Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Ulkoasiainvaliokunnan sd-edustajat: Budjettiriihen päätökset jatkavat Suomen vaikuttavuutta maailmalla

Ajankohtaista 15:40

Hallitus on saanut vuoden 2022 budjettineuvottelut päätökseen. Ulkoministeriön hallinnonalalla painottuvat muun muassa Suomen edustustoverkoston vahvistaminen, työvoiman saatavuuden tukeminen, kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen sekä kehitysyhteistyö.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja pitää tervetulleena Suomen edustustoverkoston laajentamista.

– Edustustojen merkitys ei rajaudu vain diplomaattisuhteisiin, vaan edustustot tekevät työtä myös muilla sektoreilla esimerkiksi kaupallisten suhteiden edistämisessä. Edustustoverkoston laajentamisella vahvistetaan Suomen näkyvyyttä ja tunnettavuutta maailmalla, Tuomioja huomioi.

Vuonna 2022 Suomi avaa kaksi uutta edustustoa. Niiden sijaintipaikat päätetään myöhemmin. Tänä vuonna edustustot avataan Senegalin Dakariin ja Qatarin Dohaan, jonka jälkeen Suomen edustustoverkosto käsittää 91 toimipistettä.  

Budjettiriihessä tehtiin päätöksiä myös uuden Virtual Finland -palvelualustan rahoituksesta. Ulkoasiainvaliokunnan jäsen Johannes Koskinen pitää tärkeänä Virtual Finland -palvelualustan käyttöönottoa.

– Suomen talouden kannalta keskeisiä tekijöitä ovat osaava työvoima ja yritystoiminta. Juuri Virtual Finland -palvelualustalla luodaan nk. palvelupolkuja ja sitä kautta pyritään helpottamaan yritysten ja työntekijöiden maahantuloa, Koskinen toteaa.

Budjettiriihen päätösten myötä vuonna 2022 Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen taso olisi arviolta 0,49 prosenttia bruttokansantulosta.

– Kehitysyhteistyöllä Suomi auttaa heikommassa asemassa olevia ja kantaa vastuuta äärimmäisen köyhyyden poistamisesta ja eriarvioisuuden vähentämisestä. Kyse on solidaarisuudesta. Covid-19-pandemian seurauksena kehitysyhteistyön merkitys vain korostuu: pandemia on esimerkiksi vaikuttanut1,5 miljardin lapsen koulunkäyntiin ja heistä jopa 50 miljoonaa uhkaa pudota koulusta pysyvästi, ulkoasianvaliokunnan jäsen Kristiina Salonen tähdentää.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja pitää valitettavana sitä, ettei vieläkään ole mahdollista nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja tavalla, joka uskottavasti toisi Suomen lähemmäksi 0,7 prosentin tavoitteen asteittaista toteuttamista.

Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot pysyvät nykytasolla. Tämä mahdollistaa aktiivisen osallistumisen jatkossa kansainväliseen kriisinhallintaan. Kriisinhallinnan painopisteet ovat Libanonissa ja Irakissa. Operaatioihin osallistutaan myös Kosovossa, Afrikassa ja Välimeren alueella.

– On tärkeää, että kriisinhallintaan osallistumisen rahoitus turvataan ja että kriisinhallintaa kehitetään huomioiden viime keväänä julkaistun parlamentaarisen komitean mietinnön suositukset. Kansainvälinen kriisinhallinta on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja vastuunkantoa vakaudesta, parlamentaarisen kriisinhallintakomitean jäsenenä toiminut, ulkoasianvaliokunnan jäsen Kimmo Kiljunen painottaa.