Urpilainen linjasi kolme teesiä euron tulevaisuuskeskusteluun

Ajankohtaista 11:38

SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen haastoi puoluevaltuuston kokouksessa suomalaiset mukaan euron tulevaisuuskeskusteluun.
– Nyt on aika keskustelulle siitä, minkälaisen euroalueen haluamme, kun kriisin pöly on laskeutunut.

Euroopassa velkakriisin ytimessä on epäluottamus, joka on syntynyt maiden lyötyä laimin yhteisiä sääntöjä. Kysymykset sijoittajavastuusta, vakuuksista ja muista terveitä talouksia turvaavista toimista ovat yleistyneet. Samoin lisääntyy pohdinta demokratian roolista Euroopan integraatiossa. Vanhoilla raiteilla ei enää haluta jatkaa.
 

Reilut pelisäännöt, tiukkaa valvontaa ja parempaa työllisyyttä

Urpilaisen mukaan eurojärjestelmän jäsenyys on tuonut Suomelle paljon hyvää, mutta samalla meidän on oltava valmiita kriittisesti tarkastelemaan EU:n kehitystä. Euroalueen tulevaisuusprojektissa kolme tavoitetta menee ylitse muiden:

– Ensinnäkin kansalaisten pitää kokea euroalue ja sen pelisäännöt reiluksi. Valtioiden on vastattava omista veloistaan. Kriisimekanismeja käytetään vain ääritilanteissa, tiukoilla ehdoilla ja sijoittajavastuun toteutuessa. Rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjä on uudistettava, esimerkiksi rahoitusmarkkinaveron avulla.

– Toiseksi euroalueen pitää olla vakaa. Kurinalaiseen talouspolitiikkaan tarvitaan markkinapainetta ja sääntöjä. Siinä tarvitaan myös komissiovetoista sääntöjen valvontaa: ulkosuhteiden tapaan talouskoordinaatioon voitaisiin nimetä korkea edustaja, joka olisi euroryhmän puheenjohtaja ja komission varapuheenjohtaja. Rikkeistä tarvitaan rangaistuksia. Tällaisia voisivat olla alue- ja rakennetukien maksatuksien keskeytykset.

– Kolmanneksi euroalueen pitää pystyä tarjoamaan hyvät puitteet korkealle työllisyydelle ja tuottavuudelle. Muuten meillä ei ole hyvinvointia. Kilpailukykyä luodaan laajalla osaamisella ja keskinäisellä luottamuksella, kuten pohjoismaisessa hyvinvointimallissa.

 
Urpilainen painotti, että Euroopan integraatiota on rakennettava entistä enemmän kansalaisten ehdoilla.
– On aika vahvistaa kansalaisilta saatavaa oikeutusta. Euroopassa tätä keskustelua on käytävä avoimesti ja kansalaisten kanssa. Tulevaisuuskeskusteluun voisi soveltaa konventtimenettelyä, josta saatiin kokemuksia perusoikeuskirjan ja edellisen perussopimuksen valmistelussa.
 

Vakuuksilla turvataan veronmaksajien rahat

Urpilainen palasi puheessaan myös alkuviikosta saavutettuun vakuusratkaisuun.
– Pidän täysin käsittämättömänä sitä, että oppositio vastustaa vakuusmenettelyä. Eikö ole parempi, että vakuusrahat ovat Suomessa, kuin saksalaisten ja ranskalaisten sijoittajien taskussa? 880 miljoonaa on iso summa, se on lähes 200 miljoonaa enemmän kuin valtion budjetissa on varattu poliisitoimeen. Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi sortuukin kansalaisten aliarviointiin väittäessään vakuuksien olevan lähellä nollaa. Niiden samojen vakuuksien, joita myös viime vaalikaudella haettiin, mutta ei saatu.
 
Urpilainen muistutti, että vakuuksista ei synny Suomelle merkittäviä kustannuksia. – Olisi arvokasta julkisen keskustelun laadun kannalta, mikäli ensin kaikki tutustuisivat asiaan ja esittäisivät arvionsa vasta sitten.
 
– Vakuusneuvottelujen jälkeen kriisinhoito jatkuu. Nyt tarvittavan strategian pääelementit ovat kestävä ratkaisu Kreikalle, palomuurit kriisin leviämisen estämiseksi ja pankkien vakauttaminen vastikkeellisella pääomittamisella. Tämä työ jatkuu.