Valiokuntaryhmä budjetista: työvoimapolitiikkaan rytminvaihdos
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan Sosialidemokraattisen ryhmän jäsenet, kansanedustajat Katja Taimela, Niina Malm ja Ilmari Nurminen ovat tyytyväisiä Rinteen hallituksen rytminvaihdokseen työllisyyspolitiikassa. Tänään (keskiviikkona) lähetekeskusteltiin täysitunnossa vuoden 2020 valtion tulo- ja menoarvion työ- ja elinkeinoministeriön pääluokka.
– On aika siirtyä kohti pohjoismaista työllisyyspolitiikkaa, jossa tavoitteena on yksilöllisten ja kasvokkain tapahtuvien toimien käyttö työvoiman kasvattamiseksi. Niin, että monet nyt työvoiman ulkopuolella olevat pääsevät työmarkkinoille ja töihin, toteavat edustajat.
-Olemme päästäneet liian kauan ihmisiä ulos työmarkkinoilta, työvoiman ulkopuolelle. Jopa niin paljon, että ensimmäisen kerran sitten vuoden 1985 alle 40-vuotiaiden eläkeläisten määrä kääntyi kasvuun vuonna 2017. Nyt tarvitaan, aivan oikein kuten hallitus esittää, yksilöllisiä toimia työurien pidentämiseen alusta, keskeltä ja lopusta. Unohtamatta niitä työhaluisia ja omasta mielestään työkykyisiä, jotka ovat nyt työkyvyttömyyseläkkeellä. Se on käyttämätön voimavara, sanoo valiokunnan varapuheenjohtaja Taimela.
– On hyvä, että kuntakokeiluja laajennetaan kaikkialle Suomeen. Rakennetaan uudenlainen malli, jolla saadaan oikeasti rakennetyöttömyyttä alenemaan asiakaslähtöisellä, yksilöllisellä ja henkilökohtaisella palvelulla. Samalla vastataan työvoiman saantiin liittyviin haasteisiin ja kohtaanto-ongelmaan, sanoo Nurminen.
– Esimerkiksi Pirkanmaalla laajan kuntakokeilun kautta on kyetty rakentamaan mallia, joka syventää toimijoiden yhteistyötä, lisää resurssien tehokasta käyttöä, varmistaa palvelujen saannin tasapuolisemmin, edistää työvoiman saatavuutta ja kykenee pureutumaan työttömyyden vaikeimpaan ytimeen. Siksi tämän toimintamallin laajentaminen koko Suomeen on tärkeää, painottaa Nurminen.
– Kun teollinen vallankumous 1900-luvun alussa tapahtui, kasvoi työn tuottavuus vauhdilla. Nyt puhutaan käytännössä samankaltaisesta vallankumouksesta ja työn murroksesta, mutta samalla tuottavuus ei kuitenkaan näytä kasvavan. Meillä on leikattu ja säästetty vuosikausia ilman, että missään olisi näkynyt, että nämä säästötoimet olisivat lisänneet tuottavuutta merkittävästi. Nyt on se hetki, kun työ odottaa murrostaan, ja nyt on myös keksittävä, miten työ saadaan tuottamaan. On tärkeää, että saadaan kaikki mukaan. Siksi on hyvä, että myös osatyökykyisten työkykyohjelmaan kohdennetaan 10 miljoonaa euroa, alleviivaa Malm.
