Viitanen: Keskustan syytä tehdä välikysymys itse itselleen

Vappu2018 10:31

Pia Viitanen

Kansanedustaja Pia Viitanen (sdp) on huolissaan hallituksen leikkausten kohdistumisesta heikompiosaisiin. Nämä arvovalinnat vahvistavat yhteiskunnan eriarvoisuutta. Viitanen puhui tänä Vappuna Ikaalisissa ja Akaassa.

-Hallitus kohdistaa leikkauksensa heikompiosaisiin. Ne osuvat kohtuuttomasti työttömiin, eläkkeensaajiin, opiskelijoihin. Lapsiperheiden verotus kiristyi tänä vuonna ja pientä kansaneläkettä ja työeläkettä saavat on jätetty oman onnensa nojaan, kun eläkkeitä on leikattu.

-Kuvaavaa on, että samaan aikaan, kun sosiaalietuuksia, perusturvaa, leikataan liki 700 miljoonalla, riittää hallituksella rahaa miljoonaperijöiden veronkevennyksiin, metsälahjavähennyksiin ja varakkaimpien veronkevennyksiin. Eriarvoisuuden torjuntaohjelmaan hallitukselta löytyi lisärahoitusta peräti nolla euroa.

Puheessaan Akaassa Viialan torilla Viitanen muistutti myös Keskustaa ja sen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosta sanojen ja tekojen ristiriidasta.

-Olemme ihmetelleet usein eduskunnassa erityisesti keskustan puheita suhteessa tekoihin. Taannoin koimme tilanteen, jossa eriarvoisuutta käsittelevässä välikysymyksessä eduskunnan salissa torstai-päivänä keskusta todisti vahvoin sanoin, että kaikki on hyvin, perjantaina äänestettiin eläkkeiden leikkausten puolesta, ja sitten heti lauantaina vaadittiin viikonloppupuheissa toimia heikompiosaisten hyväksi.

-Viimeisin pettymys oli hallituksen kehysriihi, jossa se jatkoi sosiaalietuuksien indeksileikkauksia. Tämä siitäkin huolimatta, että kokoomuksen hallituskumppanit olivat perumista vaatineet matkan varrella näissä viikonloppupuheissaan.

Olenkin usein hämmästellyt sitä, kuinka puheet ja teot eduskunnan salissa eroavat näistä viikonloppupuheista.

-Nyt huomasin, että näin Vapun kunniaksi Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen tekee ”vastavälikysymystä” oppositiolle ja erityisesti SDP:lle, jossa kysytään mm. SDP:n vaihtoehtojen perään. Vinkkinä Kaikkoselle voisi sanoa, että SDP:n vaihtoehtobudjetti ja esitykset mm. maksuttomasta toisesta asteesta, yleisturvasta ja monista muista uudistuksista löytyvät kätevästi SDP:n kotisivuilta.

-Nähdyn valossa voisi olla parempi, että Kaikkonen esittäisi mieluumminkin välikysymyksen itse itselleen. Se voisi kuulua: Miksi Sali-Kaikkosen ja Viikonloppu-Kaikkosen puheet eroavat niin kovasti toisistaan ja miksi Sali-Kaikkonen äänestää toisin, kun viikonloppu-Kaikkonen kentällä vaatii?

Viitanen näki hallituksen toimissa suhteessa työelämään paluuta menneisyyteen.

-Ensin uhkailtiin surullisen kuuluisalla pakkolakipaketilla, siitä seurasivat lomarahojen leikkaukset ahkerilta julkisen sektoirin työntekijöiltä: opettajilta, sairaanhoitajilta, poliiseilta, siivoojilta.

-Myös työttömyysturvaa leikattiin sekä kehiteltiin oikeudentuntoa loukkaava ns. ”aktiivimalli”. Leikkausmalli jossa ihmistä, joka ei aktiivisesta työnhausta huolimatta työllisty, rangaistaan työttömyysturvan leikkauksella.

-Ministeri Lindström kuvasi mallia ”kiveksi pullassa”, joka vain on pakko niellä. Tämä on sangen outoa logiikkaa. Miksi ihmeessä väen vängällä pullaan on leivottava kivi? Eikö arkijärkikin sanoisi, että tuo kivi kannattaisi ottaa pullasta pois? Näyttää siltä, etteivät hallitus ja ministeri Lindström kovin korkealle yltäisi ainakaan Master Chef- kisassa.

-On hyvä, että asiaan ollaan nyt palattu kansalaisaloitteen merkeissä. Hallituspuolueiden tulisi nyt ymmärtää, että ydinkysymys on, että ihmisille saadaan töitä. Leivotaan mieluummin kasvavaa, kuin kivistä pullaa.

-Surullista on, etteivät mainitut toimetkaan vielä hallitukselle riittäneet. Nyt pöytään on lyöty nuorten perusteettomat pätkätyöt ja ns. ”potkulaki” eli irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 henkilön yrityksissä.

-On vaikea ymmärtää, miksi hallituksen mielestä on oikein, että nuoren ihmisen turva työmarkkinoilla olisi muita heikompi. Eikö juuri nuoria tulisi rohkaista itsenäiseen elämään ja antaa uskoa turvalliseen tulevaisuuteen, jotta perhe uskalletaan perustaa? Nyt nuoret ajetaan entistä laajemmin pätkätöiden epävarmaan maailmaan.

-Työelämän turvallisuutta heikentäessään hallitus ottaa pitkän askeleen menneisyyteen. Se on palauttamassa Suomea sadan vuoden taakse torppariyhteiskuntaan. Hallitus haluaa työelämän, jossa työehdoista neuvottelee työnantaja demokraattisesti itse itsensä kanssa.

Viitanen kertoi myös SDP:n vaihtoehtoisista esityksistä.

-Nyt, kun talous maailmalta tulevan myötätuulen avulla kasvaa, on huolehdittava siitä, että kasvu kuuluu kaikille.

-Eduskunnassa me sosialidemokraatit olemme tehneet oman vaihtoehtomme hallituksen politiikalle. Siinä tehdään erilaisia arvovalintoja.

-Veroja keräisimme oikeudenmukaisemmin. Pieni- ja keskituloisen palkansaajan ja eläkkeensaajan verotus olisi keveämpää. Veropohjaa sen sijaan laajennettaisiin niin, että aliverotettu finanssisektori otettaisiin mukaan talkoisiin. Miljoonaperinnöistä, osingoista ja pääomista olisi mielestämme mahdollista maksaa hieman enemmän veroja kuin nykyisin. Se olisi reilua taakanjakoa.

-Olemme myös esittäneet useita rakenteellisia uudistuksia ja niihin omat mallimme. Viimeisimpänä esityksen sosiaaliturvajärjestelmän kehittämisestä yleisturvaksi. Olemme myös rakentaneet mallin perhevapaiden uudistukseksi.

-Koulutusjärjestelmää uudistaisimme muun muassa maksuttomalla toisella asteella ja oppivelvollisuuden pidentämisellä. Päivähoidon puolella pyrimme asteittain maksuttomaan varhaiskasvatukseen.

Viitasen mukaan työväenliikkeen arvot ovat edelleen ajankohtaisia.

-Perinteiset työväenliikkeen arvot yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta ovat ajankoh­taisia edelleenkin. Haasteet ovat osin uusia ja erilaisia tämän päivän maailmassa, mutta niiden ratkaisu perustuu edelleen perinteisiin työväenliikkeen arvoihin ihmisten välisestä tasa-arvosta ja solidaa­risuudesta.

-Jo yli vuosisata sitten työväenliike syntyi taistelemaan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta. Tänäänkin tarvitsemme sitkeää kamppailua demokratian puolesta. Esimerkiksi markkinavoimat eivät saa sanella, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää ja millaista tulevaisuutta rakennamme lapsillemme.

-Työväenliike syntyessään lähti taistelemaan kahdeksantunnin työpäivän puolesta. Tänään se voi tarkoittaa kamppailua paremman työllisyyden ja paremman työelämän puolesta. Tänä päivänä liian monella ihmisellä ei ole työpaikkaa, ei oikeutta työhön.

-Työväenliike lähti taistelemaan yhteiskunnallisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden puolesta. Nämä arvot ovat aarre ja säilyvät ikivihreinä.

-Meidän on rakennettava yhteiskuntaa, jossa jokainen on osallinen. Yhteiskuntaa, jossa kaikki pidetään mukana. Se tarkoittaa, että kaikilla ihmisillä on oikeus säälliseen toimeentuloon ja ettei ketään päästetä syrjäytymään. Se tarkoittaa tasa-arvoista koulua lapsillemme, hyvää päivähoitoa ihanille pikkupirpanoillemme ja arvokasta hoivaa ikäihmisillemme.

-Työväenliike on myös halunnut puhua niiden puolesta, jotka itse eivät siihen kykene. Niinpä tehtävänä on paitsi huolehtia heikoimmista, myös yhteisesti luonnosta ja ympäristöstä huolehtiminen on tämän päivän iso tehtävä. Luonto on lainassa lapsiltamme, siitä on pidettävä hyvää huolta.