Vuoden 2011 budjettilinjamme

Ajankohtaista 11:20

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoro vuoden 2011 talousarvion palautekeskusteluun. Puheen piti valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kari Rajamäki.

Suomen tilanne on vajaassa neljässä vuodessa synkistynyt vielä nopeammin kuin valtionvarainministeri Kataisen sijoitus ranking-listoilla. Maailmantalouden epävarmuus ei ole porvarihallituksen vika. Mutta se kantaa raskaan vastuun lukuisista virhearvioista ja jahkailusta. Niiden seurauksena olemme nykyisessä jamassa: valtionvarainministeriö arvioi, että ensi vaalikaudella edessä ovat verotuksen kiristys ja leikkaukset.

Loppuvuodesta 2008 hallitus ja ministeri Katainen todistelivat, etteivät kansainvälinen rahoituskriisi ja taantuma koske Suomea. Hallitus vei kaavamaisesti läpi keväällä 2007 aivan toisenlaisessa taloustodellisuudessa päättämänsä verokevennykset. Vain nimi muuttui: suurituloisille kohdistettuja veronalennuksia alettiin kutsua elvytykseksi. Työnantajien Kela-maksun poisto siirsi 1000 miljoonaa euroa perusetuuksien rahoituksesta talousarvion kautta rahoitettavaksi. Viime talvena Katainen arvioi, että ns. elvytyksen aika on ohitse.

Viime toukokuussa hallitus oli EU:n kolkkapoikana ottamassa niskalenkkiä markkinavoimista ja ilman vakuuksia suuntaamassa vero- ja velkarahojamme 1,6 miljardia euroa Kreikalle. Kesäkuun lopulla se esitti Suomen yhtymistä Euroopan rahoitusvakausvälineeseen. Hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että ”useammat kotimaiset ja ulkomaiset asiantuntijat arvioivat kuitenkin, että lainoituksen antamiseen ei tule olemaan tarvetta”.

Hallituksen toimien ja toimettomuuden arviointia tärkeämpää on pohtia kuinka Suomi selviää tästä eteenpäin. Suomen taloudellinen liikkumavara on kaventunut oikeistohallituksen aikana. Meillä on ensi vuonna 84 miljardia velkaa. Suurilla luotoilla ja takausvastuilla on pahimmillaan kielteinen vaikutus myös Suomen valtiontalouden kestävyyteen. Samalla kun valtiolla on tarve tukea riittävää kasvua ja hyvää työllisyyskehitystä sekä hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden tuottamista. Valtiontalouden kestävyydelle ja kansallisen oman pelastusrenkaamme toimivuudelle on luotu Kreikka ja Irlanti ratkaisuiden myötä vakavia paineita.

Orastava kasvu vaatii tuekseen täsmäelvytystä, jotta työttömyys laskisi voimakkaasti. Tämä tarkoittaa panostamista nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan, kasvua tukevia investointeja sekä peruspalveluiden nykyistä parempaa rahoitusta. Palveluiden parantamisella puututtava kasvaneisiin hyvinvointieroihin kuten terveyseroihin.

SDP esittää ensi vuoden vaihtoehtobudjetissa kasvua ja työllisyyttä edistäviä sekä sosiaalista turvallisuutta parantavia menonlisäyksiä runsaat 850 miljoonaa euroa. Vahvistamme veropohjaa ja lisäämme verotuksen progressiota. Näillä toimilla kasvatamme verotuloja runsaalla 1,3 miljardilla eurolla. Koska vaihtoehtobudjettimme on selvästi ylijäämäinen, otamme vajaat 500 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus.

On oikeudenmukaisuuden aika. Hyvinvoinnin rahoituksen on perustuttava veronmaksukykyyn. Ensi vuoden budjettivaihtoehdon rahoittamiseksi esitämme verotuksen progression lisäämistä ja veropohjan vahvistamista oikeudenmukaisella tavalla. Pientä työeläkettä saavien asemaa on parannettava mm. kehittämällä työeläkkeiden indeksijärjestelmää eläkkeensaajien ostovoiman turvaamiseksi. Oikeistohallitus siirtää vakavasti verotusta pienituloisia rasittaviin tasaveroihin. Työnantajien Kela-maksun poisto maksatetaan kohtuuttomilla energiaveroilla lapsiperheillä ja eläkeläisillä. Kela-maksun poiston laskusta kotitaloudet maksavat runsaat 500 miljoonaa euroa. Metsäteollisuuden kilpailukykyä heikennetään 150 miljoonan energiaveroilla.

Kansallisvarallisuudesta on huolehdittava. Sitä ei tule alistaa sokeille markkinavoimille. Valtion omistajapolitiikan on oltava pitkäjänteistä, yhteiskuntavastuullista ja tähdättävä työllisyyden sekä omaisuuden arvon kasvattamiseen. Valtion on harjoitettava aktiivista omistajaohjausta ja esimerkillistä henkilöstöpolitiikkaa.

Hallitus on antanut harmaan talouden ja talousrikollisuuden repsahtaa. Harmaa talous ja talousrikollisuus ovat varkautta hyvinvoinnistamme. Pimeä ulkomainen työvoima vaarantaa vakavalla tavalla työmarkkinoiden ja elinkeinotoiminnan toimintakykyä ja myös sisäistä turvallisuutta. Sosialidemokraatit esittävät ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikön uudelleen perustamista. Maahanmuuttoviraston toimintamenot on turvattava ja poliisin sekä KRP:n talousrikostorjuntakykyä vahvistettava. Mielenkiintoista on keskusrikospoliisin kokemat voimavarojen leikkausuhat juuri tällä ratkaisevalla hetkellä, jolloin myös talousrikostutkinta on ulottunut politiikan ja hallinnon rakenteisiin.

Pitkäaikaistyöttömyys oli kasvanut vuoden takaiseen verrattuna liki 40 % ja nuorten työttömien määrä on edelleen yli 30 000. Tästä huolimatta hallitus esittää työvoimapolitiikan rahoitusta leikattavaksi 60 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2010 lopulliseen tasoon. Määrärahojen taso on alimitoitettu huomioiden, että työttömyyden ennustetaan ensi vuonna pysyvän keskimäärin 8 prosentissa. Hallitus suhtautuu siis välinpitämättömästi korkeaan työttömyysasteeseen. Erityishuomio on suunnattava rakennemuutospaikkakuntiin. Rakennemuutospaikkakunnat tarvitsevat monipuolisempaa työkalupakkia, joka edistää uutta yritystoimintaa ja kasvua. EU- rakennetukia on voitava soveltaa kaikenkokoisiin yrityksiin ja investointeihin.

Veroratkaisujen pohjalta kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentäminen edellyttää arjen turvallisuuden vahvistamista kuntien sosiaali- ja terveystoimen ja opetustoimen voimavaroja lisäämällä sekä korvamerkityn määrärahan tuomisella aktiiviseen nuorisotyöttömyyden torjuntaan. Suomella ei ole varaa menettää yhtään nuorta työttömyydelle. Pitkäaikaistyöttömyys on myös asiakaslähtöisellä viranomaisten aktiivisella yhteistyöllä katkaistava.

Vaadimme, että hallitus esittää talouden elvyttämiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi täsmäelvytystä, liikenneinvestointeihin, alushankintoihin, asuntorakentamiseen ja kuntien rakennusinvestointeihin. Työllisyysmäärärahojen tasoa on korotettava. Työttömille nuorille tulee taata heille kuuluva yhteiskuntatakuu, -mahdollisuus kolmessa kuukaudessa työttömyyden alkamisesta työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaan.

Hallitus ei ole tehnyt pienituloisten asemaan vaikuttavia konkreettisia sosiaaliturvan parannuksia. Eriarvoisuutta on päinvastoin kasvatettu heikentämällä samaan aikaan hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa ja nostamalla terveyskeskusten ja hammashoidon asiakasmaksuja. Suomessa on Euroopan korkeimmat terveydenhuollon asiakasmaksut. Hallitus on vieläpä väläyttänyt maksuttoman päivähoidon poistoa kaikkein pienituloisimmilta.

Työttömyysturvan vähimmäispäivärahoja on korotettava ja työmarkkinatuen tarveharkinnasta on luovuttava. Yleistä asumistukijärjestelmää tulee kehittää. Eläkkeensaajien toimeentuloa on parannettava eläkkeensaajien asumistukea korottamalla ja kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden asemaa vahvistettava nostamalla lapsiperheiden toimeentulotukea. Terveydenhuollon erilliset maksukatot on yhdistettävä ja niiden tasoa madallettava. Pienituloisten aseman helpottamiseksi on myös korotettava kunnallisverotuksen perusvähennyksen määrää. Opintuki on sidottava indeksiin ja siihen varataan riittävät määrärahat.

Kunnat lomauttavat, karsivat palvelujaan ja kohdentavat talouden tasapainottamisen niihin palveluihin ja kuntalaisiin, jotka ovat kaikkein heikoimmilla. Kunnat eivät selviä peruspalveluistaan. Lomautukset koskevat suurimmaksi osaksi juuri sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä, mutta myös opettajia. Valtion vastuuta hyvinvointipalveluista ei voida mennä kuntien selän taakse piiloon. Kunnallisen itsehallinnon on väistyttävä kun kansalaisten perusturva ja sosiaaliset oikeudet ovat vaarassa.

Vaadimme, että kuntien valtionosuuksia korotetaan niiden taloustilanteen parantamiseksi sekä erityisesti lasten ja nuorten sekä vanhusten ja vammaisten julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantamiseksi ja kansalaisten tasavertaisuuden vahvistamiseksi omaishoidossa. Omaishoidon tuen riittävä rahoitus on turvattava. Omaishoidon tuen siirtoa Kansaneläkelaitokselle ja tuen kriteerien tarkentamista tulee kiirehtiä. Nykymuotoinen henkilöstön irtisanomisohjelmaksi muodostunut valtion tuottavuusohjelma on keskeytettävä ja arvioitava uudelleen tarkastusvaliokunnan yksimielisten johtopäätösten pohjalta.

Lasten huostaanotot ovat vakava merkki isänmaamme pahoinvoinnista. Syrjäytymisvaarassa ovat erityisesti nuoret ja jo aiemmin heikommassa asemassa olleet. 10 000 lasta on tippunut ulos koulujärjestelmästä, sosioekonomiset terveyserot ovat erittäin suuret ja samaan aikaan kun taantuma on kasvattanut palvelutarpeita, on käynnistynyt niiden vähentäminen.

Hallitus on vakavalla tavalla vaarantanut sitä kansallisen eheyden ja luottamuksen ilmapiiriä, jolla on pärjättävä vakavan talouskriisin yli. Yhteisvastuu ja selviytyminen edellyttävät valtion vahvempaa taloudellista osallistumista sekä veronmaksukyvyn paremmin huomioon ottavia veronkorotuksia. Tämä on ainoa tapa, jolla sosiaalisesti oikeudenmukainen uuden Suomen ja talouden jälleenrakennus onnistuu.

SDP vetoaa jälleen vakavasti hallitukseen kriisin inhimillisten ja taloudellisten seurausten hallitsemiseksi. Kansallisen selviytymisen sekä edustuksellisen demokratian vahvistamiseksi niin hallituksen kuin oppositionkin on istuttava nyt samaan pöytään.