Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Urpilainen toivoo Suomesta rauhan sovittelun suurvaltaa

Ajankohtaista 11:55

SDP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd) esittää, että Suomi alkaa määrätietoisesti kehittämään valmiuksiaan kansainvälisenä rauhan sovittelijana.

– Suomen on vaalittava mainettaan rauhanturvaamisen suurvaltana. Sen rinnalla Suomesta on kehitettävä myös rauhan sovittelun suurvalta. Uskon, että presidentti Ahtisaaren kokemus ja asiantuntemus on käytettävissä tässä työssä. Esitän, että Suomi tutkii Norjan mallia omien valmiuksiensa kehittämiseksi.

Urpilaisen mukaan Suomeen pätevät samat edut, jotka Norja näkee vahvuuksinaan rauhan sovittelijana. Norjan mukaan pienen valtion etuna on, ettei se voi pakottaa osapuolia ratkaisuun eikä sillä ei ole konflikteissa muita intressejä kuin osaltaan vaikuttaa rauhanomaisen ratkaisun syntymiseen. Norja pitää myös kansalaisjärjestöjen laajoja kansainvälisiä yhteyksiä ja laajaa kehitysyhteistyötä etuna, joka tuo tietoa neuvottelujen pohjaksi ja lisää osapuolten luottamusta.

– Suomen apu rauhanprosesseissa voisi liittyä sotaa käyvien osapuolten välisten neuvottelujen tukemiseen, neuvoteltujen sitoumusten valvontaan ja pikaisiin jälleenrakennustoimiin.

”Oikeusvaltio, ympäristöturvallisuus ja naisten asema”

Urpilaisen mukaan Suomi voisi kehittää joitakin erityisosaamisalueita, jotta se voi parhaiten tukea rauhanprosesseja. Tällaisiksi hän esittää oikeusvaltiokehityksen tukemista, ympäristöturvallisuutta ja naisten aseman kehittämistä rauhanprosesseissa.

– Nämä ovat monilla konfliktialueilla keskeisiä avaintekijöitä niin ennaltaehkäisyssä kuin kriisien ratkaisemisessa. Darfurin konfliktin osasyitä ovat ympäristön köyhtyminen ja ilmastonmuutos. Palestiinalaisalueiden oikeusvaltiokehitystä on tuettava, jotta luottamus kahden valtion malliin voisi kasvaa. Myös Afganistanissa oikeusvaltiokehityksen kehittäminen on avaintavoitteita. Darfurissa naisiin kohdistuva väkivalta on yksi sodankäynnin muoto, kun taas Lähi-idässä israelilaisten ja palestiinalaisten naisten dialogia on kehitetty yhtenä ratkaisun avaimena.

Urpilaisen mukaan Suomella on EU:n jäsenenä mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa aktiivisesti EU:n toimiin rauhan edistämisessä. Hänen mukaansa Suomen toiminnan lähtökohtana tulee jatkossakin olla vahva ja määrätietoinen tuki YK:lle.

– Tähän liittyy aktiivinen osallistuminen YK:n valtuuttamaan kriisinhallintaan sekä tuki YK:n rauhanrakentamistyölle ja kehitysyhteistyölle. YK on merkittävin toimija, kun pyritään ratkaisemaan rauhaa ja turvallisuutta uhkaavia asioita. Yksittäiset valtiot eivät kuitenkaan voi jättää yksin YK:n tehtäväksi etsiä ratkaisuja aseellisiin konflikteihin.

Eduskunnan globaaliryhmän ja Suomen YK-liiton puheenjohtaja Jutta Urpilainen puhui maanantaina ”Rauha on tahdon asia” –seminaarissa eduskunnassa. YK on julistanut vuoden 2009 kansainvälisen sovittelun teemavuodeksi.