Eduskunta hylkäsi hallituksen esityksen, joka olisi Suomen kantana hyväksynyt Unkarin ajaman yksityisviestien tietoturvan murtamisen EU-tasolla
Digitaalinen viestintä on useissa palveluissa salattua eli kryptattua siten, että viestinnän salaus säilyy. Tätä pidetään keskeisenä yksityisyyden suojana oikeusvaltioissa. Suuren valiokunnan sd-ryhmä korostaa, että tämä periaate on vaarassa, mikäli hallitus hyväksyy Unkarin esittämän asetuskompromissin.
Viestien tietosuojaan liittyvän asetuksen taustalla on kysymys Unkarin esittämästä CSAM (Child Sexual Abuse Material) –asetuksesta, jolla on tarkoitus estää lasten seksuaalista hyväksikäyttöä internetissä. Suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) korostaa, että lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta on yleistyvä rikosmuoto, jonka vaikutukset uhreihin ovat elinikäisiä.
Toimenpiteiden tarve on kiistaton. On tärkeää luoda EU-tasolla selkeä lainsäädäntö tämänkaltaisen väkivallan torjumiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Samalla kyse on siitä, ettei tavoitteen takia aiheuteta vakavaa uhkaa muiden perusoikeuksien toteutumiselle ja heikennetä digitaalisen viestinnän turvallisuutta kaikkien käyttäjien osalta, painottaa Kumpula-Natri.
Kiistassa on pohjimmiltaan kysymys yksityisen viestinnän salauksesta.
– Sähköisen viestinnän päästä päähän -salaus mahdollistaa kirjesalaisuuden säilymisen digitaalisessa viestinnässä niin, ettei millään taholla ole mahdollisuutta seurata viestiliikenteen sisältöä. Tällaista salausta käyttävät muun muassa WhatsApp sekä Signal. Esitysluonnoksen mukaan päästä päähän -salaus teknisesti säilytettäisiin, mutta käytännössä se murennettaisiin toteuttamalla viestisisällön skannaus ennen viestin lähettämistä. Viestien skannaaminen ennen niiden salausta on kuin kirjeiden tarkastaminen ennen niiden sulkemista. Tämä romuttaisi salauksen tarkoituksen ja on ristiriidassa perustuslaillisten oikeuksien kanssa, korostaa Kumpula-Natri.
Suuren valiokunnan sosialidemokraatit ovat huolissaan asetuksen mahdollistaman teknologian väärinkäytöstä ja laajenemisesta myös muihin sisältöihin. Mikäli teknologinen mahdollisuus viestien skannaukseen avataan, se voi johtaa valvontaan ja sensuuriin.
– Unkarin ehdottama kompromissiesitys vaarantaisi olennaisesti muun muassa toisinajattelijoiden, ihmisoikeusaktivistien, vainottujen vähemmistöjen ja väärinkäytösten paljastajien aseman, joka monessa tapauksessa edellyttää turvallisuussyistä anonyymia verkon käyttöä. Pelkään, että erityisesti autoritäärisissä valtioissa asetusta voitaisiin käyttää muuhunkin kansalaisten valvontaan ja sen avulla saatettaisiin tunkeutua tutkimaan esimerkiksi poliittisen opposition tai järjestöjen viestejä, alleviivaa Kumpula-Natri.
– Komission esitystä on parannettu poistamalla esityksestä teksti- ja ääniviestintään sekä ennalta tuntemattomaan CSAM-aineistoon kohdistuva tekninen valvonta. Viestintäpalvelun käyttäjiä kuitenkin edelleen edellytettäisiin antamaan suostumuksensa kuva- ja videoviestintänsä läpivalaisuun voidakseen käyttää viestintäpalvelua, sanoo Kumpula-Natri.
Kumpula-Natri moittii hallitusta eduskunnan ohittamisesta.
– Eduskunnan rooli parlamentaarisessa prosessissa on sivuutettu, kun suuri valiokunta on saanut asiasta jatkokirjeen viimeksi elokuussa 2023. Ennen viime perjantaina pyydettyä Unkarin kompromissiesitystä eduskuntaa ei ole informoitu neuvotteluiden etenemisestä tai esitysten sisällöstä. On aivan selvää, ettei Unkarin kompromissiehdotus riittävällä tavalla noudata jatkokirjelmässä (UJ 19/2023 vp), suuren valiokunnan lausunnossa (SuVL 7/2023 vp) tai erityisesti perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL 5/2023 vp) ilmaistua yksimielistä kantaa. Viestinnän luottamuksellisuuden suojaan ja muihin perusoikeuksiin puuttumisen tulee rajoittua vain välttämättömään ja sen tulee olla oikeasuhtaista, päättää Kumpula-Natri.
Sosialidemokraattien vaatimuksesta Suuri valiokunta sai tietosuojavaltuuteltulta lausunnon, joka kyseenalaisti esityksen.
