Vanhasen nollalinja kunnille murentaa perusturvallisuutta

Ajankohtaista 06:41

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Pia Viitasen mielestä hallitus vaarantaa budjettiesityksellään kansalaisten peruspalvelut ja heikentää näin perusturvallisuutta. Viitanen pitää käsittämättömänä, että kuntien valtionosuudet jäivät käytännössä vaille lisärahaa.

Pia ViitanenJoensuussa ja Kontiolahdella Sunnuntaina puhuneen Viitasen mukaan erityisesti Keskustan ja pääministeri Matti Vanhasen uskottavuus on karissut matkan varrella yhtä laihaksi, kun budjettiesityksen toimet kansalaisten peruspalvelujen pelastamiseksi kunnissa.

– Lopputulos on molempien osalta nolla. Kuntien valtionosuuksiin ei herunut käytännössä lainkaan lisärahaa, sillä lisätty 30 miljoonaa menee ensi vuoden alusta voimaan astuvan valtionosuusuudistuksen harvaan asuttujen ja saaristokuntien valtionosuuden korotuksiin. Koko muu kuntakenttä ja isot kaupungit jätettiin nuolemaan näppejään.

Tämä tarkoittaa mm. isompia ryhmäkokoja kouluihin ja päiväkoteihin, vanhustenpalvelujen laadun heikkenemistä ja henkilöstön lomautuksia. Myös terveydenhuollon resurssipula syvenee. Tämä on huolestuttavaa, sillä mm. Tehy on vaatinut lisärahaa perusterveydenhuoltoon, johon nyt kohdistuu lisäpaineita heikon talouden ja uhkaavan sikainfluenssan vuoksi.

Viitasen mukaan hallituksen nollalinja kunnille tarkoittaa hallituksen tietoista vetäytymistä vastuusta kansalaisten peruspalvelujen turvaamisessa. Keskustan mielenmuutos on nopea, sillä vielä tovi sitten kuntaministeri Mari Kiviniemi vaati kunnille lisää 200 miljoonaa euroa.

– Keskustalle riitti budjettiväännön tulokseksi ruuan arvonlisäverojojo, muu ei jaksanut kiinnostaa. Keskustalle sen oma yhdeksän kuukautta kestävä arvovalta oli tärkeämpi kysymys kuin suomalaisten peruspalvelut.

Tämän jälkeen on lähinnä ironista, että pääministeri lähettää Keskustan ministerit kiertämään Suomea itsekehumiskierrokselle.

– Toivottavasti ministerit valottivat kierroksellaan, miksi viime vuosien hyväosaisille suunnatut veronkevennykset ovat olleet niin tärkeitä, että hallitus nyt siunaa kuntien säästölistat ja kiristää muun muassa lääkkeiden ja joukkoliikenteen verotusta.

Kaiken kaikkiaan hallituksen arvonlisäverokiistat olivat Viitasen mielestä omiaan heikentämään luottamusta hallituksen toimintakykyyn kriisiaikoina. On tavatonta, että samaan aikaan, kun maassa on liki 300 000 työtöntä, nuorisotyöttömyys noussut pilviin ja kunnat keskellä talousahdinkoa, keskittyi hallitus budjetin laadinnassa lähinnä arvovaltakysymyksiin.

– Arvonlisäveronäytelmä kelpaisi varmaankin tragikomediaksi keskinkertaisen teatterin näyttämölle, mutta maan hallituksen esitykseksi talous- ja työllisyyskriisin keskellä se ei kelpaa.

Viitasen mukaan nyt on arvovalintojen aika. Vaihtoehtoja on. Hyväosaisten veroalen sijaan voimavaroja tulee suunnata työllisyyden hoitoon, kuntalaisten palveluihin, pienituloisten tilanteen parantamiseen ja ympäristöystävällisiin investointeihin.

Tuloja sen sijaan voidaan kerätä lisää mm. ulottamalla jätevero yksityisiin kaatopaikkoihin, ottamalla käyttöön pakkausvero sekä torjumalla harmaata taloutta käänteisellä arvonlisäverolla. Myös pääomien verotusta tulee kiristää.