Valtiovarainministeri Urpilainen: Kehyspäätös kaventaa tuloeroja

Ajankohtaista 13:56

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen esitteli eduskunnassa valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016. Hänen mukaansa velkaantumiskehitys on välttämätöntä katkaista ja tämä edellyttää lisäsopeutusta.

– Kehysesitys katkaisee valtion velkaantumiskehityksen sekä tukee voimakkaasti kasvua ja työllisyyttä. Sovimme myös merkittävistä rakennetoimista. Kaikki toimet tähtäävät kestävään ja hyvään talouteen. Sen edellytys on työllisyysasteen nostaminen.

– Hallitus onnistuu kehysratkaisullaan sopeuttamaan julkista taloutta suurentamatta kuitenkaan samalla tuloeroja. Itse asiassa VATT:n toimesta on laskettu, että ne päinvastoin kaventuvat hienoisesti. Eivät paljon, mutta suunta on kuitenkin oikea ja kansainvälisesti poikkeuksellinen. Näin torjumme sekä taloudellista että sosiaalista kestävyysvajetta.

Kuluvalla vaalikaudella eli vuoteen 2015 mennessä tehdyt päätökset johtavat 2,4 miljardin euron lisäsopeutukseen, josta 1,2 miljardia toteutetaan veronkorotuksin ja 1,2 miljardia menosäästöihin. Pysyviä veronlisäyksiä kehyspäätöksessä on kuitenkin yhteensä noin 1,6 miljardia, mikä nostaa kehyskauden viimeisenä vuonna 2016 lisäsopeutuksen aina 2,8 miljardiin.

– Miljardiluokan verosopeutus tuntuu jokaisen suomalaisen kukkarossa. Hallitus kuitenkin kohdentaa verosopeutuksensa siten, että enemmistö uusista veronkorotuksista kerätään muista kuin tasaveroista. Tämä on tärkeää oikeudenmukaisen, tasaisen taakanjaon takia.

Verotuksen solidaarisuutta kasvatetaan luomalla progressiivisen verotuksen puolelle solidaarisuusvero yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseville sekä uusi veroluokka 1 miljoonan euron arvoisille perinnöille. Lisäksi suurten eläkkeiden verotus tuodaan samalle tasolle palkkojen kanssa. Kokonaisuudessaan tämä solidaarisuuspaketti tuo valtion kassaan reilusti yli 100 miljoonaa euroa vuodessa.

– Summa on suuri ja sen merkitys yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on vielä suurempi. Taakkaa jaetaan jatkossa reilummalla tavalla. Samaan aikaan parannamme pienimpien palkkatulojen työtulovähennystä ja perusvähennystä. Nämä ovat vaikeiden aikojen konkreettisia tekoja pienituloisen suomalaisen puolesta.

Hallitus on Urpilaisen mukaan pyrkinyt tekemään myös menosäästöt mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla. Tästä syystä perusturvaa ei leikata.

– Kaikista heikoimmassa asemassa olevien asema turvataan ja jopa parannetaan poistamalla työmarkkinatuesta puolison tuloihin liittyvä tarveharkinta. Tätä on kauan tavoiteltu ja nyt se vihdoin toteutetaan. Sosiaaliturvaan tehdään aikaistettu indeksikorotus arvonlisäveron nousuvuonna, millä puolestaan turvataan sosiaaliturvan varassa olevien ihmisten ostovoimaa. Näin hallitus pehmentää alv-korotuksen vaikutusta kaikista pienituloisimpien toimeentuloon.

Sopeutustoimien ja rakenneuudistusten rinnalla hallitus panostaa kasvuun.

– Kasvu tarkoittaa työtä ja työ hyvinvointia. Hallituksen yhden kärkihankkeen eli nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista vahvistetaan todella merkittävillä lisäsatsauksilla. Laitamme kehyskaudella yli 50 miljoonaa euroa vuodessa lisää siihen, että saamme jokaisen nuoren mukaan yhteiseen arkeemme ja työelämään.