Urpilainen: Eriarvoistuminen haastaa globalisaation – Suomen on aktivoiduttava globalisaation hallinnassa

Ajankohtaista 15:16

SDP:n ryhmäpuheenvuoron tänään eduskunnassa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä EU- toimintaympäristöä käsittelevässä keskustelussa käyttänyt kansanedustaja Jutta Urpilaisen mukaan Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä painottaa näissä asiakokonaisuuksissa kolmea näkökohtaa: pyrkimystä selkeyteen Suomen kansainvälisessä asemassa, konkreettisia tavoitteita globalisaation kielteisten vaikutusten torjumiseksi sekä rauhanpolitiikkaa ja YK:n vahvistamista.

– Näihin näkökohtiin myös maan hallituksen on syytä paneutua. Esimerkiksi hyvällä globalisaatiohallinnalla on tärkeä merkitys Suomen ja suomalaisten tulevaisuudelle sekä laajemmin EU- sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

– Tilanne on otettava Euroopassa vakavasti, kun enää 55 prosenttia eurooppalaisista pitää globalisaatiota mahdollisuutena ja 45 prosenttia jopa uhkana. Globalisaation kielteisiä vaikutuksia on torjuttava, mikäli haluamme menestyksellisesti puolustaa avointa taloutta ja avointa yhteiskuntaa.

– Tarvitsemme perusteellisen analyysin globalisaation hyödyistä ja haitoista sekä poliittisen ohjelman globalisaation toisesta vaiheesta. Tämä globalisaation korjausliike tulee ottaa EU:n yhdeksi päätavoitteeksi. EU:n sosiaalisen ulottuvuuden rinnalla vaikuttamisen paikkoja on YK:ssa, G20-ryhmässä ja OECD:ssä.

Suomen on otettava johtajuutta globalisaation hallintaa koskevan politiikan toteutuksessa. Hallituksen tulisi ottaa Urpilaisen mukaan vahva rooli esimerkiksi veronkierron ja veronvälttelyn vastaisten sääntöjen parantamisessa.

– Kataisen hallituksen hyväksymä kansainvälisen veronkierron vastainen toimintaohjelma ja Sipilän hallituksen tänä keväänä hyväksymä poliittinen kannanotto antaisivat hyvän pohjan aktiiviselle vaikuttamistyölle. Lisäksi Suomen on edesautettava sitä, ettei vastikään julkistettu sosiaalisten oikeuksien pilari jää EU:ssa pelkäksi julistukseksi, vaan siitä seuraa konkreettisia toimenpiteitä esimerkiksi työntekijöiden oikeuksien sekä tasa-arvon parantamiseksi. Myös talous- ja rahaliittoa on kehitettävä vahvemmin kasvua ja työllisyyttä tukevaksi kuitenkin niin, että jokainen maa vastaa jatkossakin omista veloistaan.

Urpilaisen mukaan EU:n turvallisuusympäristön muuttuessa ja globalisaatiokritiikin lisääntyessä Suomen Eurooppa-, ulko- ja turvallisuuspolitiikalta odotetaan selkeyttä asemastamme läntisenä demokratiana, johtajuutta eurooppalaisen turvallisuusyhteisön syventämisessä, aktiivisuutta globalisaation hallinnassa eriarvoistumista torjumalla sekä tukea rauhanpolitiikalle ja monenkeskisen yhteistyön vahvistamiselle.

– Muuttoliikkeisiin voidaan vaikuttaa myös ilmastonmuutosta torjumalla, kestävää kehitystä edistämällä ja kehitysyhteistyötä tukemalla. EU:n tulisi yhdessä Afrikan unionin kanssa etsiä konkreettisia toimia nuorisotyöttömyyden torjumiseksi. Syrjäytymisen kierre on käännettävä toivon kehäksi. Naisten aseman vahvistaminen rauhanrakentamistyössä on myös Suomelle sopiva painopiste.