Urpilainen: Talouden kolmoishaasteeseen on vastattava työn ja oikeudenmukaisuuden linjalla

Ajankohtaista 08:18

Puhereferaatti: Vuoden ensimmäinen SDP:n puoluehallituksen kokous

Talouden kolmoishaasteeseen on vastattava työn ja oikeudenmukaisuuden linjalla

Elämme edelleen kansainvälisessä taloudessa suuren epävarmuuden keskellä. Kiinassa talouskasvu näyttää hiipumisen merkkejä. Yhdysvalloissa taloussovun hierominen jatkuu. Venäjän talouskasvukin näyttää hidastuvan eikä eurokriisi ota vieläkään laantuakseen. Näillä kaikilla on yhteisvaikutuksensa myös Suomen talouden näkymiin. Nyt tarvitaan suomalaista sisua ja työntekoa. Olemme tällä hetkellä keskellä talouden kolmoishaastetta.

Talouden suhdannehaaste – aktiivisella mutta tiukalla eurolinjalla jatketaan

Valtiovarainministeriö laski ennen joulua julkistetussa suhdannekatsauksessaan ensi vuoden kasvuennustettaan. Tilastokeskuksen mukaan Suomi oli loppuvuonna taantumassa, talouden supistuttua kaksi vuosineljännestä peräkkäin. Meillä on siis käsissämme talouden suhdannehaaste. Pienenä, viennistä riippuvaisena avotaloutena olemme paljolti maailmantalouden liikkeille alttiita. Siksi Suomen etu onkin, että Euroopan talouskriisi ratkeaisi mahdollisimman nopeasti ja kysyntä suomalaisille tuotteille elpyisi. Tästä syystä Suomikin on aktiivisesti kriisinhoitamisessa mukana, mutta ei keinoilla millä hyvänsä. Olemme olleet neuvotteluissa tiukkoina ja puolustaneet suomalaisten veronmaksajien asemaa sekä vaatineet sijoittajille suurempaa vastuuta. Tässä olemme myös onnistuneet.

Talouden rakennemuutos – SDP:n teollisuuspoliittinen linjaus valmistumassa

Suhdanneongelman lisäksi olemme Suomessa keskellä talouden rakennemuutosta. Jo pidemmän aikaa olemme kuulleet uutisia YT-neuvotteluiden alkamisista sekä jopa irtisanomisista. Vientiteollisuuden rooli Suomen kansantaloudessa on merkittävä. Se on meidän kivijalkamme. Teollisuutemme on kuitenkin ollut hiljaisen tsunaminhaastamana jo pidemmän aikaa. Tästä esimerkkinä on teollisuuden työpaikkakehitys. Viimeisen neljän vuoden aikana on teollisuudestamme kadonnut 60 000 työpaikkaa. Se on suurin piirtein saman verran kuin Seinäjoen kaupungissa on asukkaita. On välttämätöntä, että huolehdimme vientiteollisuutemme kilpailukyvystä.

Meille sosialidemokraateille on selvää, että teollisuus on osa Suomen talouden tulevaisuutta myös jatkossa. Sen puolesta me haluamme tehdä töitä. Tästä syystä pyysin alkusyksystä erillistä työryhmää valmistelemaan puolueelle esityksiä teollisuuden toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Työhön on osallistunut niin SDP:n kansanedustajia kuin asiantuntijoita mm. palkansaajaliikkeestä. Tämä teollisuuspoliittinen linjaesitys julkaistaan lähiaikoina.

Teollisuuden tulevaisuuteen liittyy myös viimeaikainen keskustelu telakkateollisuudesta. Haluan alleviivata sitä, että meriteollisuus ei ole iltaruskon ala.Meriteollisuus työllisti viime vuonna lähes 18 000 henkilöä ja sen alan yrityksiä oli450-500.

Suomessa on alan maailman huippuosaamista ja tästä haluamme pitää kiinni jatkossakin. Odotan paljon hallituksen käynnistämältä meriteollisuuden kilpailukykyohjelmalta. Haluan, että hallitus omalta osaltaan linjaa alan tulevaisuutta sen myötä.

Stx-päätös oli ei-toivottu joululahja meille kaikille suomalaisille. Sitä ei meistä kukaan toivonut. Valtio ja sen toimet eivät ole kuitenkaan syy telakan ongelmiin jahaasteisiin. Valtio oli valmis tekemään kaikkensa lain puitteissa kaupan rahoituksen järjestämiseksi. Lakia ei poliitikotkaan voi kuitenkaan lähteä rikkomaan, vaikka kuinka hyvää tahtoa olisi. Nyt on tärkeää turvata jo tilattujen alusten toimitukset.

Julkisen talouden kestävyysvaje edellyttää lisää työpaikkoja ja talouskasvua – ei yleistä palkka-alea

Kolmas taloutta koskeva haasteemme on julkisen talouden kestävyysvaje. Jotta selviämme tulevaisuuden menopaineista, joita väestömme ikääntyminen meille aiheuttaa, pitää meidän parantaa työllisyyttä. Lähes jokaisen suomalaisen unelma on elättää itsenä ja perheensä työnteolla. Tähän ihmisille on myös annettava mahdollisuus. Se edellyttää yhteiskunnan rakenteiden rukkaamista niin, että saamme entistä useamman suomalaisen töihin. Tarvitsemme lisää työpaikkoja ja vahvempaa talouskasvua.

Talouteen liittyy myös vuodenvaihteen palkanalennuskeskustelu. Julkisen talouden säästöjen keskellä kysytään ihan oikeutetusti, mitä päättäjät itse tekevät. Tästä lähti reilu vuosi sitten ministereiden palkkioiden leikkaus ja tähän samaan esimerkillä johtamisen ketjuun tuli myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka luopui korotuksesta. Kyse ei kuitenkaan ole mistään esimerkistä työmarkkinoille, kuten jotkut sanovat. Olisi varmasti toivottavaa, että yritystenkin johtajat osoittaisivat kohtuullisuutta ja tarkistaisivat omia palkkioitaan. Sen sijaan yleiseen palkka-aleen Suomella ei ole varaa. Yleinen palkka-ale olisi Suomen tie lamaan ja sitä emme tarvitse. Mielestäni työmarkkinoilla vaaditaan kaikilta, että nyt laitetaan työllisyydestä huolehtiminen ykkösasiaksi. Tätä voidaan tehdä eri tavoin ja uskon, että järjestöt ovat siihen kykeneviä. Suomen kilpailukyky perustuu jatkossakin osaavan työvoimaan, korkeaan tuottavuuteen ja innovaatiohakuiseen työorganisaatioiden toimintaan sekä suotuisan ja ennustettavan liiketoimintaympäristön tarjoamiseen yrityksille toimialasta riippumatta.

Aatekeskustelua eettisestä markkinataloudesta ja demokratiasta – oikeudenmukaisia veropäätöksiä

Tämä vuosi on SDP:lle tärkeä aatteellisen keskustelun vuosi. Käynnistämme keskustelutilaisuuksien sarjan, jossa pohdimme eettistä markkinataloutta sekä demokratian tulevaisuutta. Me uskomme siihen, että taloudellinen toiminta voi olla sekä sosiaalisesti, ekologisesti että taloudellisesti kestävää. Tästä teemasta sain käydä mielenkiintoisen keskustelun Yhdysvaltojen entisen varapresidentin Al Goren kanssa ennen joulua. Niin hän kuin monet muutkin toimijat haluavat taloudelliseen järjestelmään muutosta. Osana muutosta on veroparatiisien ja veronkierron vastainen taistelu.

Oikeudentuntoa kaivataan taakanjakoon myös kansallisesti. Hallituksen talouspolitiikka on ollut oikeudenmukaista ja viime kehysriihessä päätettiin niin suurituloisten verojen kiristämisestä solidaarisuusveroilla kuin suurten eläkkeiden ja perintöjen verotuksen nostamisesta. Onkin tärkeää, että oikeudenmukaisuus on johtava arvo myös tulevissa hallituksen ratkaisuissa. Niiden yhteiskunnassa, jotka ovat vahvoja, odotetaankin ottavan suuremman taakan kantaakseen kuin niiden lähimmäisten, jotka ovat heikommassa asemassa.

Suomi on historian saatossa selvinnyt monesta vaikeasta paikasta. Keskeistä on ollut kyky asettaa yhteinen etu oman edun edelle. Tätä taitoa meiltä jälleen tarvitaan. Kyllä me suomalaiset pärjäämme, kun huolehdimme omista vahvuuksistamme ja jaksamme tehdä työtä niiden vahvistamiseksi.