Uuden teknologian fiksu hyödyntäminen elinehtomme

Ajankohtaista 12:53

– Sijoitamme informaatioteknologiaan paljon, mutta emme osaa hyödyntää sitä riittävästi. Yhtä aikaa pitää kehittää kolmiossa tekniikkaa, kansalaisten taitoja käyttää niitä sekä hyödyllisiä ja helppokäyttöisiä sähköisiä palveluita ja muuta sisältöä. Vain näin tehden saadaan aikaan positiivinen kierre. Jos yksikin puuttuu, koko asian horjuu, Päivi Lipponen toteaa ryhmäpuheessa Digitaalinen agenda -selontekokeskustelussa.

Suomi oli tietoyhteiskuntakehityksen ykkönen, kun sosialidemokraatit johtivat maata. Nyt keskusta vetoisten hallitusten aikana Suomesta on tullut halpojen tekstareiden maa.

Tieto- ja viestintäteknologian parempi hyödyntäminen on Suomelle elinehto. Uuteen teknologiaan perustuvat toimintatavat lisäävät tuottavuutta, parantavat kansalaisten elämänlaatua ja luovat mahdollisuuksia pärjätä globaalissa kilpailussa.

Tietoyhteiskuntakehitys vaatii yritysten, ihmisten ja julkisen vallan selkeää sitoutumista nostaa Suomi takaisin tietoyhteiskuntakehityksen eturivin maaksi.

Talous- ja yhteiskuntaelämämme on siirtynyt 24/7 -todellisuuteen, jossa ajantasaisesta tiedosta on tullut yhä tärkeämpi kilpailutekijä. On kannustettava yritykset ja yksilöt kohti dynaamisempaa ja vuorovaikutteisempaa tiedon käsittelyn ja jalostamisen mallia. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa verkonkäyttäjien reaaliaikaista osallistumista tiedon tuottamiseen.

Kaikkien suomalaisten osaamisesta ja edellytyksistä hyödyntää ja käyttää uutta tekniikkaa on huolehdittava. Opetuksen resursseista on huolehdittava muun muassa peruskouluissa ja eri opintojärjestöissä.

Sosialidemokraattinen ryhmä vaatii, että julkisen vallan toimin turvataan kattavat ja riittävän nopeat langattomat tietoliikenneyhteydet kaikkialla asutussa Suomessa. On suosittava avoimeen lähdekoodiin perustuvien ratkaisujen kehittämistä. Nopeasti kehittyvä tietotalous integroi palvelujen käyttäjät mukaan suunnitteluun ja kehitystyöhön.

Yritysten ja yksityishenkilöiden on saatava käyttöönsä viranomaisten hallussa olevaa, säädösperusteisesti kerättyä tietoa vaivattomasti ja edullisesti. Sosialidemokraattinen ryhmä katsoo, että tiedon avoin saatavuus edistää tietoalojen innovaatiokykyä sekä kansalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun. Se edellyttää turvallisten ja helposti hallinnoitavien tietovarastojen sekä niihin liittyvien palvelujen luomista.

Ajankohtaisia tietoyhteiskuntahaasteita ovat nettikauppaan, sähköiseen tunnistautumiseen, sähköiseen laskutukseen ja maksamiseen liittyvät kysymykset sekä hallinnon näkökulmasta tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen julkisissa palveluissa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, opetuksessa ja koulutuksessa.

Suomen nykyisen digitaalisen alennustilan syynä on se, että Suomessa irralliset projektit ovat seuranneet toinen toistaan ilman selkeää ohjausta ja vastuutahoa. Tietoyhteiskuntautopiat ovat olleet paikallisia ja laitetoimittajat ovat liiaksi päässeet ohjaamaan kehitystä. Sähköisten julkisten palvelujen päällekkäisyys ja jälkeenjääneisyys tulee poistaa. Kuinka paljon resursseja on heitetty hukkaan, kun yhden kaupungin alueella on käytössä lukemattomia tietojärjestelmiä, satoja rekisterejä, jotka eivät seurustele keskenään.

Jo 80 kunnan yhteiset ICT-palvelut johtaisivat viidessä vuodessa 4,5 miljardin euron säästöihin. Henkilökuntaa siirtyisi hallinnosta palveluihin, kun päällekkäiset toiminnot purettaisiin.

Tietojärjestelmien puutteellinen integraatio johtuu suurelta osin huonosta organisoinnista. Valtion päätöksentekojärjestelmää on kehitettävä ja saatava se vastaamaan nopeatahtisen tietoyhteiskunnan vaatimuksiin. Toimeenpanevan roolin sijasta ministeriöiden on toimittava selkeämmin johtamiskeskuksina ja operatiivinen toiminta on järjestettävä ministeriöiden alaisiin yksiköihin.

Koko julkisen sektorin sähköisten palveluiden ja tiedonhallintaprosessien kehittäminen on annettava yhden tahon johdettavaksi ja organisoitava suoraan pääministerin alaiseen virastoon. Hyvin toimivat sähköiset palvelut ovat loppukäyttäjän saatavissa yhdestä paikasta ja viranomaiset selviävät yhdellä kirjauksella palvelutapahtumaa kohden.

Pulma on myös rahoitus. Tietoyhteiskunnan kehittämistyö on yhä hajallaan sadoissa eri ICT-budjettipaikoissa. Valtionhallinnon tulee ratkaista kuinka määrärahat voidaan budjetoida pidemmän ajan investointiohjelmana vuosittaisen kulubudjetoinnin sijaan.

Suomessa on rakennettava tiiviimpää yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille. Näillä keinoilla voidaan elvyttää hyvinvointiyhteiskunnan perusajatus kansalaisten tasa-arvosta.