Välikysymys: Miksi nuorten pitää tehdä töitä muita heikommilla työehdoilla?

Ajankohtaista 10:40

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, Perussuomalaisten eduskuntaryhmä, Vihreä eduskuntaryhmä ja Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ovat tänään jättäneet hallitukselle välikysymyksen nuorten työehdoista.

Hallitus on ilmoittanut heikentävänsä työehtoja erikseen alle 30-vuotiailta sekä alle 20-hengen yrityksissä työskenteleviltä.

Esitys asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan iän perusteella, mikä on ristiriidassa niin perustuslain syrjimättömyysvaatimuksen, Suomea sitovien työntekijöiden oikeuksia sääntelevien sopimusten kuin EU:n määräaikaisia työsuhteita koskevan direktiivinkin kanssa. Hallituksen esitystä alle 30-vuotiaiden perusteettomasta pätkätyöstä on aiheesta pidetty syrjivänä ja työntekijöiden yhdenvertaisuutta rikkovana.

– Nuoret ovat todella pettyneitä hallituksen politiikkaan ja syystä. He kysyvät, miksi meidän on tehtävä töitä muita heikommilla työehdoilla? On vaikea ymmärtää, minkä takia hallitus päättää käydä juuri nuorten kimppuun, kun he jo valmiiksi ovat usein vaikeassa ja haavoittuvaisessa asemassa työmarkkinoilla. Jo nyt liian monelle nuorelle pätkätyöt tarkoittavat pätkätoiveita, pätkähaaveita ja pätkäelämää, summaa välikysymyksen 1. allekirjoittaja Antti Lindtman (sd.).

– Voidaanko lailla säätää eriarvoinen irtisanomissuoja perustellen sitä yritysten koolla. Tuskin. Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto ovat työoikeuden kovassa ytimessä, toteaa perussuomalaisten Laura Huhtasaari.

Epävarmat työsuhteet kasautuvat jo nyt erityisesti nuorille naisille. Naisten uusista työsuhteista määräaikaisia on jo tällä hetkellä 60 %, kun miehillä luku on 48 %. Määräaikaisten sopimusten käytön lisäämisellä olisi siis selkeitä negatiivisia vaikutuksia myös sukupuolten tasa-arvoon työmarkkinoilla. Kun nuorten aikuisten epävarmuus kasvaa, kasvaa myös epävarmuus ottaa asuntolainaa, rakentaa koti ja perustaa perhe.

– Ihmettelen hallituksen intoa potkia nuoria nilkoille heikentämällä heidän työmarkkina-asemaansa. Tämä sukupolvi, jota hallitus syyllistää sanoissaan ja kampittaa teoissaan, joutuu kantamaan yhä raskaammaksi käyvän vastuun tämän maan tulevaisuudesta ja hyvinvointivaltiosta. Se joutuu kantamaan edeltävien sukupolvien perinnön myös ilmastokriisistä ja ympäristön tilan heikkenemisestä. On väärin sysätä heidät yhä syvempään pätkätyökierteeseen ja epävarmuuteen, Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto sanoo.

-Työsuhdeturvan heikentäminen on jälleen uusi työntekijöihin ja nuoriin kohdistuva ideologinen hyökkäys, joka ei tutkimustiedon valossa edistä työllisyyttä. Sen sijaan heikennykset lisäävät työelämän turvattomuutta ja epätasa-arvoa. Erityisesti tämä koskee nuoria naisia, joille määräaikaisuudet jo tällä hetkellä kasaantuvat ja joille esimerkiksi raskaussyrjintä on jo nyt todellinen ongelma. Työmarkkinoille ja perhevapaisiin tarvittaisiin oikeudenmukaisia uudistuksia, mutta hallitus on keskittynyt lietsomaan vastakkainasettelua vanhakantaisella politiikallaan. Työehtojen ja palkkojen polkeminen ei ole se resepti, jolla työn murrokseen voidaan uskottavasti vastata, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

Eduskuntaryhmät muistuttavat, että hyvinvointivaltion idean ytimessä ovat turvallisuus ja luottamus. Maan nykyisen hallituksen toiminta ei kuitenkaan ole ollut omiaan ylläpitämään tai vahvistamaan tätä luottamusta. Nuoret, työttömät ja työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevat ovat joutuneet hallituksen kovan politiikan maksajiksi.

– Tämä hallitus on harjoittanut poikkeuksellisen repivää työelämäpolitiikkaa. Yhteistyön sijaan on jatkuvasti pyritty runnomaan läpi sellaisia esityksiä, joilla kurjistetaan tavallisen työtätekevän suomalaisen elämää ja arkea. Se näkyi jo pakkolakiesityksessä ja sama linja on jatkunut johdonmukaisesti läpi koko hallituskauden. Suomi tarvitsee kokoavaa työelämäpolitiikkaa, jossa eripuran sijaan pyritään löytämään yhteisiä ratkaisuja tulevaisuuden työelämän haasteisiin, toteaa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Lue koko välikysymys täältä

Oppositionen: Varför måste unga arbeta med sämre villkor?

Socialdemokratiska riksdagsgruppen, sannfinländska riksdagsgruppen, gröna riksdagsgruppen och vänsterförbundets riksdagsgrupp har idag lämnat in en interpellation gällande ungas arbetsvillkor.

Regeringen har meddelat att de tänker försämra arbetsvillkoren för personer under 30 år samt för anställda i företag med under 20 anställda.

Förslaget försätter unga i en ojämlik situation på grund av deras ålder vilket står i konflikt till såväl grundlagens diskrimineringsförbud, avtal om arbetstagares rättigheter som Finland är bundna av samt EU:s direktiv om tidsbundna anställningar. Regeringens förslag att under 30-åringar utan motivering skall kunna ges tidsbundna avtal har ansetts diskriminerande och bryta mot arbetstagares jämlika behandling.

-De unga är rejält besvikna med regeringens politik, och inte utan orsak. De frågar sig varför de måste de måste arbeta under sämre villkor? Det är svårt att förstå varför regeringen måste ge sig på de unga som redan nu ofta är i en svår och sårbar situation på arbetsmarknaden. Snuttjobb betyder ofta redan nu snutthopp, snuttdrömmar och snuttliv för ungdomarna summerar interpellationens första undertecknare Antti Lindtman (sd.).

-Kan man lagstifta ett ojämlikt anställningsskydd baserat på företagens storlek? Knappast, jämlikhet och diskrimineringsförbudet hör till arbetsrättens kärna, konstaterar sannfinländarnas Laura Huhtasaari.

Speciellt unga kvinnor drabbas redan idag av osäkra arbetsförhållanden. För kvinnor är 60 procent av nyanställningar redan idag tidsbundna medan andelen för män är 48 procent. En högre grad tidsbundna anställningar skulle därför även ha en negativ effekt på jämställdheten i arbetslivet. När ungdomarnas osäkerhet ökar, ökar även osäkerheten att ta bostadslån, bygga hus och skaffa familj.

-Jag förundras över regeringens vilja att sparka på ungdomar genom att försämra deras ställning på arbetsmarknaden. Den generation, som regeringen i sina tal skuldbelägger och med sina handlingar attackerar, måste bära ett allt tyngre ansvar för landets framtid och välfärdssamhället. Den måste dessutom ta ansvar för tidigare generationers andel till klimatkrisen och miljöns försämrade tillstånd. Det är fel att trycka ner dem allt djupare i en cirkel av snuttjobb och osäkerhet, säger De grönas ordförande Touko Aalto.

-Ett försämrat anställningsskydd är ytterligare en ideologisk attack riktad mot arbetstagare och unga. Forskningsresultat ger inga belägg för att åtgärden förbättrar sysselsättningen. Däremot ökar den arbetslivets osäkerhet och ojämlikhet. Det gäller framförallt för unga kvinnor, på vilka tidsbundna avtal redan samlas och för vilka diskriminering på grund av graviditet redan är ett verkligt problem. Det behövs rättvisa reformer för arbetsmarknaden och familjeledigheterna men regeringen koncentrerar sig på att underblåsa motsättningar med en gammaldags politik. Att gå åt arbetsvillkor och löner är inte rätt recept för att möta omvandlingen av arbete trovärdigt, säger vänsterförbundets ordförande Li Andersson.

Riksdagsgrupperna påminner om att välfärdssamhällets kärna är säkerhet och förtroende. Landets nuvarande regering har genom sina handlingar inte gjort sitt jobb med att förvalta och stärka förtroendet. Unga, arbetslösa och de svagaste i arbetslivet har blivit betalare av regeringens hårda politik.

-Den här regeringen har fört en exceptionellt destruktiv arbetslivspolitik. I stället för samarbete har man gång på gång strävat efter att driva genom förslag, med vilka man fördärvar livet och vardagen för vanliga, arbetande finländare. Det märktes redan i förslaget om tvångslagar och samma linje har följts genom hela regeringsperioden. Finland behöver en samlande arbetslivspolitik där man i stället för oenighet strävar till att hitta gemensamma lösningar för framtidens utmaningar i arbetslivet, konstaterar SDP:s ordförande Antti Rinne.