Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Urpilainen: Nato-jäsenyys ei ajankohtainen ensi vaalikaudella

Ajankohtaista 14:11

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan Nato-jäsenyys ei ole ajankohtainen ensi vaalikaudella. Urpilainen arvioi SDP:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa seminaarissa tiistaina, että puolueilta tullaan kysymään, näkevätkö ne seuraavalla vaalikaudella tarpeelliseksi muuttaa suhdettamme Natoon.


– Pidän tärkeänä, että SDP aloittaa tämän kansalaiskeskustelun hyvissä ajoin ennen vaaleja. Lähtökohtamme on, että turvallisuusympäristössä tai omassa puolustusajattelussamme ei ole näköpiirissä sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aiheen muuttaa Suomen nykyistä kantaa Nato-jäsenyyteen ensi vaalikaudella. Monipuolinen turvallisuusyhteistyö Naton kanssa jatkuu, jos se on meistä kiinni, mutta tämä yhteistyö ei edellytä sotilasliiton jäsenyyttä.

– Tulevalla vaalikaudella Suomen on laadittava atlantismistrategia, jonka tavoitteena on kehittää nimenomaan EU:n ja Yhdysvaltain poliittisia ja taloudellisia suhteita sekä tiivistää Suomen kahdenvälisiä suhteita.

Urpilainen muistutti, että transatlanttinen yhteistyö ja rauhankumppanuus Naton kanssa on Suomen turvallisuuspolitiikan viides peruslinjaus.
– Ensimmäinen peruslinjaus on uskottava puolustus ja yleinen asevelvollisuus, jolla on laaja kansalaisten tuki. Kansalaisten sitoutumisella turvallisuuden tuottamiseen ja isänmaan puolustukseen on tärkeä periaatteellinen merkitys.

– Toinen peruslinja on pohjoismainen yhteistyö. Pohjoismaiden tulee ottaa johtava rooli luottamusta rakentavan yhteistyön kehittämisessä Pohjois-Euroopassa. Tähän liittyy myös Itämeren alueen yhteistyö.

– Kolmas peruslinja on EU-jäsenyys ja osallistuminen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan muotoiluun ja toteutukseen. Neljäs peruslinja on YK-jäsenyys ja Suomen aktiivinen osallistuminen YK:n tavoitteiden tukemiseen. Politiikkaamme YK:n vahvistamiseksi sopii hyvin Suomen pyrkimys YK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi.

SDP:n turvallisuuspoliittisen linjan jäsentämisen lisäksi Urpilainen nosti keskusteluun kolme ajankohtaista teemaa.
– Arktinen yhteistyö on selvästi nouseva trendi. Maapallon pohjoisilla alueilla on käynnissä nopea ympäristöllinen, taloudellinen ja geopoliittinen muutos. Erityisen suuri taloudellinen potentiaali liittyy alueen energiavaroihin.

Urpilainen arvioi, että EU:n turvallisuuspoliittinen rooli hakee muotoaan Lissabonin sopimuksen astuttua voimaan.
– EU:n turvallisuusstrategian lähtökohta on uhkien ennaltaehkäisy, mutta myös suorituskyky uhkiin reagoinnissa on edelleen kehitystyön kohteena. Tavoite yhteisestä puolustuksesta on edelleen voimassa.

– USA-Venäjä-suhteiden tulevaisuudesta käydään hyvin mielenkiintoista keskustelua. Obaman hallinnon ”reset” on johtanut tiivistyneeseen yhteistyöhön mm. asevarustelussa mutta näyttää siltä, että se olisi johtamassa aitoon dialogiin myös kollektiivisen turvallisuuden järjestelyistä.

– Turvallisuus ei ole tänään todellakaan aitojen pystyttämistä vaan siltojen rakentamista; monipuolista kanssakäymistä ja yhteistyötä. Yhteistyövarainen turvallisuus vahvistaa Suomen asemaa ja vastaa myös muiden Euroopan valtioiden etuja.