Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan SDP:n ryhmä: Työkyvyttömyyseläkkeellä töihin tai opiskelemaan?

Ajankohtaista 11:28

SDP:n työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kansanedustajat Tarja Filatov, Ilmari Nurminen ja Merja Mäkisalo-Ropponen esittävät työn tekemisen mahdollistamista työkyvyttömyyseläkeläisille, jotka töihin haluaisivat ja jaksaisivat tehdä työtä vaikkapa osa-aikaisesti.

Vuoden 2017 lopussa työkyvyttömyyseläkettä sai Suomessa 203 000 henkilöä, mikä on kuusi prosenttia 16–64-vuotiaasta väestöstä. Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden suurin ryhmä on ollut vuodesta 2000 lähtien mielenterveyden häiriöt (42 %).

– Työkyvyttömyyseläkettä pitäisi voida käyttää palkkatukena, että olisi mahdollisuus työn tekoon esimerkiksi välityömarkkinoilla. Esimerkiksi nuoria ihmisiä on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveyssyistä. Jaksaminen ei välttämättä riitä koville, avoimille työmarkkinoille, mutta pehmeämmillä välityömarkkinoilla työtä voitaisiin räätälöidä henkilön jaksamisen mukaan, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Filatov.

– Siitä avautuisi mahdollisuus, jossa kaikki voittaisivat. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin ja ylikin, vaati kaikkien mahdollisten keinojen käyttöönottoa. Tässä työssä on valitettavasti otettu Sipilän hallituksen aikana takapakkia, etenkin järjestöjen toimintaan, jotka luovat sopivia työpaikkoja välityömarkkinoille, Filatov perustelee.

Työkyvyttömyyseläkkeiden syyt vaihtelivat ikäryhmittäin: 18–34-vuotiaiden yli 20 000 työkyvyttömyyseläkeläisen joukossa yleisin diagnoosi on mielenterveyden häiriöt.

–Etenkin nuorille mahdollisen työn teon lisäksi tulisi mahdollistaa myös opiskelu, mikäli rahkeet vain sallisivat ja motivaatiota riittäisi, sanoo Nurminen.

– Sekään ei olisi keneltäkään pois, päinvastoin. Masennusperustein eläkkeelle siirtyi vuonna 2015 kahdeksan ihmistä päivässä. Se on liikaa. Mielenterveyden häiriöiden edessä ei pidä nostaa käsiä ylös, mutta osaamista ja ammattiapua se vaatii, kuten kaikki sairaudet. Hallituksen sote-esityksessä mielenterveyden edistäminen ja ehkäisy olivat hataria, ei-velvoittavia sote-keskuksille, Nurminen jatkaa.

Työeläkekuntoutujien lukumäärä ja kuntoutuksen kokonaiskustannukset ovat kasvaneet 2018 alkuvuodesta 8 prosenttia. Jos kuntoutujien lukumäärän kasvu pysyy tällä tasolla, on kuntoutujia tämän vuoden lopussa kaikkiaan yli 18 000.

Viime vuonna päättyi 6 871 kuntoutusta. Kuntoutujista lähes 70 prosenttia palasi takaisin työelämään tai jatkoi opiskelua ja kuusi prosenttia siirtyi täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutusta pidetään onnistuneena, jos henkilö työllistyy tai jatkaa opiskelua. Tavoitteena on, että työkyvyttömyyseläke voidaan estää tai siirtää myöhemmäksi.

– Vaikka kuntoutus ei toimi kaikille, ei senkään tarvitse olla viimeinen askel. Esimerkiksi masentuneelle eläkeläiselle, voi ”mitään tekemättömyys” olla juuri se viimeinen niitti, siksi syytä tarkkaan luoda, räätälöidä yksilöllisiä polkuja eteenpäin, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

– Kopin ottaminen vaikeuksissa olevasta masentuneesta auttaa myös sairastuneen lähipiiriä ja muuta elinpiiriä selviytymään tilanteesta, joka usein koetaan hämmentäväksi, vaikeasti kohdattavaksi ja häpeälliseksi – tosin aivan turhaan, muistuttaa Mäkisalo-Ropponen.