Urpilainen: Nyt on rakennettava työn ja työntekijän Eurooppaa

Ajankohtaista 12:53

SDP:n puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen haluaa taloudellisen integraation rinnalla kehittää työn ja työntekijän Eurooppaa. Palkansaajakeskusjärjestöjen tilaisuudessa Helsingissä puhunut Urpilainen näkee kolme pilaria, joissa Euroopan on erityisesti päästävä eteenpäin. Urpilainen puhui palkansaajajärjestöjen Minne menet EU ja EMU – keskustelutilaisuudessa Helsingin Eurooppa-salissa 28.5.

– SDP:n Eurooppa-vision suunta integraatiolle löytyy työllisyyden, taloudellisen kasvun, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen rakennuspuista. Tärkeimmät pilarit tässä työn ja työntekijän Euroopassa ovat kasvu, työ ja demokratia.

Euroopassa ja laajemminkin on virinnyt keskustelu talouspolitiikan oikeasta tasapainosta. Suomessa on Urpilaisen mukaan haettu tasapainoa sopeutustoimien, kasvutoimien ja rakennetoimien välillä. Sama kultavaa’alla punnittu linja on nyt tähtäimessä myös Euroopassa.

– Paperinmakuisista kasvustrategioista on päästävä konkreettisiin toimiin. Kasvuun ja työllisyyteen tähtääviä investointeja tulee lisätä Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston mahdollistamilla työkaluilla. Esimerkiksi EIB:n myöntämiin globaalilainoihin voitaisiin asettaa vaatimukseksi, että lainansaava yritys työllistäisi erityisesti nuoria.

Eurooppa tarvitsee työtä. Nuorisotakuun toteuttaminen sekä Suomessa että myös Euroopan laajuisesti on Urpilaisen mielestä tärkeää. Hänen mukaansa nyt olisi yhteisten hyvien käytänteiden avulla luotava kiinteämpi kytkentä nuoren ja työelämän välille. Tähän oppisopimuskoulutus on erinomainen työkalu. EU:n budjetista on myös osoitettava varoja korkean nuorisotyöttömyyden alueille.

– Työpaikkojen lisäksi työelämää on kehitettävä. Keskeistä on luoda työntekijöiden tasavertaiseen suojeluun keskittyvä vähimmäislainsäädäntö koko unionin alueelle. Komission toimivaltaan kuuluu työelämän vähimmäisnormien kehittäminen. Tässä työssä komission on roimasti lisättävä aktiivisuuttaan. Myös komissiossa jumissa olevaa työsuojelustrategiaa olisi vietävä vihdoin eteenpäin. Se olisi investointi työntekijän työkykyyn.

– Työhön kytkeytyy sopiminen. Suomen mallin kaltaista dialogia ei Euroopan tasolla käytännössä käydä. Talouspolitiikan koordinaatiosta käytävään keskusteluun on otettava mukaan eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet. Sosiaalidialogin vahvistamiseen liittyen pitäisin tärkeänä, että Suomi osallistuisi jatkossa valtiosektorin viralliseen vuoropuheluun. Eurooppa tarvitsee toimivan kolmikannan.

Kolmas näkökulma työn ja työntekijän Euroopassa on demokratia. Urpilainen haluaa, että nyt puolustetaan rohkeasti avoimuutta, erilaisuutta, ihmisoikeuksia ja demokratiaa.

– Pelottelijat hallitsevat tällä hetkellä julkista keskustelua Euroopassa ja äärioikeisto nousee. Tämä kaikki tapahtuu demokratian kotimantereella Euroopassa. Näin ei saa jatkua. EU on arvoyhteisö, ei arvoton yhteisö.

– Unioni ansaitsee luottamuksen ensi sijassa tuottamalla hyviä päätöksiä. Tarvitaan esimerkiksi konkreettisia, työelämää parantavia ratkaisuja. Tulevissa eurovaaleissa on mainio tilaisuus harjoittaa vahvempaa kansanvaltaa, kun puolueet asettavat etukäteen ehdokkaansa komission puheenjohtajaksi. Samalla rinnalle on tuotava erilaiset politiikkavaihtoehdot. Heitän koepallona myös ajatuksen siitä, että mitä jos komissaarit valittaisiin europarlamentaarikkojen joukosta. Tämä lisäisi edelleen komission luonnetta poliittisena hallituksena virkamieshallituksen sijaan ja heijastaisi entistä vahvemmin eurovaalien tulosta komission kokoonpanoon.