Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Werning: Hallituksen liikenne- ja viestintäsuunnitelma on toimiva kokonaisuus

Ajankohtaista 10:47

Kansanedustaja Paula Werning (sd) on tyytyväinen, että liikenne- ja viestintäjärjestelyiden kohdalla on onnistuttu suunnittelemaan järkevä ja toimiva kokonaisuus. Tämän avulla ihmisten liikkuvuus ja turvallisuus paranee, päästöt vähenevät ja tietoyhteydet saadaan ajan tasalle.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että perusväylänpidon rahoitustasoa nostetaan pysyvästi. Rahoitukseen on ehdotettu pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi.

– Liikenneverkostossamme on 2,5 miljardin euron suuruinen korjausvelka. Ja se on paljon. Verkon kunto on heikentynyt vuosi vuodelta, koska asiaan ei olla puututtu. Tämä hallitus puuttuu asiaan ja parannuksia on tiedossa koko maassa, Werning sanoo.

Lisärahoitusta on kohdistettu 12,95 miljoonalla eurolla esimerkiksi pienehköihin eri puolilla maata sijaitseviin hankkeisiin. – Näillä toimenpiteillä taataan helpotusta niin arjen liikkumiseen kuin liikenneturvallisuuteenkin. Lisäksi nämä toimet tukevat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, Werning toteaa.

Werningin mukaan myös ilmastopolitiikka ja liikenteen päästöjen vähentäminen ovat keskeisessä asemassa väyläverkon kehittämisessä. Korjauksissa otetaan huomioon esimerkiksi vaikutukset vesien laatuun.

Raideliikenteen kehittämiseen ja parantamiseen on satsattu kunnolla. Raidehankkeisiin on osoitettu n. 700 miljoonaa euroa ja uusia ratahankkeita ympäri maata onkin suunnitteilla merkittävä määrä. – Nämä raidehankkeet tukevat ihmisten sujuvaa liikkuvuutta. Lisäksi vaarallisten tasoristeyksien poistamiseen on ehdotettu 22 miljoonaa euroa vuosille 2020-2021, Werning huomauttaa.

Pitkäjänteinen infrastruktuurin kehittäminen korostuu, kun hallitusohjelman mukainen 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma käynnistyy.

– Jatkossa pääväylien palvelutasoa, toimivuutta ja muutostarpeita arvioidaan 12-vuotisen suunnitelmatyön yhteydessä. Näin yhteys lähekkäisten maakuntakeskusten välillä toimii ja vientisatamamme sekä rajanylityspaikkamme tulevat huomioon otetuiksi, Werning toteaa.

Liikenteen päästöt muodostavat viidenneksen maamme kasvihuonepäästöistä.

– Valtion ja kuntien yhteisellä investointiohjelmalla tullaan toteuttamaan hankkeita, joilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Korostan myös Suomen meri- ja sisävesiväylien merkitystä kustannustehokkaana ja ilmastoystävällisenä kuljetusmuotona.

Verkkojen nykyinen kapasiteetti ei tue riittävästi asiakastarpeita, digitaalisia palveluita ja automaatiota.

– On hyvä, että siirtomäärärahaa on käytettävissä vuosille 2020-2021. Verkkojen tulee tukea yhteiskunnan palveluita ja niiden tulee olla palvelutarvetta vastaavassa kunnossa koko maassa, Werning sanoo.

Werning on tyytyväinen myös siihen, että myös kyberturvallisuuskeskus saa 1, 2 miljoonan euron lisärahoituksen vuodelle 2020. Tämä on tärkeää, jotta keskus voi kehittää ja valvoa viestintäverkkojen ja- palveluiden toimintavarmuutta sekä turvallisuutta.