohtuutonta vaikeutta meille, jotka olemme saaneet olla työssä ja saamme vielä hyvää eläkettä. Ei ole keino nostaa kannatuslukuja, mutta olisi varmasti hyvä kansamme yhtenäisyydelle.

yhteinen tulevaisuus

Mielestäni teksti oli ihan asiallinen. Mutta. Ihan samaa liturgiaa, mitä on toistettu vuodesta toiseen. Ja valitettavasti on sanottava, että vaikka Lauri Ihalaisen vastuulla oli työllistäminen/työvoima ei hän mielestäni saanut mitään aikaan. Joten, toivon, että tähän asiaan saataisiin puhumaan joku nuori poliitikko, ihan uusi virkeä kasvo. Anteeksi vain, jos samat henkilöt toistavat noita asioita, eivät ne vetoa ihmisiin tai myöhemmin äänestäjiin. Missä on Heli Paasio?

Yrittäkää saada hänet esiin ja innostumaan työelämän asioista. Sitten nyt ei kannata innostua perussuomalaisten sisäisistä kriiseistä, vaan suhtautua harkitun välinpitämättömästi julkisesti heihin. Turhaan vahingoniloon ei ole ennenaikaisesti aihetta. Vaalien jälkeen ennustin 18 kuukauden hallitusta tällä kokoonpanolla. Ja niinhän voi käydä. Kokoomus tulee tekemään erittäin mielellään demarien kanssa yhteistyötä silloin.

Millainen Suomen tulevaisuus on edessä meidän mielestämme? Emme voi velkaantua. Muutaman tunnin/pvä työvelvoite korottamaan toimeentuloa 500 eurolla työllisyysvaroista.

Ja sitten olisi hyvä asia: veteraanien rahat!! Puolitoista miljaardia odottaa mitä? Nyt demarit voisivat vaatia jakajatahoja vastuuseen käyttämättömistä varoista. Veteraaneja + puolisoita on niin vähän, että rahoista riittäisi jotain kotiapua jokaiselle vielä elossa olevalle!! Melkoista välinpitämättömyyttä. Siis esille tämä asia ja haastamaan jakajatahoja.

Tällainen huhu liikkuu, että Tellervo Koivisto olisi hakenut jollakin presidentin virka-autolla jotain veteraanien etukuponkeja? Nuoret demarit voisivat myös kysyä, pitääkö siirtyvää presidenttiä ylläpitää vielä presidenttikauden jälkeenkin yhteiskunnan varoin. Tämä olisi tärkeä eettinen kysymys. Hehän eivät ole kansan köyhimpiä vaan ovat jo kohonneet kermaan, eliittiin. Miksi kukaan ei ole uskaltanut tarttua tähän. Väistyneitä presidenttejä voi ihan kunnioittaa aidosti muutenkin. Onko missään muussa maassa moista syytinkiä?

Sirkka-Liisa Tittonen

6 tunnin työaikaa 6 tunnin palkalla esitän. Silloin tuotanto nousee ainakin sen 5%, mitä hallitus haluaa. Ihmiset jaksaa tehdä töitä koko sen ajan. Siitä tulee tuotannon nousu. Työntekijät lähtee tuohon mukaan, jos palkkaratkaisussa myös tuotannosta saa palkkaa. Silloin jaksaa vielä osallistua itsensä kehittämiseen, tai jaksaa mennä toiseen työhön, jos rahaa enemmän tarttee.

jousimies

1. Eläkkeiden taitettu indeksi kumottava ja eläkeläiset samaan asemaan kuin palkansaajat.

2 Pakolaisilta vaadittava vastikkeellinen työnteko kunnalle esim. 100h/kk. saatua asuntoa ja avustuksia vastaan.

3. Perustettava ammattikorkeakouluihin linjoja,joissa opetetaan kansainvälistä huippumarkkinointia. Suomalaiset osaavat tehdä huipputuotteita, mutta eivät osaa myydä niitä kansainvälisillä markkinoilla.

Jouko Kuntanen

Työaikapankkeja

Suomalaisten työaikojen väitetään olevan Euroopan joustavimmat, mutta liukuva työaika tai työaikapankit eivät ole levinneet kovinkaan moneen työpaikkaan.

Jos työaika joustaisi myös työntekijän tarpeiden mukaan, se lisäisi työn mielekkyyttä, auttaisi jaksamaan työssä ja jatkamaan pidempään työelämässä.

Työaikapankkijärjestelmää pitää kehittää niin, että lisätään työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihinsa.

Erkki Kuusikko

SDP:n historialla ja hengellä Suomi myös pidetään toiminvana hyvinvointiyhteiskuntana tulevaisuudessa, kunhan hallituksessa on sopivat puolueet kaverina.

SDP:n pitäisi päästä eroon kukkahattutädin ja maailmanparantajan maineestaan. Fakta on että pakolaiskriisi on nostanut kissan pöydälle Suomen varallisuudesta ja siitä, riittääkö rahat sekä duunarien ja työttömien (demarien äänet) että pakolaisten ylläpitämiseen. Asenteita on jollain tasolla ”kovennettava”. Suurin osa maahanmuuttoa vahvasti puoltavista kuitenkin asuu Helsingissä ja äänestää joko Vihreitä, Vasemmistoliittoa tai Kokoomusta.

Eino Uotila

1. Edellisen hallituksen päätös eläkeiän nostosta on peruttava ja tätä kautta järjestettävä nuorille työmahdollisuuksia. Päätös ajoittui väärään kohtaan.

2. Vuorotteluvapaa järjestelmää ei saa heikentää vaan päinvastoin kehittää. Taas nuorille töitä !

3. Suomi elää koulutetusta väestä. Aikuiskoulutusta tulee tukea nykyistä enemmän.

4. Yritykset markkinatalouteen eli yritystuet lopetettava.

5. Maatalous mukaan säästötalkoisiin eli maataloustuet lopetettava. Verotus muutettava niin, että palkka- ja maataloustulot verotetaan erikseen.

6. Välillisten verojen jatkuva nosto lopetettava. Verotusta käytettävä nykyistä rohkeammin tulostasausvälineenä. Painopiste valtionverotukseen, jotta progressio toimii.

7. Tulojen muutto pääomatuloiksi rangaistavaksi (lääkärien, juristien ym. korkeatuloisten keplottelu)

8. Hallitusneuvottelut läpinäkyviksi. Nyt luvataan vaaleissa vaikka mitä, mutta hallitusneuvotteluissa kabineteissa tehdään kauppoja. SDP:n luvattava lisää avoimuutta poliittiseen päätöksentekoon ! Se palauttaa kansalaisten uskon politiikkoihin ja SDP:hen. Työväenliikkeen arvot eivät saa olla kauppatavaraa !

Jäsen1957

1.Harkittua suhtautumista kaikkiin ehdotuksiin yhteiskuntamme kehittämiseen. Vaikka ”omat” ajatukset ja aatteemme tuntuisivatkin parhailta

fiksuja ideoita tulvii kaikkialta.

2. Siksi kielenkäytön on oltava asiallista ja suhtautumisen myös toisinajattelijoihin reilua ja

rakentavaa, ei repivää.

3. SDP:n on toimittava tavoitteiden suuntaan yhdessä

myös toistan ”samanmielisten” kanssa. Kokonaisuus

on suurempi kuin erilaisuuksien summa.

4. Kansainvälisyyden ja eurooppalaisuuden tulee olla

yhdistävänä tekijänä myös globaalissa ajattelussa.

5. Maailmankuvaamme pitää liittää tulevat ”merkit-tävät” valtiot Brasilia, Indonesia, Intia, Kiina ja Pohjois-Amerikan valtiot ja lisätä yhteistyötä myös

toisten pikkuvaltioiden kanssa.

6. Pohjoismaisen yhteistyön merkitystä on korostettava kuten myös rauhan ja sovun ensijaisuutta kansainvälisissä ratkaisuissa

7. Puolueosastojen toimintaan olisi perustettava myös kv. ryhmiä, joihin voitaisiin kutsua mukaan

turvapaikan saaneita kotoutettavia henkilöitä.

Harri Väyrynen

Kaikki tulot samalle viivalle, siitä sitten verotus. Kaikki verovapaat sijoitusmuodot kiellettävä.

Ilpo Sirniö

Tätä maata johdetaan harhaan. Hallitus sekä elinkeinoelämän päättäjät eivät ota vastuuta vääristä päätöksistä, eivätkä omalta osaltaan halua osallistua yhteisen edun, eikä tulevaisuuden kehitykseen. Vain valta ja varallisuus on se mihin heistä jokainen pyrkii. Työväestöä syyllistetään ja painostetaan antamaan siitä vähästä jota he ovat vuosikymmeniä yrittäneet puolustaa, siitä palkasta, jota on kaikin keinoin yritetty ja yhä yritetään leikata.

Pienituloisten sekä vähäosaisten teilaamisella ja elintason laskemisella ei tämän maan talous eikä ostovoima nouse. Teollisuus sekä muukin yritystoiminta muuttaa rajojen taakse, halvempaan ja edullisempaan paikkaan. On turha väittää että palkat vievät liikaa tuloksista, väärin myös väittää että työvoima on kallista. Kallista on asua ja elää Suomessa. Verotus on korkealla sekä ruuan että muun elintärkeiden tuotteiden kohdalla. Työstä rankaistaan.

Ainoat jotka hyötyvät näistä asioista, on ne jotka nostavat osinkoja, palkkioita, sekä muita korvauksia teollisuudelta tai luottamustehtävistä. Heille tämä kysymys pitäisi esittää, miten he voisivat edistää maamme tulevaisuutta.

Harmaan talouden sekä sen pois kitkeminen olisi oltava ehdoton edellytys eikä mikään hyssyttelyn aihe. Ehkä siihen on päättäjät itse sekaantuneet koska se ei heitä näytä kiinnostavan. Turha on miettiä kuika saisimme lisättyä työpaikkoja jos ei ihmisillä ole rahaa ostaa mitään, ei sijoittaa elämiseen eikä muihin hyödykkeisiin.

Sossunjonossa, leipäjonossa ei työpaikkoja synny. Monikulttuurista väkeä on tullut ja tulee yhä lisää, heillekään ei ole paikkoja antaa, ei työtä, ei asuntoa, ei muutakaan. He tuovat mukanaan myös ongelmia, kulttuurin ja muun muodossa, sitä on turha kieltää.On turha sanoa että pitää ymmärtää, mutta kyllä heidänkin pitää osata ymmärtää ja sopeutua meidän kulttuuriin ja tapoihin, ei muuten täällä ole kellään hyvä elää.

Moni joutuu pian pyytämään ja turvautumaan yhä enemmän sosiaalitukiin ja sehän on taas pois meidän pussista. Kierrettä siirretään vain paikasta toiseen. Paha olo nousee eritavoin esiin , sattuu jos vaikka mitä.Näin tällä asenteella ei ole hyvä elää.

Joo ja ei

Valtio kaiketi etsii jo malmiot ja tuntuu muutenkin tarjoavan luonnonvarojamme, kuten metsiä, globaalin markkinatalouden vapaaseen käyttöön. Tuetaanpa investointeja kaikenlaisella infrastruktuurillakin.

Ajatuksena on kaiketi saada Suomen resurssit käyttöön, saada yritykset investoimaan Suomeen, luoda työpaikkoja, luoda verotuloja jne.

Pelkona vaan on että luonnonvarat vain kerätään täältä ja NE ISOT RAHAT valuvat ulkomaille, rikkaille sijoittajille jne.

Vientihän kasvaa mukavasti kun päästetään tänne vaikka joku nimeltä mainitsematon vesiyritys pumppaamaan pohjavedet ja viemään sitä ulkomaille? Paitsi että ulkomainen työvoima halvalla rakentaa pumppaamot ja kun ne pumppaamot ovat jokseenkin automaattisia, niin ulkomaiset rekat hakevat halpatyövoimakuskien ajamina ne vedet täältä johonkin maahan jossa pullotetaan halvalla, niin mistäs ne rahat taas Suomeen tulevatkaan? Kuluvat vain teiden kunnostamiseen lisääntyneen rekkaliikenteen takia ja sitä rataa.

Onhan tuollaisia hienoja bisneksiä Suomessa tehty ihan tarpeeksi (UMTS, Digita, kaivosteollisuus ylipäätänsä jne), joten en yhtään ihmettelisi jos vielä yritettäisiin.

Ehdottaisinkin että Suomi ottaisi ohjat käsiinsä ja perustaisi uusia valtionyhtiöitä valjastamaan Suomen luonnon resursseja ja jatkojalostamaan niitä vientiin, sen sijaan että nyt kaikki yritetään yksityistää kapitalistien käsiin.

En sano että yhtiöitä tulisi perustaa tuottamaan tappiota vain perustamisen ilosta, mutta en sano että niitä pitäisi myöskään perustaa tuottamaan puhdasta voittoa. Valtiohan voi mieltää voitokseen jo ne verotulot mitä valtionyhtiö ja sen työntekijät maksavat valtiolle ja laskea investointiensa kannattavuuden sitä kautta pitkässä juoksussa.

Joku kapitalisti huutaa toki pian että valtionyhtiöt luovat epätervettä kilpailua markkinoille jos eivät yritä yhtä kylmästi tuottaa omistajilleen puhdasta voittoa, mutta itse en näe sitä lainkaan pahana, koska kapitalistien kollektiivinen ahneus luo jo mielestäni ihan tarpeeksi epätervettä ilmapiiriä yhteiskuntaan, joten on ihan oikeutettua pistää vähän vastaankin.

Jotkut valittavat että valtionyhtiöt ovat tehottomia, mutta mikä estää valtionyhtiötä toimimasta samoilla ehdoilla kuin pörssiyhtiötä, paitsi että osinkojen sijasta rahat voi suoraan siirtää kasvuun tai vaikka yrittää ostaa omistusta niistä firmoista joilla menee niin huonosti että pitää YT:lla lykätä työntekijöitä pihalle, jotta saadaan kunnon osingot omistajille.

Tokihan voi olla tehottomampaa jatkojalostaa raakamateriaaleja Suomessa, kun halpatyövoimalla se varmaan tulisi halvemmaksi, mutta koska osingoja ei tarvitse jakaa, tämä kompensoi sitä että yhteiskuntavastuu ihan oikeasti maksaa.

Erkki Leitsaro

Sitten kun ja jos puolueen johto on oikeasti valmis keskustelemaan puolueen suunnasta, niin minuun voi ottaa yhteyttä. Suoritusportaan työntekijät ovat menettäneet luottamuksen työväenliikkeeseen viimeisen 30 vuoden aikana. Sdp on ollut mukana heikentämässä niiden palkansaajien asemaa, jotka tekevät kaiken oikean hyvinvointia ja perusturvallisuutta lisäävän työn. Lisää rahaa rikkaille politiikka uusliberalismi on kuolonkouristuksissa ja jos sille ei löydy korvaavaa suuntaa, niin se ajaa länsimaat anarkiaan.

Lasku USA:n aiheuttamista pakolaisvirroista pitää lähettää valkoiseen taloon. Maailmassa on 2,6 miljardia ihmistä, jotka elävät alle 2$ / päivä. Jos suomi ottaisi niistä tänä vuonna 100000, niin ensi vuonna niitä on kuitenkin 80 miljoonaa enemmän. SDP:n olisi syytä harkita tarkkaan, että kannattaako Tuomiojan kaltaisten yltiöhumanistien linjalla edetä. Jos Urpilainen tai kehittyvien maakuntien Heinäluoma palaa puheenjohtajaksi, niin eroan puolueesta.

Olavi Vulkko

Keskittykää demareiden perusasioihin! Hoidetaan yhteisvastuullisesti! Lapset, vanhukset, terveys, osittain asuminen, koulutus ja huono-osiaset.

Yrityksille annettava 8 miljardin tuki ei kuulu perusasioihin!

Sijoittajien tuleminen Kreikan kautta ei kluulu perusasioihin!

Tällä hetkellä suomi menettää 8 miljardia veromaeuroja veroparatiiseihin. Talous ei ole tasapainossa, joten kerätään se 8 miljardia kansalta. Onko muka oikein?

Katso video.

https://www.youtube.com/watch?v=QBgLi2rhIic

Sipilä ei luota kansaan, mutta veroparatiisiyhtiön hallitukseen kyllä. Stubb teki ehdotuksen että sijoittajat voisivat salata investointinsa.

Ahneuksiissaan yhteisvastuusta pakeneva Whlroos nousee Kokoomuksen sankariksi.

Yhteisvastuusta pakeneminen ja veronkierto koetaan olevan OK.

Aloittakaa ahneus kuriin kampanja!

Ahneus on moraalitona ja häpeällistä!

Toine video Hukassa on hallitus!

https://www.youtube.com/watch?v=zucL8Uu7BBQ

Ahneus kuriin kampanja!

Perustulo tai kansalaispalkka, millä sitä halutaankaan kutsua, heti kokeiluun!

Tästä on varmaan jossain jotain ansiokkaita selvityksiä ja kirjoituksia jo, mutta kirjoittelenpa oman näkemykseni tänne, vaikka SDP:ssä on ainakin jollain tasolla tätä vastustettu.

Ajatus tuntuu hyvin yksinkertaiselta. Tonni (yksinkertainen esimerkkisumma) kuussa verottomana käteen jokaiselle joka nykyisellään on työtön, työssä, opiskelija tai eläkeläinen.

Summa sidotaan talouden kasvuun, siten että se voi nousta ja laskea sitä mukaa kun Suomen talouskin kasvaa tai taantuu. Tämä saattaa helpottaa oikeudenmukaisuutta ja ohjata myös palkkojen kasvua samoin kriteerein kokonaisvaltaisesti (toki eri alojen kilpailukyky keskenään vaihtelee).

Valtio maksaa vain lapslilisät. Sosiaaliturvamaksut, työttömyysmaksut ja opintotuet voi unohtaa.

Kaikille annettaisin myös oikeus tehdä töitä yhteiskunnan hyväksi voittoa tavoittelemattomissa yhdistyksissä, tehtävissä joissa eivät kilpaile markkinoiden kanssa, ja ansaita noin 5 tunnin viikkotyöllä 200 euroa kuussa lisää verotonta perustuloa. Tämä työ voisi ihan hyvin tarkoittaa vaikka junioriurheilujoukkueen valmentamista tai etsintäpartioihin osallistumista. Tämä osallistaisi myös niitä, jotka muuten jäisivät helposti omiin nurkkiinsa ja tarvittaessa tätä osuutta perustulosta voisi helposti kasvattaa jos yhteuiskunnasta syrjäytyminen koettaisiin perustulon takia suureksi uhkaksi.

Myös kolmas sektori voittaisi tässä järjestelyssä ja uskoakseni myös yhteiskunta viime kädessä.

Sosiaalitoimissa, työvoimatoimistoissa, KELAssa jne voi aloittaa YT:t ja pohtia pitäisikö valjastaa vapautunutta työvoimaa muihin töihin, kuten esim työkkärissä ihan oikeasti ohjaamaan tekijöitä niihin töihin missä heitä tarvitaan tai työllistämään itsensä. Ilman karenssipelkoja. Ilman pelkoja tyhjän päälle jäämisestä. Sosiaalitoimessa voitaisiin ihan oikeasti yrittää keskittyä kuntouttamaan niitä ihmisiä joilla on ongelmia, yhteiskuntaan mukaan. Työtä kyllä riittää kunnes työttömiä ei ole ja kenelläkään ei ole paha olla.

Palkanmaksajat voivat tiputtaa kaikkia palkkoja tonnilla ja samalla sivutulotkin tippuvat. Toki yhteiskunnan tarvitsee tämä tonni ainakin verottaa pois, jotta pystyy maksamaan kansalaistensa perustuloa, mutta tuon maksamattoman palkan sivutulot yritys voisi säästää.

Työssäkäyvät saavat perustulon päälle palkan, jota verotetaan progressiivisesti siten että pätkätyötkin lisäävät tuloja kannustavasti. En ymmärrä miksi tasavero tai lievästi progressiivinen malli yhdistetään usein perustuloon. Tasavero olisi varmaankin melko korkea ja se ei kannustaisi tekemään osa-aikaisesti töitä, koska jo kulkeminen töihin maksaa. Progressiivinen verotus tässäkin mallissa kannustaisi enemmän ja mahdollistaisi korkeammin koulutettujen ilmaisen koulutuksen jatkossakin ja ylläpitäisi muutenkin ylimääräistä eriarvoistumista kurissa.

Eläkeläiset saavat eläkkeensä muuten normaalisti, mutta siitä napsaistaan tonni kuussa valtion kassaan tai jos se on alle sen, niin koko eläke ja perustulo tulee tilalle. Pelkkä paperilla tapahtuva nyanssi monen kohdalla, jossa varsinaisen rahan siirtäminen on turhaa.

Nykyiset työttömät ja opiskelijat niputetaan samaan kastiin, tulevaisuuden toivoihin, jotka saavat perustulon ja saavat sen päälle tehdä töitä niin paljon kuin sielu sietää ja ruumis kestää (no, työaikalain puitteissa). Moni varmasti kokeilisi työllistää itse itsensä, vaikka sitten taiteilijana. Osa menestyisi ja maksaisi veroja menestymisestään, osa ei ja voisi sitten kokeilla jotain muuta.

Toki verotuloilla katetaan perustulo, siinä missä nykyäänkin koko tukiviidakko katetaan. Nyt säästöön vain jää kaikki se raha siitä byrokratiasta mitä sosiaalitukien ympärillä on ollut ja varmistetaan että kaikilla on perusedellytykset menestyä ja elää.

Toki järjestely voisi olla kalliimpi, mutta se kertoisi vain sen kuinka moni oikeasti tässä maassa joutuu tulemaan toimeen alle tonnilla kuussa…

Ymmärrän myös että ilmainen tonni kuussa voisi olla melkoista mainosta elintasopakolaisille, mutta eiköhän tähänkin joku ratkaisu keksitä. Jos ei muuta, niin yhdistetään perustulo Suomen kansalaisuuteen, täällä päätoimisesti asumiseen ja kansalaisuudellekin aseteta samanlaisia ehtoja kuin maailmalla. Suomen kansalaisuus voisi olla siis tavoittelemisen arvoinen asia, ei itsestäänselvyys, josta voisi olla ylpeä.

On ihmiskunta muutenkin huolehtinut heikommistaan perheyhteisöissä, heimoissa ja klaaneissa, miksei nyt sitten tässä globaalissa maailmassa suomalaisten heimo tekisi samoin vähän laajemmassa mittakaavassa.

Erkki Leitsaro

Aito avioliitto lakiehdotus; kansalaisaloitus hyväksyttäisiin eduskunnassa.

Eläkeläisille hyväksyttäisiin vuosiliput paikallisliikenteeseen. Bussit ajavat tyhjinä, kun vuosiliput lopetettiin ainakin täällä Imatralla.

Tertullus

Toimeentulotuki täytyy lakkauttaa. Kela hoitaa suomalaisen taloudellisen perustan. Siis heille, jotka ovat tippuneet toimeentuloista. Työttömyys käsitys on unohdettava. Nykyinen työtön Kelan kautta tapahtuvaan kuntoutukseen. Eläke ajatuksesta on luovuttava. Ikärajoja siihen ei tarvita. Ansiosidonnaisesta päivärahasta on hiljalleen luovuttava. Työttömiä ei ole. Eläkeläisiä ei ole.

Jari Pernu

Suomessa on aina täytynyt tehdä töitä ja täytyy jatkossakin, täältä kun ei ole öljyä (vielä?) löydetty…ja jos olisi, puhuisimme nyt venäjää. Suimen puolustus perustuu siihen, että hyökkääjä ei koskaan saa sodan hintaa takaisin…eli ei kannata tulla.

Suomi ei pärjää halpatuotannolla, eli ainoa vaihtoehto on hyvä koulutus, innovaatiot, tutkimus, tuotekehitys. työn tuottavuuden on oltava korkea. On pyrittävä rakentamaan muutama koulutuksen ja tutkimuksen huippuyksikkö…korkeakouluja on varaa vähentää, mutta samalla tasoa pitää nostaa. Oppisopimusta pitää kehittää (vrt. Saksa)

Yritysten ns. ”yhteiskuntavastuu” on sanahelinää…ainoa vastuu on tuottaa mahdollisimman suurta kurssinousua ja isoja osinkoja. Yritystä pitää verottaa vasta kun rahaa otetaan firmasta ulos (vrt. Viro)…investointeja suomeen pitää lisätä.

Jokaista arvonlisäverot korotetaan 10, 15 ja 25 prosenttiin. Makeisveroa ei lakkauteta, vaan korotetaan ja laajennetaan. Sakkoja korotetaan edelleen. Työttömyystuet vastikkeellisiksi…tehdään kuntien ja valtion tekemättömiä töitä (vanhusten tukipalvelut ym.) ja pidetään työttömät työkunnossa sekä lisätään motivaatiota työnhakuun ja koulutukseen. (vrt. Tanska)

Velaksi ei voi elää…jossain kohtaa velkojat tulevat ja kertovat miten menetellään jos meinataan saada lisää velkaa (vrt. Kreikka) ja demokratialle voi sanoa hellät hyvästit…ei tartte enää äänestää ku euro äänesti jo.

Kauppatase (ja vaihtotase) eivätt voi olla pitkään alijäämäiset..loppuu fyrkka. vientiä on lisättävä ja/tai tuontia vähennettävä. Tehdään vaikka alkuun 1/4 omista polttoaineista turpeesta, rypsistä/rapsista ja hakkeesta. Vähennetty tuonti on yhtä arvokasta ku lisätty vienti…raha jää suomeen pyörimään. Ja jos tämän lisäksi entistä suurempi osa omasta öljylaskusta voidaan kattaa viemällä osa tuodusta raakaöljystä esim. huippulaadukkaana dieslinä, niin sen parempi.

Ostetaan Suomalaisia tuotteita.

Työviikkoa voi lyhentää ja todellakin paikallista sopimista lisää (vrt. Ruotsi)…mm. työaikapankit ym. joustot ja samalla palkkoihin kannustinlisiä kun menee hyvin…palkansaajat ja PK yrittäjät on samassa veneessä…ei käy että toinen soutaa ja toinen huopaa…

Verokiilaa on kavennettava ja kannustinloukkuja purettava. Harmaata taloutta ja veronkertoa vastaa on taisteltava. kaikki säännöt ja määräykset on karsittava minimiin, varsinkin yritystoiminnan osalta. Typerät määräykset vähentävät intoa yrittäjyyteen ja rakentamiseen. Rakennuskustnnukset ovat aivan tolkuttomat…kyllä talon saa rakentaa vaikka ilman eristeitä, mutta sen maksat sitten lämmityslaskussa ja asia pitää olla ostajalla tiedossa kun talo myydään…

Tällaset tähän alkuun ja lisää pesee kyllä…

Arska Vaan

NOPEITA RATKAISUJA VIENTITEOLLISUUDEN KILPAILUKYKYYN

Maan hallituksen kohtuuttomat ja epäoikeudenmukaiset pakkokeinot – ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, lomarahan leikkaaminen, arkipyhien muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi ja vuosilomaoikeuden lyhentäminen – heikentävät toteutuessaan kaikkien työntekijöiden ja perheiden toimeentuloa valtavasti. Näillä toimilla ei päästä nopeisiin viennin kilpailukyvyn parantamiseen.

Suomen hyvinvointi tulee viennistä. Vientimme on vahvasti sidoksissa valitettavan heikkoon kansainväliseen ympäristöön. Jos Kiinan vienti vähenee lisää, maailmantalouden kasvuvauhti hiipuu tai euroalue ottaa takapakkia sekä vientirajoitukset ei poistu tai ne lisääntyy, voi kaivattu talouden kilpailukyky jäädä saamatta.

Itse näkisin että pakkoleikkauksien sijaan pitää hakea viennin kilpailukyvyn parantamista maltillisella tulopolitiikkaratkaisulla. Alennetaan väylä ja ratamaksuja, paljon sähköä käyttävän teollisuuden energiakustannusten alentamista, päästökaupan kustannusten kompensointia. Teollisuuden tuotannon automatisoinnilla, osaamisen tason nostolla ja tuottavuuden kehittämisellä palautetaan kilpailukyky kilpailijamaiden tasolle.

Nykyiset työehtosopimukset päättyvät ensi vuoden syksystä alkaen. Kun työntekijöiltä leikataan etuja, työntekijät haluavat kompensaation suuremmilla palkankorotuksilla. Jos hallituksen toimet pilaavat seuraavan neuvottelukierroksen, se olisi tappio, jonka rinnalla nyt ajatellut työn hinnan laskusta saatavat hyödyt kalpenevat. Palkansaajien halu taipua nollakorotuksiin kansantalouden edun nimissä lienee nykyisessä ilmapiirissä lähes olematon.

Jos Sipilän hallitus puuttuu pakkolainsäädännöllä yleissitovuuttakin olennaisempaan työelämän perusoikeuteen työntekijän- ja työnantajapuolen oikeuteen sopia työehdoista. Niin silloin maan hallitus on tuhoamassa päätöksillään suomalaisen sopimisen kulttuurin työmarkkinoilla.

Erkki Kuusikko

Ulkomaankauppa tarvitsee entistä aktiivisemman suunnan. Perustakaa vaikka uusi yliopisto, joka kehittää Aasian kauppaa. Suomalainen tuote ei ole huono eikä kallis, mutta markkinointi on heikkoa. Taidot ja halut puuttuvat. Ulkomaankauppaministerin pitää aktiivisesti kiertää maailmaa tekemässä kauppaa. Onko joku kuullut, että Ruotsin kauppaministeri oleskelisi etupäässä kotimaassaan?

Heikki M.

KOTITALOUSVÄHENNYS SUUREMMAKSI

Kotitalousvähennystä tulee korottaa. Sillä tuetaa kotimarkkinoita ja pidetään harmaata taloutta paremmin hanskassa. Uskon että se lisää työllisyyttä.

Erkki Kuusikko

6 TUNTINEN PÄIVÄ 30 TUNTINEN VIIKKO

Työ tuo hyvinvointia, mutta työn tuottavuuden kasvun ansiosta ihmisten tarvitsee käyttää elämän perustarpeiden tyydyttämiseen vähemmän työaikaa kuin ennen. Nyt teknologian kehitys tuottaa rakenteellista työttömyyttä. Siksi työaika on lyhennettävä 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa.

Kilpailukyky riippuu työtunnin hinnasta, ei työajan pituudesta. Voimme valita korkeamman ansiotason ja pitemmän vapaa-ajan välillä, kunhan emme yritä saada molempia.

Pääsääntöisesti kilpailukyvyn määrää tehollisen työn tuntipalkka. Tästä on kuitenkin poikkeuksensa molempiin suuntiin. Työajan pidentäminen alentaa tuotantokustannuksia, jos tuotanto on pääomavaltaista, eikä vuorotyöhön ole mahdollisuutta työn luonteen vuoksi. Nämä tilanteet ovat harvinaisia, mutta niitä esiintyy

Kuusituntinen työpäivä on tutkitusti tehokkain työskentelyn kannalta – pitkien päivien aikana työteho ja tuottavuus laskee.

Työtä olisi tarjolla yhä useammalle. Nykyisin yhteiskunta on menossa yhä enemmän siihen suuntaan, että työssäkäyvä väestö elättää toista väestönpuolikasta. Työssä olevien suhteellinen osuus nousisi, jolloin saisimme tätä vastakkainasettelua purettua.

Palkkojen laskua kompensoisi siirtyminen alempaan veroprogressioluokkaan. Lisäksi työttömyyden vähentymisestä kertyvillä säästöillä voitaisiin laskea työn verotusta kaikissa tuloluokissa. Kaikista pienimmät tulot voisivat olla verovapaita.

Työajan lyhentymisestä johtuva elämänlaadun parantuminen on tietenkin hyöty itsessään. Esimerkiksi perheiden yhdessä viettämän ajan lisääntyminen on varmasti pitkällä tähtäimellä edullista yhteiskunnalle. Lisäksi kysyntä erilaiselle harrastustoiminnalle lisääntyisi suuremman vapaa-ajan myötä, jolloin syntyisi lisää uusia yrityksiä. Työajan lyhentäminen lisäisi myös luovuutta ja omatoimisuutta, mitä voidaan myös pitää hyvänä lähtökohtana yritystoiminnan lisääntymiselle

AY aktiivi

PAIKALLISTA SOPIMISTA LISÄÄ

Julkisuudessa väitellään siitä, ovatko Suomen työmarkkinat joustavat vai jäykät. Keskusteluissa kuulee usein väittämän, että työehtosopimukset antavat jo nykyisellään vaikka kuinka paljon mahdollisuuksia yrityskohtaiselle eli paikalliselle sopimiselle; turha siis puhua, etteikö joustoja olisi käytettävissä. Jousto tarkoittaa työpaikan osapuolille annettua mahdollisuutta poiketa yrityskohtaisella sopimuksella siitä, mitä laissa tai työehtosopimuksessa on työntekijän suojaksi määrätty. Siis yhdessä sopimalla luottamusmiehen ja Ta:n edustajan kanssa.

Vuoden 2013 Työllisyys- ja kasvusopimuksessa alakohtaisia liittoja suositeltiin hakemaan työehtosopimuskeinoja työpaikkojen ja yritysten toiminnan turvaamiseksi, kun yritys joutuu poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Taisi yhteinen tuottavuus sopiminen kulminoitua Yt menettelyyn väen vähentämiseen.

Teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa on suhteessa muihin tarkasteltuihin työehtosopimuksiin enemmän paikallisen sopimisen piirissä olevia asioita. Niissä annetaan työpaikan osapuolille mahdollisuuksia joihinkin vaikuttavampiinkin poikkeamisiin. Paikallinen työpaikkakohtainen työehdoista sopiminen edellyttää toimivia pelisääntöjä sopijaosapuolten kesken. Toivoisin että lainsäädännöllä taattais samat paikallisensopimisen asiat kuin nyt on Metalliliiton ja Teknologiateollisuuden sopimuksessa.

Näkisin että lainsäädäntöä on siltä osin uudistettava. Työntekijäpuolen oikeuksia täytyy lisätä, jotta voidaan taata tasavertaisen asema osapuolten välillä. Paikallista sopimista eli työpaikoilla tapahtuvaa työehdoista sopimista tulee kehittää yhteistyössä työnantajapuolen kanssa työehtosopimuksissa sovituissa puitteissa. Jotta asioista voidaan sopia paikallisesti, luottamusmiesjärjestelmän toimivuus tulee taata kaikilla työpaikoilla.

Lainsäädäntöön on saatava säännökset, joissa määritellään paikallisen sopimisen muodot, osapuolet, menettelyt, vaikutukset sekä keinot taata oikeusturva.

Työntekijäpuolen oikeuksia on lisättävä, jotta voidaan taata tasavertainen asema osapuolten välillä. Tämä tarkoittaa sekä sopimisen pelisääntöjen täsmennystä että työntekijöiden edustajien aseman turvaamista.

Sopimista tarvitaan

Ilmastopolitiikka poliittiseksi ykköspriorieetiksi! Tämän pohjalta voidaan myös harjoittaa kestävää talous- ja sosiaalipolitiikkaa.

Työttömyyttä ja ilmastonmuutosta torjuttava julkisilla investoinnilla. Rataverkko kuntoon! Ympäristöystävällinen raideliikenne kauko- ja paikallisliikenteen pohjaksi (eteenkin Pk-seudulla ja Turun sekä Tampereen seuduilla).

Panostetaan nykyisen rataverkkojen kuntoon ja rakennetaan uusia ratoja: Pisara, Lentorata, ELSA, Helsinki-Hamina ym.

Kaupunkirakenne tiiviimmäksi! Sosiaalista asuntotuotantoa lisättävä alueilla missä asuntopula. Asuinalueilla pidettävä huolta, että palvelut ovat lähellä. Lisäksi julkisen vallan tulee pitää huolta siitä, että näillä alueilla on riittävä raideliikenne- ja pyrätieverkosto.

Olof Cantell

Suomen tulevaisuutta kehiteään olemalla sopimisyhteiskunta, jossa vallitsee eri toimijoden kesken suuri luottamus tehtyjen sopimusten pohjalata.

Keskeisin tavoite pitää olla työllisyysasteen nostaminen, vain siten voimme turvata kansalaisten tarvitsemat palvelut. Yksi keskeisimmistä asioista, joka ei saisi millän muotoa päästä heikkenemmään on meidän koulutuksen taso ja sen kehittäminen. Sosiaali-ja terveyspalveluiden rakenteelliset muutukset on saatava aikaan se on tulevisuuden, ehkä yksi keskeisempiä asioita, jos meinaamme turvata kansalaisten yhdenvertaisien sosiaali-ja terveyspalveluiden samisen. Työmarkkinoilla ja varsinkin Ay-liikkeellä on keskeinen rooli, miten työpaikkoja saadaan aikaiseksi.

On täysin selvää, että ay-liike joutuu tarkastelemaan omia tavoiteitaan, ja kenties joustamaan entistä enemmän tulevaisuuden suomessa. Meidän on luotava kaikki edellytykset työntekijöiden palkkaamisen helpottamiseksi. Yksi tärkeä asia on, mitä pitäisi myös sdp:n sisällä miettiä, mitkä ovat ne toimet, miten saamme kannatuksen slile tasolle, että pystymme vaikuttamaan Suomen tulevaisuuteen, siinähän keskeisin paikka on edukunta.

Olen äärimmäisen huolestunut poliittisen työväenliikkeen ja ammattiyhdistysliikkeen napanuran heikkenemisestä, merkkejä tästä on ollut näkyvissä jo vuosia.Suuri joukko ei miellä eikä halua olla enää ay-liikkeen kautta osa työväenliikettä, ja se jos mikään näkyy. Olen mielessäni miettinyt sellaista asiaa, jos syntyy palkansaajien suurliitto, mikä esimerkisi siellä tulisi olemaan vaikkapa sdp kannatus.

SDP on tulevaisuudessa kovien haasteiden edessä se tarvitsee udistumista, nyt ei menestytä teemalla pari piirua vasemalle, jota olen itsekkin ollut vaatimassa. On kuunneltava ihmisä ja heidän tarpeitaan, mutta on myöskin rehellisesti kerrottava ne todelliset vaihtoehdot johon meillä kansakuntana on varaa.

Risto/Lokki

Palauttaa kotimarkkinoiden ostovoima palauttamalla verotuksen painopiste arvolisä verotuksesta takaisin tuloverotukseen. Kulutuskysynnän myötä tuotannon tarve/määrä tulee lisäääntymään.Palkkaverotuksen prosentti ale ja progression purku hyödyttää vain hyvätuloisia.

Myös pääomatulot pitäisi huomioida kokonaisverotuksessa tuloina ja saada niihin selkeä lisäprosentti niiden kasvaessa.Työelämässä painopiste nuorisotyöttömyyden poisto pitäisi olla päätavoite helpottamalla iäkkäiden ja sairaiden siirtymistä eläkejärjestelmän piirin.Uskon vakaasti uuden, nuoren,terveen ja koulutetun työvoiman tuovan työmaille uusia terveitä ajatuksia ja mahdollisuuksia kehittää Suomalaista hyvinvointi yhteiskuntaa ja vahvistaa sen rahoitus pohjaa. Miksi muuten koulutamme nuoria jos heitä ei tarvita siihen mihin heidät on yhteiskunnan varoilla koulutettu?

Annetaan NUORILLE mahdollisuus omaan toimeetuloon työelämän kautta,eikä sosiaalitukien.Muutos käyntiin ja siirrytään me vanhemmat taka alalle ohjailemaan ja neuvomaan nuoria tulevaisuutensa rakennuksessa ja kerrotaan omien virheidemme historia opiksi nuoremmille.Tiekartassakin uutta tietä rakentaessa on hyvä tietää jo vanhat huonoksi koetut perustat ja valita osin uudet ja vakaammat perustat muistaen vanhat hyvät reitit ja kiertäen huonot ja PETTÄVÄT reitit.

a.savolainen

Entisenä pienyrittäjänä olen kokenut, monien muiden kaltaisteni lailla, että palkkauksen sivukustannukset ovat pienteollisuudelle ja muulle pienyrittämiselle ylivoimaisen raskaat.

Työeläkevakuutukset, pakolliset tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutukset sekä sosiaaliturvamaksut ja ennakonpidätykset ovat veroja ja veronluonteisia, yrityksille pakollisia maksuja. Niistä, siis veroista, on pienyritysten maksettava lisäksi arvonlisävero.

Arvonlisäverohan maksetaan nimensä mukaisesti yrityksessä syntyvästä tuotteen tai palvelun lisäarvosta, jota työvaltaisessa yrityksessä ovat pääasiassa palkat ja palkkoihin liittyvät sosiaalikulut. Ostoihin sisältyvät arvonlisäverothan saadaan vähentää maksettavasta arvonlisäverosta.

Esitykseni on, että mainitut verot ja veronluonteiset palkkojen sivukulut (työeläke- vakuutusmaksut, pakolliset tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut, sosiaaliturvamaksut ja ennakonpidätykset) saataisiin vähentää arvonlisäveron perusteesta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Tämä keventäisi hieman näiden yritysten kokonaisveronmaksutaakkaa ja olisi omiaan kannustamaan niitäkin yrityksiä, joissa nykyisin maksetaan ns. pimeitä palkkoja, ilmoittamaan palkkakulut ja maksamaan niistä verot ja sivukulut, koska siitä olisi niille myös hyötyä arvonlisäverovähennysoikeuden muodossa, eikä vain lisää raskaita ylimääräisiä kuluja.

Toinen esitykseni liittyy esim. kunnilla olevaan velvollisuuteen tarkistaa urakointiyritysten verovelka- ja työeläkevakuutusmaksuvelkatilanne. Asiahan on todella ristiriitainen. Jos yrityksellä on maksuvaikeuksia, niistä olisi mahdollista selvitä, jos saisi uusia urakoita. Olen todella ihmetellyt tällaisten määräysten perusteita ja kuulinkin eräältä ammattiyhdistysaktiivilta selityksen: eihän rikollisille voi antaa urakoita.

Onko siis velka rikos, tai se, että on ajautunut tilapäisiin maksuvaikeuksiin. Tällä määräyksellä ajetaan urakointiyrityksiä entistä pahempiin vaikeuksiin, jopa konkurssiin.

Ay-väki ja monet muut vasemmiston edustajat eivät ole tainneet tietää, miten yritysten vero- ja vakuutusjärjestelmät toimivat, kun tällaiset määräykset on vaadittu tehtäväksi. Yrityksethän ilmoittavat itse oma-aloitteisesti kuukausittain verottajalle ja vakuutusyhtiöille maksamansa palkat ja maksettavat ennakonpidätykset, sosiaaliturvamaksut ja arvonlisäverot. Rikolliset eivät niitä ilmoita, koska eivät aiokaan niitä maksaa. Tässä siis haukutaan aivan väärää puuta, eli vaikeuksissa olevia, mutta rehellisiä yrittäjiä rikollisiksi.

Yrittäjä evp

Tylsin mahdollinen vastaus, neuvotellaan SAK:n ehdotuksen pohjalta seuraavat palkkakierrokset. SAK:n ehdotus on hyvä. Eläkeläisen ei ehkä pitäisi ottaa enää kantaa näihin asioihin, otan nyt kuitenkin. Vielä työelämässä ollessani olisin ollut valmis keskustelemaan keskellä viikkoa olevien arkipyhien ottamista normaaleiksi työpäiviksi, koska näin menetellään jo usein.

Pekkasvapaat voisivat olla myös sovittavissa, niiden vähentäminenhän ei vaikuttaisi kokonaisansioon, mutta niillä saataisiin lisättyä vuosityöaikaa niillä aloilla joilla ne on käytössä. Jos samalla lisättäisiin alle 40 tuntia viikossa tekevien työaikaa, niin siitä voisi löytyä ratkaisu. Pitää kuitenkin painottaa sitä, että palkansaajajärjestöjä ei saa päästää ajautumaan riitoihin keskenään.

Vitsinä voisi sanoa, persujen ehdotusta kehitysavun rahoituksesta mukaillen, jokainen joka haluaa palkkaansa leikattavan puolen kuun palkan verran, tai enemmän, ilmoittamaan siitä työnantajalleen ja tietysti saattamaan se hallituksen tietoon. Saataisiin todelliset kannatusluvut palkka-alelle. Nyt ko. asiaa on kysytty koko kansalta, myös niiltä jotka alesta hyötyvät. Lienee liikaa vaadittu, mutta olisi hyvä saada laskelmia minkälaisia vaikutuksia palkka-alella on vero- elke- ja sosiaaliturvamaksujen kertymiin. Ne eivät liene merkityksettömiä.

Vesa Marttinen

Nyt on tilanne Suomessa muuttunut räjähdysmäisesti ja muuttuu pakolaisten tulovirtojen muodossa. Tarvitaan lisää mm. terveydenhoitohenkilöstöä, kouluavustajia, suomen kielen ohjaajia, kerho-, vapaa-aika ja urheiluohjaajia. Tällä hetkellä töitä olisi ja työpaikkoja tarjolla paljon. Nyt pitäisi herätä työllistämään kaikki mahdolliset sektorit.

Pakolaisten kotoutumisessa on mukana paljon vapaaehtoisia, mutta tarvitaan myös paljon ammattilaisiakin pyörittämään suomalaisen arjen ympyröitä. Kuinka pitkään vapaaehtoiset jaksavat pyörittää monia käytännön hommia? En uskokaan, että tämä on vain hetkellinen tilanne. Menee pitkään, että saamme pakolaisista suomenkielisiä työntekijöitä.

yöperhonen

Veropohjan laajentaminen. Tuloveron nosto.

Maltillinen tuloratkaisu, voi olla nollakin.

Työaikapankkien kehittäminen ja työaikojen järkevä käyttö.

Jos hallituksella on mieltymys pakkolakien säätämiseen, niin nykyisten esitysten sijaan säädetään pakkolaki eläke- ja tulokatoksi.

ay

Pienyrittäjiä tulisi tukea esim. niin, että pienyrittäjä vapautetaan arvonlisäverosta liikevaihdon ollessa tilikaudella enintään 22 500 euroa. Kun liikevaihto ylittää rajan, maksetaan arvonlisävero vain ylittävältä osuudelta esim. ensimmäisen viiden vuoden ajan. Tämän viiden vuoden aikana pienyrittäjä ehtii kehittämään liiketoimintaansa ja panostamaan sen kasvuun. Näin liiketoiminta saa vahvemman ja varmemman pohjan. Tällöin pienyrittäjällä olisi paremmat mahdollisuudet palkata työntekijä. Kun pienyrittäjien mahdollisuutta työllistää helpotetaan, saamme maahan lisää työpaikkoja sekä tuemme kotimaisia tuotteita. Myös yrittäjä saa lisäkäsiä, jota kautta myös liikevaihto kasvaa sekä olisi lomittaja, eikä tarvitsisi pitää palkatonta vapaata.

Palkkatasa-arvo tulee saada vihdoin aikaiseksi, jonka myötä saadaan myös naisten eläkkeet samalle viivalle miesten kanssa. Tämä työ on aloitettava HETI, sillä eläkkeisiin palkkatasa-arvon vaikutuksen näkyminen ottaa aikansa.

Myös tulonsiirrot rikkailta köyhille auttaa vahvistamaan Suomen taloutta. Kuilu köyhien ja rikkaiden välillä tulee saada pienenemään. Niin kauan, kuin kuilu kasvaa, tulee heikentymään myös ostovoima. Suomella ei elä viennistä, joten kansalaisten OSTOVOIMA EI SAA HEIKENTYÄ.

Tuotekehitykseen tulee satsata. Suomi tarvitsee lisää vientituotteita, mutta vientituotteista ei myöskään tule luopua ison rahan houkuttelemana. Vientituotteet tulee pitää itsellä, ei luovuttaa omistusta ulkomaille. Ollaan ylpeitä osaamisestamme ja tuotteistamme!

Progressiivisen verotuksen kiristäminen progression yläpäästä voisi auttaa tulojen tasaamisessa.

Yritysjohtajille maksettaviin bonuksiin voisi myös säätää ylärajan sekä bonukset tulisi sitoa yrityksen tekemiin säästötoimenpiteisiin niin, että jos tilikaudella on irtisanottu työntekijöitä, ei myöskään bonuksia johdolle saa maksaa. Bonusten kustantaminen henkilöstöpoliittisilla säästötoimenpiteillä siis sanktioitaisiin.

Tässä nyt muutamia ehdotuksia.

Malla

Yhteiskunta saatava valmiiksi, vaikka hieman kepulle periksi antamalla. Valtion yhtiöitä pitää kehittää, eikä ainakaan myydä ulkolaisille sijoittajille. esim. pitää tutkia mahdollisuutta aloittaa kaivos toiminta uudelleen.

Itäsuomen ”motittamisesta”pitää luopua,Venäjän kauppa pitää saada elpymään vaikka EU:sta erottamisen uhalla.

Lopetettava joutava pikkuasioista kinaaminen eduskunnassa ja yhteistyöllä kaikkien (ruotsalaisista viis) kanssa pantava oikeasti päämääräksi kehittää Suomea kohti entistäkin parempaa maata tuleville sukupolville,ja unohtaa kokonaan sanat ”tulee/tulisi pyrkiä”, meidän ja nyt työtätekevä sukupolvi ei siihen näytä ehtivän.

koopee

Työttömyysturvaa ei saa heikentää. Ostovoiman heikentäminen ei lisää kysyntää tai työpaikkoja!

Palkattoman työn teettäminen pitää tehdä laittomaksi. Orjatyö on orjatyötä vaikka siitä yritetään käyttää muuta nimitystä esim kuntoutus / kokeilu / harjoittelu / kurssi tms. Vääristää myös kilpailua ja asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan.

Solidaarisuusveron alaraja pitää laskea niin että myös ensimmäisen kauden kansanedustajat joutuvat sen maksamaan.

Työajan lyhennys 6 tuntiin —> työtä riittää useammalle. Ilman palkanlaskua. Kts.ruotsin malli

Hallitsematon mahanmuutto kuriin. Kielitaidottomat elätettävät eivät Suomen taloutta kohenna. Työvoimapulaa ei ole koska massamme on jo yli 500 000 työtöntä.

Vuorotteluvapaa järjestelmää ei saa heikentää/romuttaa. Työntekijä saa hiukan vapaata ja pystyy pidentään työuraansa työssä jaksamisen parannuttua ja työtön pääsee hetkeksi kiinni normaalielämään ja tuloihin.

Pääomatuloista kuntavero!

Työtön työnhakija

Haittavero hajusteille!

Tupakkaveron roima korotus!

Hajut on

Lapsilisät pois varakkailta!

Lapset on

Avoin vuoropuhelu koulutuksen ja työelämän välille. Aidosti monipuolisten koulutusmahdollisuuksien hyödyntäminen, jotta mm. osatyökykyisillä ja henkilöillä, joilla on kehitysvamma, voivat kouluttautua ja saada mahdollisuuden tehdä töitä palkallisina.

Koulutuksen sekä palvelu- ja asumisratkaisujen kautta on tärkeää muodostaa kokonaisuuksia, joissa eri yksilöillä on mahdollisuus toimia yhteisönä, rakentaa mielekästä arkea ja olla osana yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Tähän liittyvät esteettömyys niin asumisessa kuin kaupunkisuunnittelussa kuin asenneilmapiiri työpaikoilla ja yleisessä julkisessa keskustelussa.

väpä

Usko tulevaisuuteen, työntekoon, yrittämiseen ja investointeihin saatava olisivat perustavia nousun elementtejä. Aiemmin tehokas lääke oli devalvointi/tuminen. Koska devalvaatioa ei voi käyttää, on luotava korvaava toimintamalli, jolla voi nopeasti säätää kotimaista, erityisesti kotimaisen työn hintaa suhteessa ulkolaiseen. Devalvaatio ajatuksena saa laajan hyväksynnän nykytilanteessa, vaikka se on käytännössä palkanalennus. Ko. mekanismi pitäisi olla mahdollisimman tasapuolinen ja palautuva, kun asiat menee paremmin.

Tämä tarkoittaisi, että palkkatason täytyisi olla jossain määrin taloustilanteiden mukaan joustavaa. Tavoite olisi lisätä kilpailukyyä ja palkkoja, kun menee huonosti ja korjata, kun tilanne paranee. Tuohon ratkaisua tulisi ekonomistien miettiä. Tällä hetkellä painetta talouteen tulee sekä julkisen sektorin vajeesta että teollisuuden kilpailukyvystä. Kun sellaista mekanismia ei ole, ehkä nyt tasapuolisista olisi esim. lomarahojen pienennys.

Kansantalouden kannalta valmistava teollisuus (ja maatalous) on se, joka tuo suurimman osan tulosta, erityisesti vientiteollisuus. Muut sitten enemmän lähinnä käyttävät saatua tuloa, noin yksinkertaistettuna Nyt valmistavan teollisuuden osuus kansantaloudesta on pudonnut hälyttävän alas. Sen osuuuden kasvattaminen poikii työtä kaikille ja siksi teollisuuden edellytysten vaaliminen on tärkeää. Onneksi esim. jo tuhoon tuomittu Turun telakka voi nyt hyvin.

Metalliteollisuuden merkitys kansantaloudelle on iso, mutta sitä ei juuri noteerata. Erityisesti alihankintojen valuminen halpamaihin on ollut Suomelle huono trendi. Kustannusten pienentäminen on valitettavasti tässä yksi keskeinen tekijä. Mieluummin ilman palkkojen pienentämistä, muista kuluista.

Teollisuuden kilpailukyvyn parantaminen on laaja asia, johon liittyy paljon kulttuurillisia asioita, halua yhteistyöhön, kehittyä ja usko mahdollisuuksiin. Jotenkin siihen pitäisi löytää kaikkien osapuolten asenteiden muuttumista.

On sanottu, että Suomessa ei pidä hakea kilpailukykyä kustannusten pudottamisella. Lyhyellä aikajänteellä näin kuitenkin jouduttaneen tekemään, mutta laajempi ratkaisu löydyttävä muuten. Siinä yksi elementti on satsaukset kehittämiseen ja tutkimukseen. Nyt kuitenkin hälyttävällä tavalla nykyisiä toimivia tutkimusrakenteita on usean vuoden ajan ja nyt vielä kiihtyvällä vauhdilla ajettu alas. On vaara tulla erittäin suurta vahinkoa koko kansantaloudelle.

Ja vielä lopuksi kaikki keinot työllisyyden parantamiseksi ovat tarpeellisia ja välttämättömiä.

TT-tutkija

Hyvä ja oikeudenmukainen ratkaisu olisi lomarahojen leikkaus. Se osuisi aika lailla tasapuolisesti kaikkiin palkansaajiin ja hyödyttäisi työnantajia suoraan.

Lisäksi voisi työnantajalle saatu etu ottaa pois veroina ja antaa takaisin, jos tekee investointeja, palkkaa työntekijöitä jne. Näin estettäisiin, ettei hyödyt mene vain pienen osan taskuun.

Sairaanhoitaja

Ei yhteiskunta sopimusta niilä ehdoilla ja lupauksilla. Jos saavutetaan 5% palkka-ale, niin silloin hallitus alentaisi veroja, JA PASKAT 1 miljardin veroale menisi 100 – 200 rikkaammalle n. 800 miljoonaa ja 200 miljoonaa jäisi pienipalkkaisille työntekijöille. Onko nykyiset haittatyökorvauksista myös määräaikaisia, kuten yli 70 000,00 tienaavien veronkorotus 2 vuotta. Haittatyökorvauksien alennukset myös määräaikaiseksi. Kyllä pidetään köyhiä ja pienipalkkaisia tyhminä. Verojen alennukset pitää käyttää osana tuottavuushyppyyn ja lopuosa voisi puolittaa lomarahat tai jotain muuta. Kaikilta on otettava tasapuolisesti.

Jos joudutaan lomauttamaan, on palkka maksettava 2 viikkoa lomautuksesta alkaen ja lomautus saa kestää enintään kuukauden eteen päin, jonka jälkeen lomautus katsottaisi irtisanomiseksi, ja toimittaisi sen mukaan mitä on sovittu työehdoissa.

Nykyisin ihminen voidaan lomauttaa ja pitää niin sanotusti hirressä, ei voi ottaa uutta työtä eikä tiedä kauanko lomautus kestää tai loppuuko työsuhde kokonaan. Tämä olisi parempi turva työntekijälle. Silloin pääsisi työttömäksi ja saisi täydellä palkalla kouluttaa itsensä uuteen ammattiin. Siinä minun mielestä olisi Lauri Ihalaiselle hyvä asia joka olisi korjattava.

Aaro Mikkola

Maahanmuuttajien kotouttamista pitäisi huomattavasti parantaa. Suomen kielen oppiminen on välttämätöntä ja avain kotoutumiseen. Pakolaiset tarvitsevat paljon opastusta arkipäivän toimissa. Mm. työttömiä voisi palkata kotouttajiksi ja kielen opettajiksi sekä ohjaamaan vapaa-aikaan, suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntamme toimintatapoihin.

Pirkko Tammi

Ilman mitään leikkauksia kunnat ja valtio säästäisivät vuosittain miljardeja euroja pelkästään jo sillä, jos tässä korruptoituneessa yhteiskunnassa eduskunta huolehtisi siitä että valtion ja kuntien kiinteistöjen rakentamista valvottaisiin niin ettei enää uusia hometaloja rakennettaisi, niin kuin ilmi tulleiden tapausten perusteella edelleenkin rakennetaan.

Estämällä näin uusien hometalojen rakentaminen, säästettäisiin miljardeja euroja hometalojen korjauksista aiheutuvia kustannuksia ja lisäksi homeen ihmisille aiheuttamista sairauskulista ja työstä poissaolojen kustannuksista.

Asuntorakentamisessa korruptiota hyväksikäyttäen rakentamisessa, asuntojen välityksessä ja valvonnassa laiminlyödään sekä tilintarkastuksessa laiminlyödään lakien ja sopimusten noudattaminen ja kaikki toimijat yhdessä rahastavat osakkailta laittomasti niin paljon kuin sielu sietää, kun tietävät että poliisi ei tutki heidän väärinkäytöksiään eikä oikeusasiamies poliisin toimien laillisuutta.

Jo 10 vuotta sitten jätin poliisille tutkintapyynnön/ rikosilmoituksen ja pyysin tutkimaan ketkä ovat syyllisiä ja minkä rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, kun rakennustyön kustannuksia oli halvennettu rakentamalla toisenlainen rakennus kuin osakkaille kauppakirjojen yhteydessä annetuissa rakennuspiirustuksissa. Julkisivu oli kokonaan muutettu osakkaille ilmoittamatta. Hallinnanluovutuskokoukseen ei tuotu luovutustasetta eikä tilintarkastajan tarkastuskertomusta eikä mitään luovutusasiakirjoja.

RS- vakuutta vaadittiin kuitenkin vapautettavaksi.

Kun seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa minut valittiin puheenjohtajaksi niin vaadin asiakirjat nähtäväkseni. Niistä selvisi että luovutustase oli laadittu vasta elokuussa ja sen tilanteen mukaan, vaikka asumisaikainen kirjanpito aloitettiin jo 1.7. Lisäksi selvisi että tilintarkastuspöytäkirja puuttui. Tilintarkastaja oli valittu mutta häntä ei ollut pyydetty tarkastamaan kirjanpitoa eikä hallintoa.

Lisäksi turva-asiakirjojen sinetöinti puuttui ja alkuperäisten piirustusten tilalle oli vaihdettu muutetut kuvat ja urakkasopimuksen liitteenä oleva rakennustyöselitys oli revitty auki ja vaihdettu sivuja vastaamaan muutoksia.

Veikko Lintula

Urpilainen johtoon ..Kaikki vanhakantaiset ukot eläkkeelle. Rinne Ihalainen. Ym……

Jouston ja yhteistyön opettelun paikka…

Hävetkää ette osaa edes lakko toimintaa järjestää …

En äänestä paksukaisia enää.

Perustakaa Menneisyyden puolue joka nukkuu.

mummu

-Valtio tiukentaa veronkiertomahdollisuuksia, jottei konsernin sisällä siirrettäviä rahoja viedä veroparatiiseihin.

-Firmoille, jotka sijoittavat kotimaiseen tuotantoon pienempi verotus kuin niille, jotka ulosmittaavat omaisuuttaan jokavuosi.

-Sijoittajat tinkivät maksimituottotavoitteistaan ja pikavoittoajattelutavoistaan, jolloin firmoilla ei olisi liian suuria paineita siirtää tuotantoa halpatuotantomaihin.

-Työnantaja mielummin lomauttaa kuin irtisanoo.

-Työntekijä tyytyy nollapalkankorotuksiin. Satunnaiset ylityöt yksiyhteen-vapaina. Jatkuvat ylityöt ovat merkki henkilöstövajauksesta.

Mauno M.

– Yhteinen sopiminen

– Byrokratian vähentäminen oppisopimustyöllistämisessä

– Ahneus poistettava yrityksissä. Yritys ei voi tuottaa joka vuosi edellistä vuotta enemmän voittoa tälläisessä talous tilanteessa. Ei ainakaan työntekijöiden kustannuksella

– Valtion pitäisi tukea pien/yksinyrittäjän mahdollisuutta työllistää työntekijä. Esim. työntekijän pitkäaikainen sairastuminen, äitiysloma tms. mahdoton kustannus pien/yksin yrittäjälle

– työttömyyspäivärahan maksaminen yrittäjälle, joka palkkaa tessin mukaisella palkalla työttömän työhön

– työntekijöiden palkkoja alentamalla ja ostovoimaa vähentämällä emme työttömyyttä vähennä vaan lisäämme!!!

– Ihmiset jotka ovat omasta halustaan valinnut työttömyyden on saatava töihin mutta sellaisella palkalla että sillä tulee toimeen ilman yhteiskunnan rahoitusta

– Rikkaiden pitää osallistua Sipilän mainitsemiin talkoisiin, eikä vain duunareiden!!!

Jaana

Sellainen esitys olisi hyvä josta työolojen heikennykset tulisi SDP syyksi, vaan Hallitus joutuisi heikennyksistä kantamaan vastuun.

SDP voisi ehdottaa harmaantalouden purkua, veronkierto/keinottelu. Tuotava julki, ne henkilöt ja firmat, jotka tekevät ja suunnittelevat niitä. Firmoille annettava avustuksia, mutta niiden on oltava ehdollisia sellaiset firmat jotka saavat valtioita avustusta tai takauksia on oltava myyntikiellossa ulkomaalaiomistukseen 4 vuotta eteen päin. Säätiöt verolle, niitä ehdotti Timo Soinikin.

On väärin kun Säätiöt saa mellastaa miten sattuu ja eläkemummolta, joka saa eläkettä alle 1000,00 euroa kuussa otetaan asumistukea pois, nostetaan välillisiä veroja.Turhat tuet pois, Ruotsinlaivojen Varustamot myyvät verottomia tuotteita, joka heikentää valtion verotuloja. Jakavat titten osinkoja omistajilleen. Kiristävät, että siirtävät laivansa toisen maan lipun alle. SIIRTÄKÖÖN. Kyllä Itämerelle tulisi uusia Varustamoja. Jos ja kun haittatöitä ja niiden korvauksia on heikennettävä, On muilta verotaulukoihin tehtävä saman suuruiset korotukset.

Harmittaa, kun aina puhutaan SAK:n jäsenmaksujen verovähennys oikeudesta. HUOM. Miksi ette SDP:ssä saa suuta auki ja ilmoita muiden verovähennyksistä. Kyllä työnantajilla on omat maksut, maanviljelijöillä myel. Ja lehti maaseudun tulevaisuus. Työnantajat käy porukalla ravintolassa, kuitti talteen nimilista liitteeksi ja edustuskuluihin. Niistä työnantajien epäkohdista pitää myös pitää ääntä, eikä vaan syyttää SAK:ta.

Nyt puhutaan samasta rahasummast, joka menee tuulivoimaloiden tukemiseen syöttötariffin mukaan. Jätettäisi tuulivoimalat seisomaa, siinä tulisi 800 miljoonan tuottavuus hyppy. Vuoteen 2028 mennessä nykyisen avustuksen mukaan meno olisi n. 4 – 6 miljardia. Nyt kun tilanne on tämä on tukemisesta luovuttava syöttötariffien mukaan Vaan rahoille olisi saatava tuottavaa sioitusta, mikä lisäisi työpaikkoja. Hyvää syksyä kaikille.

Aaro Mikkola

Hei

Olen kirjoittanut suomalaisuuden taitojen oppimisen ohjeita, jotka sopisivat kaikkialle maailmaan ja lisäksi Suomen ilmastossa elämisen ohjeita ym.

Syksyn elämisen ohjeita http://finnishskills.blogspot.fi/2014/11/living-with-seasons.htmltäydentyy vielä

ja suomeksi vuodenajoista http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html

Hannele Tervola

En ole maatalouden vihaaja.

Mutta toivoisin maataulouden tukemiseen kuluvien miljardien käytön analyysiä.

Mihin asiaan suuntautuu minkäkin verran kyseisestä rahasta?

Kaikki on varmaankin OK, mutta eipä askarruttaisi tämä asia enää ”pienen kulkijan” mieltä !

Voisiko hallitus kenties päättää myös ylisuurten tilojen saamien kymmenien jopa sadan tuhannen euron tuotantokorvausten osittaista leikkaamista ? Kun suuri osa suomalaisista eläkeläisistä joutuu hallituksen päätösten perusteella elämään alle 1000 euron tulolla, niin eikö hallitus voisi päättää, että sama kuukausitulo on riittävä myös suurtilan omistajalle, jolla on lisäksi sijoitustuottoja pörssistä ym. ?

Vai estääkö perustuslaki tämän ”uudistuksen”?

Isoisän isä

Kaikelle sosialituelle pitäisi luoda,,

vastine vastaanottajalle…

tarkoitan pakkotyölistämistä….

-avustaa kunnospidossa

-välitunti valvojat

-valvoa koulujen lähesyyksin turvallisuutta

-avustaa urheiluseuroissa

-avustaa eläkelläisiä monella tapaa

aletaan hyödynttää työttömiä kaupunkiemme hyödyksi….

saavuttaisimme enempi ja häviäisimme vähemmän….

meidän eläkelläiset on rakentanut päivähoidon ja peruskoulut….(Hyvinvointi)

onko siis paljon pyydetty että nyt kaupungit antaisivat takaisin.

paljon saanut

Suomea vaivaa johtajien osaamisen puute. Sitkeään iskostunut käsite, että hyvä johtaja on hän, joka tuo omistajile maksimaalisen voiton, on hyvin epäisänmaallinen.

Hyvä johtaja osaa hoitaa viisaasti henkilöstöpolitiikkaa, osaa kannustaa ja kehittää osaamista, osaa markkinoinnin ja tuotekehittelyn ohjaamisen. Hyvä johtaja tunnistaa henkilöstön humaanina resurssina, sillä siihen yrityksen menestys perustuu.

Tällä hetkellä näyttää, että johtajuus on silkkaa rahapolitiikka, eikä nähdä, että kaikki muu tulee olla kunnossa, että tulosta syntyy pitkällä aikavälillä.

herratabu

Lipponen leikkasi kansaneläkettä työ eläkettäsaavilta. Urpilainen leikkasi sairailta lääkekorvausta ja nosti sairasmatkojen omavastuuta.Siitä johtuen eläkeläis äänestäjät palkitsi puoluetta jaloijaan.Esimerkitsi minä 12-vuotiaana vuonna 1952 näin viralisessa tilinauhassa kansan elkemaksun Olen maksanut 63vuotta kaikista ansainisista tuloista. Minun miellestä politikot tekevät väärin jokapuolueessa leikatessaan ensimäisenä eläkeläisiltä.

Pitäisi muistaa tämän päivän vanhuuseläkeläisten isoisät isät javanhuuseläkeellä olevat eläkeläiset ovat luoneet 1945jälkeen suomesta hyvin vointi valtion. Mutta meidän lapsemme ovat tuhoneet. Kekkonen oli viisas presitentti loi suomeen valtionyhtiöt hoiyamaan työlisyydestä. Piti kokoomuksen halituksesta erossa Tämä piti työrauhan työmarkinoilla.

Koivisto hyväksyi kokoomuksen hallitukseen taas sosiaalitemokraatti oti kokomuksen halitukseen alkoi valtion yhtiöiden yksityistäminen ja työlöisten tappolinja.Nyt röyhkeys suomalaislla työnantajalla mikään ei piisaa.Ei ole valtion yhtiöitä tilanetta rauhoitamaanAlkakaa ottaa eläkeläisten asioden kertöminen entisistä leikkauksista Miten eläkeläisille pitäis korvata vanhoja kiristyksiä ja alkaa kunioitamaan pitämään huoli että tulevat paremmin toimeen. Sieltä löytyy uusia änestäjiä ja SDP nousuun.

Terv. vilho

Hei vaan toverit,

Minulla ei ratkaisuehdotusta suoraan ole, mutta olen keskustellut yrittäjän kanssa joka pyörittää sellaista 10 henkilön leipomo yritystä, hänen mielestään hallituksen esittämät toimet ovat väärin tehtyjä koska ne koskettavat pääasiassa pienituloisia naisvaltaisia aloja ja julkisen sektorin työntekijöitä.

Yrittäjän mielestä oikeudenmukainen ja kaikkia palkansaajia koskettava säästö kohde olisi lomarahojen pienentäminen tai jopa puolittaminen. Lomaraha on ainakin pienille yriyksille kova paikka, koska loma ajan palkka maksetaan ja sijainen olisi palkattava loma ajaksi, tämä on ongelma pienemillä yrittäjilla, koska he joutuvat itse tekemään kaksi työvuoroa, kun mieluummin palkkasivat sijaisen lomaajaksi, mutta siihen ei aina ole yrityksellä varaa.

Yrittäjä ei haluaisi pienentää ylityö eikä sunnuntailisiä. Itse olen pitkän Ay uran tehnyt työssä ollessani ja muistan Ahon hallituksen aikana kun Sorsan sopimus hylättiin josta suurinpiirtein nämä esitykset hallituksella on lähtöisin.

Sisko

Laillinen veronkierto kuriin, etenkin niiden yhtiöitten kohdalta, jotka tekevät voittoa tarjoamalla palvelujaan kunnille ja valtiolle.

En ymmärrä sitä, että tässä taloudellisessa tilanteessa ylipäätään annetaan veroeuroja osakkenomistajille jaettavaksi, kun sillä rahalla voisi palkata ihmisiä töihin aloille joissa on puutetta työntekijöistä.

TL

Laittaa koko elinkeinopolitiikka uusiksi ja maksaa innovaatioon sitoutuneille yrityksille palkkio ja

saada pyörimään pyörimään eikä tehdä helppoja voittoja myymällä yriyksiä sen alkaessa tuottaa.

Ulkomaisia johtajia ja yrityksiä tulee kannustaa enemmän ja lakkauttaa nykyisin niin vanhakantainen EK!

vihtori2

Kolmen S:n hallitus siirsi Suomen demokratiasta diktatuuriin.

Jos oikeasti halutaan saada tilanne paranemaan ehdoton edellytys on YHTEISESTI SOPIMINEN.

Mikä on arvoisien päättäjien oma osuus näissä talkoissa? Miten olisi samansuurinen % osuus tuloista kuin niillä joita nyt aiotaan kyykyttää. Nykyiset ehdotukset ovat kovin edullisia työnantajille. Mitä heiltä edellytetään kun moisen lahjan saavat?

Jos ei järkeä ala SSS porukalta löytyä, ehdotan yleislakkoa vauhdittamaan tuon hallituksen uloslentoa!

ak

60-80-luvuilla oli jokaisen työntekijän työmoraali työtä kunnioittava ymmärrettiin ,että työntekijän on tuotettava tulosta työnantajalle.

kenenkään ei kannata teettää työtä ilman tulosta.

AY liikkeet nousivat 80 luvulla liian määrääviksi, esimerkkinä paperiliiton Ahonen, hieman olisi tarvinnut esittää nöyryyttä ja sovittelua.

Sovitteluilmapiiri ei työnantajien kanssa saa olla työntekijän puolelta hyökkäävä.

Nyt kuitenkin SDP on kansan riveissä hylkypuolue. Työväestö on siitynyt YTK:n jäseniksi suurimmalta osin. Arvelen kuluvan 2 vaalikautta SDP:n laskua. vaihtt osittain sukupolvikin. Kolmas sukupolvi palaa SDP yhdistykseen joka silloin kokee nousun ryntäyksellä. Nykyinen SDP pitää valtaa itsellään eikä ymmärrä kuinka järjestelmä on jäseniä karkottava.

Luulisin Antti Rinteen ymmärtävän kuinka tärkeätä olisi kytkeä AY liikkeet jäsen liittymisen kautta SDP:n jäseniksi. SDP:n piirin ja kaiken toimihenkilövalinnat pitää viedä työpaikoille AY liikkeiden toimiessa vaaliien järjestäjinä. Näin SDP ja ayliikkeet tulevat työntekijöiden luokse, sitäkautta luottamus ay liikkeeseen lisääntyy.Näillä toimila SDP saa vaaleissa sille kuuluvan kannatuksen. Eduskunnassa Demokratia vahvistuu sekä porvarivalta luhistuu.

Pentti Mattila

Hallitus päätti sitten kerralla huonontaa työssäkäyvien hyvinvointia oikein kunnolla.

Kannattaisiko tarkastella kuitenkin ensin esim. isoille firmoille annettavia tukia. Onko ne tarpeellisia vai pärjäävätkö yritykset ilman niitä . Tuet pois vuodeksi pariksi, ja jos tarvetta niihin ilmenee, kohdistetaan ne oikein. Tarkastusta ja tarkennusta. Varmasti sieltä löytyy ”löysää rahaa”.

Maataloustuet (tästä ryhmästä pois karjatalous, jossa todella tehdään 7/24/365 töitä – ovat tukensa ansainneet sillä työmäärällä) myös tarkastelun kohteeksi. Tukien määräysperusteet tarkastelun kohteeksi. Nyt tuntuu siltä, että tukea annetaan tuottavat he tai eivät. Ja tuet pienille tiloille, jotta heillä on varaa olla ja asua/ruokkia oma perhe muuttamatta toimeentulon perässä. Tulla toimeen omalla tilallaan eikä lähteä kaupunkiin työn perässä. Lisäjoukoksi muiden työttömien jatkoksi.

Olisi valvottava, että tuet todella kohdistetaan oikein ja niitä käytetään oikeisiin tarkoituksiin. Esim. ympäristötuet. Kuka tarkastaa, että niitä saaneet ovat todella tehneet luvatut/sovitut toimenpiteet. Maanvijelijät tuntuvat muutenkin olevan tämän maan tukityöllistetyin kansanryhmä. Ostetaan kalliita koneita ja niitä käyttää vain yksi tilallinen viikon kahden ajan. Onko se edes järkevää.

Suomalaiset töihin. Tällä hetkellä on sellaisia aloja, joissa työnantajat palkkaavat esim. virolaisia työntekijöitä (en toki heitä moiti). Monet rakennusalan työnantajat (lähes kaikki) sekä kaupan alan (Esim. Tokmanni ja S-kauppaketju) työnantajat käyttävät mieluimmin (näköjään) virolaista/ulkolaista työvoimaa. Tulevatko veroeurot silloin suomeen vai menevätkö esim. viroon ja onko todelakin kannattavaa ”makuuttaa” sitä suomalaista tekijää siellä kotona ja vielä maksaa siitä. Kalliimmaksi se minusta tulee, kun laskee yhteen sekä sen ulkolaisen työvoiman palkkakulut kaikkineen että sen työttömän korvaukset. Työnanjat vain eivät laske näin vaikka pitäisi, koska heillekin lankeaa osa työttömyyden kustannuksista.

Ja kyllä työnantajan kannattaisi miettiä vähän tarkemmin/perusteellisemmin ”miksi yrityksessäni on niin pajon sairauspoissaoloja”. Onko työympäristössä ehkä jotain parannettavaa. EHKÄ siihen asiaan silloin löytyisi ihan oikea ratkaisu. Nyt vaan lisätään painetta ja siitä tulee kallista, koska sen vaikutus ulottuu myös perheisiin ja sitä kautta myös lapsiin. Näiden muutosten ”hintalappua” ei vielä tiedä sen voi vain arvata.

Vanharouva Turust´

Sopimukseen mukaan pääomatulot, joihin tulee saada osinkojenmaksuun ja verokikkailu-siirtoihin rajoitus. Sote-rahoitus; valtion verotuksen kautta, jolloin saadaan myös pääomatulot mukaan rahoitukseen.

PS. Miksi hallitus ei hyväksy EU-komission turvapaikan hakijoiden vastuujakoa sopimuksen vastaisena mutta itse tekee työehtoihin sopimuksen vastaisia päätöksiä?

Harri Raki

Jos valtio haluaa verotuloja, niin takaisin varallisuusvero ja kaikki osingot verolle. Jos halutaan säilyttää palvelualan työpaikat, niin ihmisten käytössä olevia tuloja ei saa leikata, varsinkaan eläkeläisten. Näin saadaan kotimainen kysyntä pysymään edes nykyisellä tasolla.

Palkansaajia kyllä kyyketään, mutta maataloustukia lisätään ja jotain hemmetin tuulivoiman syöttötariffia, jonka valtio lue veronmaksajat kustantavat. Kepu pettää aina! Lisäksi yritystukia pienemmäksi, jos eivätä investoi vaan maksavat korkeita osinkoja. Kataisen hallituksen yritysveron laskun tarkoitus oli luoda työpaikkoja, ja paskanmarjat, lisätulot valuivat omistajien taskuun.

Maatuska

Onko nyt niin, että aiemmin vain meitä eläkeläisiä kohdannut, Pakkomenettely tulee nyt työntekijöidenkin osaksi? Ensin lapset ja eläkeläiset sekä vammaiset ovat kohdanneet tällaista ja nyt sitten kaikki. Esko Ahon hallituksen aikana eläkeläisten indeksiä ”korjailtiin” jo silloin olisi pitänyt ryhtyä toimeen, nyt taitaa Pojjaaat ja tyttäret kanssa olla myöhäistä.

Toivon olevani väärässä, mutt oma kohtahan se, jokaiselle näyttää missä mennään ja kuka käskee! Luotto porvarihallituksiin on ollut nollassa ja ei voi enää pudota, joten odotan SDP:ltä ja ammattiyhdistykseltä ryhtiliikettä,periksi ei saa antaa se on nähty jo eläkeläisten kohdalla ,pari n.vuosikymmentä ja näkyy jatkuvan, mehän ei voida yhtään mitään ja puolustajat ovat puuttuneet, jos niitä nyt sitten löytyisi?

Ystävällisin terveisin n. 40 vuotta puoluueen jäsenenä vaikuttanut ja työtä tehnyt ”rivimies”Seppo Murtomäki Kemistä.

Lopetettava veroparatiisien tukeminen ja harmaa talous. kilpailulainsäädäntö tukemaan kotimaista työtä. koulutukseen ja kehitys projekteihin lisää panoksia.

eero kuusaalta

Leikkaukset firmojen tukiin ei niistä juurikaan ole ollut työllisyyden parantajiksi.

Kaikki tulot samanlaiseen verotukseen.

Nyt muutaman osakkeen omistaja maksaa korkeampaa veroprosenttia osingoista kuin esim. pienestä eläkkeestään.

Eläkkeille katto esim. 10 000 eurolla/kk tulee taatusti toimeen. Itsekin pärjään kohtuullisesti vajaalla neljäsosalla siitä,jos ei taas tule huonnuksia lisää.

Riitta

Eduskunta voisi nyt ainakin ensimmäiseksi omista lomistaan lyhentää, heillähän on noin 4-5 kuukautta vuodessa lomaa vaikka sitä tauoiksi kutsutaan.

7000 palkastakin voisi ottaa myös vähän pois, mutta nämä käyvät ensimmäisinä duunarin kimppuun, joka on varmasti pitkän lomansa ansainnut ja täytyy elpyä loman aikana,jotta taas jaksaa raataa.

Maija Wiik

Päätöksentekoa tuotava vielä lähemmäs ihmisiä ja arkea, turhat paperien pyörittelyt ja ohjelmien rustailut pois. Poliitikot enemmän kansan keskuuteen. Eritasa-arvoisuuden kasvu saatava kääntymään toiseen suuntaan, konsteja siihen on olemassa roppakaupalla mm. verotuksen kautta.

Sari Silvo

Työnantajat käyttävät härskisti lamaa ja ihmisten toivottomuutta hyväkseen, kiristämällä kansalaisia omien tavoitteiden toteuttajaksi omavaltaisella sanelupolitiikallaan. Nyt on demarien aika näyttää kenen puolella seisomme.

Lamasta pääsemiseksi tarvitaan osaavia ammattilaisia niin tuotekehittelyyn, markkinointiin ja osaavia ammattilaisia työn suoritusportaaseen. Tämä kaikki ei onnistu rapauttamalla opetus niin kouluissa kuin yliopistoissa. Kukaan ei osta säälistä tuotteitamme ulkomailla tai kotimaassa.

Eila Huhta

Rahahanat kiinni kreikkaan ym. pois eu:sta, ei pakolaisia laskekaa niistä mitä suomi säässtää. eihän tässä ole mitään järkeä että työtä tekeviä rangaistaan ja saavutetut edut viedään. ottaisivat ministerit omasta pussistaan.

ARVO HAIKONEN

Pari piirua vasemmalle. Posti ja VR takaisin valtion liikelaitoksiksi. Taitettu eläkeindeksi poistettava. Solidaarisuustyö näkyväksi. Kehitysmääräraha 0,7 %.Veroparatiisikeskustelua jatkettava ja vaikutettava lainsäädäntöön EU-tasolla. Kansalaispalkka muiden sosiaalitukien vaihtoehdoksi. Ei käytetä sanaa EI, vaan kerrotaan omien vaihtoehtojen paremmuudesta suhteessa hallituksen esityksiin. Tässä vain muutamia ajatuksia, joita on syytä kehitellä muiden esitysten ohella.

Ulla Vaara

Yhteiskuntasopimukseen mukaan myös pääomanomistajat. Vuosina 2016-2018 yhtiöt/osuuskunnat eivät jaa osinkoa, osuuspääoman korkoa, pääoman palautusta eikä ilmaisosakeanteja. Yrityksiin jää rahaa investoinneille. Vuonna 2019 jos yhtiöt jakavat osinkoa tms. niin puolet koko jakosummasta maksetaan tuolloin työsuhteessa olevalle henkilöstölle, jos tulevien vuosien palkkaratkaisut ovat ”maltillisia”. Valtio varmistaa osingon jakamattomuuden säätämällä määräaikaisen verolain, jossa osinkovero on 85 %, myös instituutioille maksettavasta osingosta.

Timo Hoo

Yleislakko ja perseet penkkiin ja uusi hallitus

sähköliiton duunari

Lopettakaa tällainen turhien paperien ja ohjelmien tekeminen. Niitä on hyllyt täynnä, viimeksi niitä tehtiin puoluekokokouksessa. Menkää mukaan ihmisten arkeen soppajonoihin, pubeihin, syrjäytyneiden kokoontumispaikkoihin jne kuuntelemaan ja olemaan läsnä sekä oppimaaan, mitä siellä ajatellaan yhteiskunnasta, puolueista, demareistakin. Ruusujen jakaminen ja puhelimella soitteleminen ovelle koputtelemisesta puhumattakaan on elitististä puuhastelua.

Eero Laine

Yhdyn Ihalaisen esitykseen.

Anita

Jokaiselle työnantajalle VELVOITE työllistää suhteessa jo olemassa olevien työntekijöiden mukaan. Esim. 20 työntekijää työllistettävä 2 jne (tämä on vain esimerkki).

Mitä enemmän työllistetään sitä enemmmän kertyy verovaroja.

Alle 35 000 vuosiansioissa tuntuva verohuojennus-lähtee rahaa kulutukseen, nyt menee kaikki normaalikuluihin. Jo alkaa liike-elämä, palvelut, ravintolat ym. piristymään.

Ei saa leikata heikommilta.

Osingot ja muut pääomatulot verotettava rankemmin tai pidättäydyttävä niistä etuuksista, tarkoitan tuloerojen kasvattamisen pysäyttämistä.

Ammattilliittojen on otettava vastuu jäsenistään ja puolustettava palkansaajia ja jäsenmaksujen maksajia. Ollut liian hiljaista.

Työssäolijoita on jo kuritettu aivan tarpeeksi ja yksineläjät (sinkkutaloudet) maksavat rankemman mukaan jo nyt.

Työväen puolue SDP uuteen nousuun ja puolustaa isoon ääneen kansalaisten etuja ja turvaa. Lapsiperheet, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, pienituloiset jne.

Onko kaikki työpaikkojen menetykset olleet tarpeellisia. Suomessa palvelukulttuuri (Kela, verotoimisto, Te-toimisto jne) eivät kohtaa enää ihmistä. Asiointi netissä sopii kyllä monelle muttei kaikille.

Työ se yhteiskuntaa pyörittää eikä töiden menetys tai sen jatkaminen vuosilla. Nuoret töihin!

Hiljaisuus on myöntymisen merkki ja sitähän me emme tahdo!

Mammu

Pääomatulo- ja palkkaverotus pitäisi yhdistää. Tuloja saavan henkilön kannalta ei saisi olla eroa sillä, miltä momentilta rahat tilille ovat tulleet. Järjestelmän tuloutustaso pitäisi olla suurin piirtein sama kuin nykyjärjestelmässä hiukan eri progressiolla. Kaikkea tuloa pitäisi verottaa samalla prosentilla. Sivutyöverokorttisysteemiä ei silloin tarvittaisi. Samalla varsinkin erilaisia verovähennyksiä pitäisi karsia. Tällä vähennettäisiin myös byrokratiaa.

Työnvälitysrikos pitäisi ottaa takaisin käyttöön, jotta erilaiset henkilöstövuokrafirmat saadaan siivottua pois työelämästä. Yritykselle tulisi aina olla kannattavinta palkata ihmiset suoraan. Erilaiset suorat jo hyvin toimivien yritysten tuet voisi poistaa, jotta ne eivät vääristä taloutta ja aiheuta kilpailuvääristymiä. Rahoja voisi kanavoida alkavien yritysten tukemiseen ensimmäisen kahden vuoden ”kuoleman laakson” ajaksi.

Yritysverotusta pitäisi uudistaa niin, että voittoa verotetaan vasta siinä vaiheessa, kun joku ottaa yrityksestä rahaa ulos. Erilaiset tempputyöllistämis / työvoimapoliittiset toimenpiteet pitäisi lakkauttaa ja pyrkiä siihen, että Suomessa on oikeasti töitä kaikille, jotka niitä haluavat tehdä. Pääperiaatteena pitäisi ylipäätään olla, että kaikilla toimijoilla on samat säännöt. Arkipyhiä ja vapaata pitäisi olla enemmän ja työaika voisi olla tutkitusti tehokkain eli kuusi tuntia.

Oikeudenmukaisuutta, kiitos

Musta tiistai.

Järkyttävää uutisointia hallitukselta.

Mitä voitasiin tehdä paremmin: Otetaan kaikilta yritys hallitus paikkojen tuloista samalla tavalla pois, kun naisvaltaisilta sos.-ja terveyspuolen työntekijöiden arkipyhäkorvaus palkoista, eli kaikilta 50 % pois. Myös osinko tuloista 50 % pois.

Isoin asia on nyt nuorten kiinnittyminen työelämään. Kunnat on nyt asetettu suureen haasteesen työllistämisessä. Miten kunnat kestää paineen? TE-keskusien henkilöstöä on lisättävä, jotta aikusväentö-ja pitkäaikasi tyttömät voisivat pikaisesti olla työnhakijoina TE-keskusten ohjeistuksessa. Ei riitä se, että ensi vuoden puolella on sinulle aika TE-keskukseen, kuten on uutisoitu.

Suomen on nyt nopeasti reakoitava työllisyyden parantamiseen keinolla millä hyvänsä, ei siihen että työssä käviöiden saavutettuja TES etuusuuksia heikennetään.

Mistä voidaan luopua?

Tähän ei ole vastausta.

Voisiko olla mahdollista yhtiöiden hallitusjäsenyyksien palkkioiden puolittaminen, ja niiden pj korvausten puolittaminen. Myös se, jos istuu usemmassa kui yhden yrityksen hallituksessa, pitäisi priorisoida määrää piennenmäksi.

Tämä koskee myös kunnallisia liikelaitosten hallituksia ja puheenjohtajuuksia.

Sirpa Koivisto

Lapsilisien kokonaisuudistus

Väitän että lapsilisistä noin 70 prosenttia menee suoraan lasten omalle tilille ja 30 prosenttia aikuiset käyttävät sen jokapäiväiseen tarpeeseen mihin sen kuuluisikin mennä.

Eräs työkaverini oli vihainen kun lapsilisät ovat nousseet liian vähän he olivat vaimon kanssa laskeneet että lapsi ei nyt pysty ostamaan omaa mopoaan kun rahat ei riitä.

Lisät menivät suoraan lasten tilille.

Timo t k

Ensiksi puututtava kansanedustajien työsuhde-etuihin. Niistäkin on voitava tinkiä!

Pienyrittäjien asemaa ja turvaa parannettava. Jos on mahdollista joustaa Talvivaaran kokoisen yrityksen kohdalla niin puenyrittäjienkin hetkittäisissä haasteissa olisi löydyttävä joustoa.

Kuinka paljon menee puhdasta rahaa perintätoimistojen paperinpyörittämiseen ja siihen etteivät nimensä menettäneet ihmiset ota työtä vastaan sen kannattamattomuuden vuoksi. Ylipäätään byrokratia ja kaikenlainen papereiden eestaas muljaaminen kuormittaa taloutta, luontoa ja vie aikaa.

Maallikon silmin katseltuna rahaa riittää projekteiden pyörittämiseen, tutkimusraporttien laatimiseen ja läpikäymiseen mutta konkreettisesta työstä ja arjesta on varaa nipistää. Tuntuu hölmöltä. Hyvä-veli-järjestelmien ja harmaan talouden kimpussa ahkeroitava niiden kitkemiseksi.

Päättäjille tulosvastuu. Päätöksistä joista seuraa konkreettista haittaa enemmän kuin hyötyä joutuisi myös vastuuseen.

Rikoslaki tiukemmaksi ja esim. jokainen rikokseen osallistunut maahanmuuttaja välittömästi takaisin kotimaahansa ilman paluuoikeutta.

Päättäjien tekemiin huvitusreissuihin tiukennuksia.”

Päivi Jalo

Olen ihmetellyt, miksei yksikään ns. yhteiskuntasopimuksen laatijoiden osapuolista ei ole nostanut esiin henkilöstön myötämääräämismenettelyn esiin nostamista yhtenä yhteiskuntasopimuksen elementtinä.

Itse en pitäisi mahdottomana ajatuksena esim. yhden arkipyhän vaihtamista yrityksen (tai organisaation) henkilöstön merkittävään työnjohdollisen laatuun, organisointiin ja muihin menettelytapoihin liittyvä vaikutusvallan lisäämiseen.

Toinen konkreettinen juttu voisi olla henkilöstön valitsemalle edustajalle myönnettävä läsnäolo- ja puheoikeuteen oikeuttava paikka yrityksen hallituksessa ja/tai johtoryhmässä.

Reijo Liinamaa

Työnantajien kannattaa ottaa ennakkoluulottomasti myös iäkkäitä töihin. Elämänkokemus auttaa monessa kiperässä paikassa ja voimme olla tukihenkilönä pienten lasten vanhemmille, se lohduttava olkapää ja mahdollisuus joustaa työajoissa.

Aino H

Kannatan Mikko Salmen Demokraatti-lehdessä 4.9 esittämään nimeä Tulevaisuus diili.

Tarja Tenkula

SDP:n Seinäjoen Puoluekokouksen aloitteet no 11 ja 12 ovat hyviä esimerkkejä suunnasta johon pitäisi edetä. Ilman elinvoimaista ja vahvaa julkista sektoria emme selviä taloudellisesta lamasta, pakolaiskysymyksestä, työttömyydestä, hyvinvointivaltion palvelurakenteista, emme juuri mistään meille olennaisesta.

Puoluekokouksen hyväksymät kannanoto ovat ensisijainen ohjenuora myös yhteisen vastuun sopimuksessa ja sen pohjalta luotavissa käytännön toimissa. Puoluekokouspäätöksistä löytyy muitakin samaan suuntaan toimivia, puoluekokouksen hyväksymiä kannanottoja.

Ilpo Rossi

Hieman hämmästelen Lauri Ihalaisen ja Salla Saarisen ”Miksi ja miten” -julkaisun lausetta:”Emme määrittele asialistaa ja ohjelmaa yksityiskohtaisesti, vaan luomme puitteet yhteistyölle.”

Olisin vahvasti sillä kannalla, että meidän tulisi suorastaan rohkaista väkeämme ideoimaan hyvinkin yksityiskohtaisia tapoja liikkua kohti noita julkaisuun hahmoteltuja, varsin yleisluontoisia tavoitteita. Tarvitaan konkretiaa, erityisesti työelämän uudistamiseen, koska juuri se näyttää olevan hiertävä kivi kengässä.

Itse pidän työväenpuolueita työn tekemisen ja teettämisen asiantuntijapuolueena. Tätä tietopankkia tulisi hyödyntää niin, että työsuorite, sen hinta ja merkitys yrittäjälle ja yhteiskunnalle tulisi selväksi myös niille, jotka ovat syyttämässä ay-liikettä puhtaasta itsekkäästä oman edun tavoittelusta. Näistä asioista tulee puhua samalle kielellä, millä yrittäjät työstä ja sen hinnasta puhuvat.

Työelämä liikkuu vääjäämättä suuntaan, jossa työ luo turvaa vain niin kauan, kun sen tuotokselle on kysyntää. Ajan myötä myös julkisella sektorilla joudutaan tämä ajattelu nielemään.

Reijo Liinamaa

Jos valtiovalta sitoutuu siihen, että jokaiselle yksinkertaisesti taataan toimeentulo ja asunto, kävi mitä kävi, antaa se sellaisen turvaverkon jonka suojassa uskaltaa yrittää, ottaa riskejä ja satsata tulevaisuuteen. Pelko ja huoli tulevaisuudesta lannistaa liian monia.

Juha