Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen esittelypuheenvuoro budjetin mietinnöstä

Budjetin palautekeskustelu 15.12.2020
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen
Mietinnön esittelypuheenvuoro

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Arvoisa puhemies

Eduskunnan käsittelyssä on tänään talousarvioesitys, joka on laadittu kriisiolosuhteissa. Suomen talous on supistunut voimakkaasti koronapandemian seurauksena, ja valtion menot ovat samalla lisääntyneet. Kuluvana vuonna valtion menot ovat kasvaneet noin 68,7 mrd. euroon, minkä seurauksena valtiontalouden alijäämä on lisääntynyt noin 19,7 mrd. eurolla

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2021 on noin 65,2 mrd. euroa. Esitys on 11,7 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisälainanotolla. Vuoden 2021 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 138 mrd. euroa, mikä on noin 57 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen

Talousarvioesityksen pohjana on valtiovarainministeriön ennuste, jonka mukaan Suomen talous supistuu 4,5 prosenttia tänä vuonna ja kasvaa 2,6 prosenttia vuonna 2021. Työllisyysasteen arvioidaan talousarvioesityksessä laskevan 71,5 prosenttiin ja työttömyysasteen nousevan 8 prosenttiin vuonna 2020. Työllisten määrän ennustetaan supistuvan yhä hieman vuonna 2021, jolloin työllisyysasteen arvioidaan olevan 71 prosenttia.

Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 53,5 mrd. euroa vuonna 2021. Valtion verotulojen odotetaan alenevan 4,5 prosenttia (2,1 mrd. euroa) vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna, ja yhteensä tulojen ilman lainanottoa arvioidaan pienevän 1,99 mrd. euroa.

Verotuksen kiristyminen kohdistuu pääasiassa valmisteverotukseen, ja tavoitteena on ohjata kulutusta ympäristöystävällisempään ja terveellisempään suuntaan. Kulutusverotuksen kiristymistä on kompensoitu pieni- ja keskituloisille tuloverotuksen keventämisen kautta.

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa globaalin koronakriisin vuoksi nopeasti. Talousarvioesityksen mukaan velkasuhde nousee noin 73 prosenttiin vuonna 2021 ja yli 75 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä. Velkasuhdetta heikentävät myös väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvu ja työikäisen väestön väheneminen
Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus on toteuttanut aktiivista ja vaikuttavaa finanssipolitiikkaa ja katsoo hallituksen tavoin, että myös vuonna 2021 sitä on syytä jatkaa. Erityisen tärkeää on estää yritysten konkurssiaalto ja massatyöttömyys, jotka voisivat alentaa talouden tuotantokapasiteettia pitkäksi aikaa.

Hallitus palaa vuonna 2021 noudattamaan valtiontalouden menokehystä. Kehystä on kuitenkin korotettu 500 milj. eurolla, joka on varattu kertaluonteisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin. Lisäksi välittömät terveysturvallisuuden kustannukset, 1,7 mrd. euroa, katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolelta. Valiokunta toteaa, että kriisin hoitaminen on edelleen kesken eikä talouden sopeutus ole vielä ajankohtaista

Matala korkotaso tukee julkisen talouden kykyä huolehtia kasvavasta velasta. Esimerkiksi vuoden 2020 bruttolainanotto on pystytty toteuttamaan käytännössä nollakorolla. Valiokunta on seurannut velanhoitoa. Lainanotto on kiinteäkorkoista ja pisimillään 30 vuotisina obligaatioina hajautettu edullisena pitkälle ajanjaksolle.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus on laatinut vaiheittaisen tiekartan pitkän aikavälin toimista, joilla julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan. Hallituksen tavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen vuosikymmenen loppuun mennessä. Kestävyystiekarttaa on kuitenkin vielä tarpeen tarkentaa kevään 2021 kehysriihessä.

Sote-uudistuksella on merkittävä vaikutus myös kuntatalouteen, jonka tilaa tulee arvioida huolellisesti uudistuksen toteutuessa.

Valiokunta palaa julkisen talouden kestävyyden parantamiseen keväällä 2021 julkisen talouden suunnitelman käsittelyn yhteydessä, mutta toteaa tässä vaiheessa, että mitä paremmin hallitus onnistuu pitkän aikavälin kasvua tukevissa rakenteellisissa uudistuksissa, sitä vähemmän on painetta äkillisiin sopeuttamistoimiin. Talouden rakenteita uudistettaessa tulee käyttää tehokkaasti hyväksi myös EKP:n elvyttävän rahapolitiikan sekä EU:n mittavan elvytyspaketin kautta saatava tuki. Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esille myös mielenterveyden häiriöiden merkityksen julkiselle taloudelle, sillä mielenterveyden syyt ovat nousseet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen yleisimmäksi perusteeksi.

Arvoisa puhemies
Pääministeri Marinin hallituksen yksi keskeisistä tavoitteista on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Taloutta vahvistavien työllisyystoimien avulla tavoitteena on saavuttaa 80 000 lisätyöllisen työllisyysvaikutukset.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus tekee edelleen määrätietoista työtä tehokkaiden työllisyyskeinojen löytämiseksi ja käynnistää rakenteellisia uudistuksia. On erityisen tärkeää, että aktiivisilla toimenpiteillä hillitään pitkäaikaistyöttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden kasvua. Tällä hetkellä elvyttävät toimet ovat tehokasta työllisyyspolitiikkaa, minkä lisäksi työllisyyden kuntakokeilu ja työvoimapalveluiden uudistaminen antavat hyvän mahdollisuuden torjua työttömyyden pitkittymistä.

Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Talousarvioesityksessä tavoitetta edistetään yhteensä noin 2,1 mrd. eurolla, joka on lähes samaa tasoa kuin vuonna 2020. Määrärahat kohdistuvat etenkin liikenteen päästöjen vähentämiseen, ympäristön tilan ja luonnon monimuotoisuuden kohentamiseen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä kiertotalouden edistämiseen. Erityisen tärkeää on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeiden tukeminen. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että merkittävien määrärahalisäysten vaikuttavuutta ja tavoitteen saavuttamista seurataan tarkasti. Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esille myös liikenteen päästöjä vähentävät rataverkon kunnostus- ja kehittämistarpeet, jotka edellyttävät mittavia lisäpanostuksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Lisäksi valiokunta korostaa EU-rahoituksen tehokasta hyödyntämistä, mikä edellyttää myös sitovia kansallisen tason investointipäätöksiä.

Hallituksen linjauksen mukaan Veikkaus Oy:n tuoton aleneminen kompensoidaan talousarvioesityksessä täysimääräisesti vuoden 2019 tasoisena. Valiokunta on tyytyväinen tähän linjaukseen ja toteaa, että talousarvioesitykseen sisältyy 347 milj. euron kompensaatio. Valiokunta pitää tärkeänä, että arpajaislain uudistaminen etenee ja että sitä koskeva esitys annetaan eduskunnalle suunnitellussa aikataulussa kesäkuuhun 2021 mennessä.

Hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen talousarvioprosessissa. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota koronaepidemian vaikutuksiin tasa-arvoon, sillä koronan leviämisen hillintä ja elvytystoimet kohdentuvat sukupuoliin eri tavoin. Valiokunta onkin tyytyväinen siihen, että valtioneuvosto on käynnistämässä asiaa koskevan tutkimuksen, jonka on määrä valmistua keväällä 2022.

Arvoisa puhemies
Perinteiseen tapaan valtiovarainvaliokunta on myös lisännyt talousarvion menoja 40 milj. eurolla, jotka kohdistetaan pienempiin alueellisesti tärkeisiin hankkeisiin kuten liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen, osaamisen parantamiseen, ulkoilun ja luonnossa liikkumisen edistämiseen sekä kansalaisjärjestöjen toimintaan.

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus: Eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 146/2020 vp ja sitä täydentävään hallituksen esitykseen HE 227/2020 vp sisältyvän ehdotuksen valtion talousarvioksi vuodelle 2021 edellä todetuin muutoksin. Eduskunta hyväksyy edellä ehdotetut 4 lausumaa. Eduskunta hylkää talousarvioaloitteet TAA 1—370/2020 vp. Eduskunta päättää, että vuoden 2021 talousarviota sovelletaan 1.1.2021 alkaen.