Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Valtiovarainvaliokunnan sd-edustajat: Panostukset maanpuolustukseen ovat tarpeen ja kohtuullisia, kun ne osaltaan pitävät Suomen konfliktien ulkopuolella.

Ajankohtaista 18:39

Valtiovarainvaliokunta on käsitellyt selontekoa turvallisuusympäristön muutoksesta oman toimialansa näkökulmasta.

Pääpaino on ollut talouskehityksen, julkisen talouden menomuutoksien sekä puolustuksen ja sisäisen turvallisuuden toimijoiden lisäresurssitarpeiden arvioinnissa.

Talouskehityksessä on juuri nyt merkittäviä epävarmuuksia. On vaikea arvioida sodan kestoa, pakotteiden ja konfliktin lopullista laajuutta tai inflaation ja korkotason tulevaa nousua.

Venäjä on, pakotteista huolimatta toistaiseksi onnistunut välttämään talouden romahduksen. Osittain myös koska eräät maat eivät ole tuominneet hyökkäyssotaa ja jatkavat taloudellista yhteistyötä Venäjän kanssa.

– Tässä tilanteessa on tarpeen pohtia myös muuttuneen turvallisuustilanteen pitkän aikavälin vaikutuksia, kuten maailmantalouden jakautumista entistä selvemmin demokraattisiin ja autoritaarisiin ryhmittymiin, sanoo valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja edustaja Johannes Koskinen

Vaikutukset julkisen talouden menoihin

Suomen puolustuskykyä on onneksi kehitetty pitkäjänteisesti puolustusselontekojen pohjalta. Suomi tarvitsee vahvan kansallisen puolustuskyvyn kaikissa tilanteissa ja kaikissa turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa.

– On puolustusmenojen lisäksi perusteltua, että julkisen talouden suunnitelmassa vahvistetaan Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta nopeuttamalla irtautumista Venäjän fossiilisesta energiasta ja tukemalla uuden teknologian käyttöönottoa. Sota vauhdittaa osaltaan vihreää siirtymää. Toimet maatalouden akuutin kustannuskriisin helpottamiseksi ja ruokahuollon turvaamiseksi ovat myös välttämättömiä, toteaa Raimo Piirainen

Koko valiokunta pitää tarpeellisena julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2023—2026 osoitettuja puolustushallinnon 2,2 mrd. euron lisäresursseja.

Puolustusyhteistyön tiivistäminen

– Turvallisuuspoliittisista perusratkaisuista riippumatta on tärkeää tehostaa yhteistyötä sekä maaryhmien ja kahdenvälisten kumppanien kanssa, sanoo Riitta Mäkinen

– Yhteistyö lisää todennäköisyyttä avun saamiselle ja korottaa kynnystä välikohtauksiin, Mäkinen jatkaa. Yhteistyön kautta voidaan tehostaa toimintaa, ja sitä kautta alentaa myös kustannuksia.

– Erityisesti Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö Itämeren turvallisuuden takaamiseksi nousee entistäkin tärkeänpään rooliin. On myös syytä edelleen vahvistaa EU:n keskinäisen avunannon sekä yhteisvastuun merkitystä, sanoo Tarja Filatov

EU:n puolustusteollista yhteistyötyötä tulee myös laajentaa ja hyödyntää yhteishankinnoilla saavutettavaa kustannustehokkuutta. Samoin puolustusrahasto avaa mahdollisuuksia tutkimus-, teknologia- ja kehittämisyhteistyölle.

Mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutukset 

Nato-jäsenyyden vuotuisen välittömien lisäkustannuksen arvioidaan jäävän melko pieniksi ja olevan noin 1—1,5 prosenttia Suomen nykyisestä puolustusbudjetista. Nato-jäsenyys on siten ensisijaisesti puolustuspoliittisesti arvioitava vaihtoehto. Selonteossa ei kuitenkaan ole laajemmin käsitelty jäsenyyden aiheuttamia välillisiä ja pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia, eikä myöskään liittoutumattomuuden kustannusvaikutuksia.

Mikäli Suomi liittyy Natoon, tulee Suomen velvoitteissa ottaa huomioon meidän kustannustehokas, asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jonka menot ovat pienemmät kuin palkka-armeijaan perustuvissa järjestelmissä. Tämä tulisi huomioida esimerkiksi Suomea koskevassa suosituksessa puolustusmenojen bruttokansantuoteosuudesta.

Arjen turvaaminen ja talous 

Epävarmassa tilanteessa mahdollisimman normaalin arjen turvaaminen ja toimivista peruspalveluista, vähimmäistoimeentulosta ja haavoittuvimmassa asemassa olevista henkilöistä huolehtiminen on erityisen tärkeää. Ei pidä myöskään unohtaa varhaiskasvatuksen ja koulun turvallisen arjen merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnille.

Muuttunut turvallisuusympäristö hidastaa merkittävästi Suomen talouskehitystä ja lisää julkisen talouden menoja. Panostukset uskottavaan maanpuolustukseen, myös mahdolliseen puolustusliittoon, ovat kuitenkin pieniä, jos ne pitävät Suomen konfliktien ulkopuolella.

Julkisen talouden nykyinen tilanne vaatii silti myös turvallisuustoimien kehittämistä kustannusten minimoimiseksi. Toimet talouskasvun lisäämiseksi ovat myös välttämättömiä.

Talouskasvua ja investointeja edistää mahdollisimman vakaa ja turvallinen toimintaympäristö. Turvallisuustilanteen eskaloituminen aiheuttaisi valtavat taloudelliset kustannukset, jotka ovat vaikeasti ennakoitavissa.

Yleisesti on jatkossakin välttämätöntä yrittää puuttua myös konfliktien juurisyihin, edistää niiden ennaltaehkäisyä ja huolehtia humanitäärisestä avusta.

– Varautumisen lisäksi Suomen pitää jatkossakin pyrkiä edistämään vuoropuhelua, diplomatiaa, asevalvontaa, aseriisuntaa sekä konfliktien rauhanomaista ratkaisua, muistuttaa Pia Viitanen.