Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Työaikalakiin palataan pian: Hallitus ei huomioinut hoitajien hätää työajoista!

Ajankohtaista 10:23

Eilen eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnasta valmistui mietintö uudeksi työaikalaiksi. SDP:n kansanedustajat Merja Mäkisalo-Ropponen, Ilmari Nurminen ja Tarja Filatov jättivät mietintöön vastalauseen, jossa esitetään pykälämuutoksia ja kahta lausumaa eduskunnan hyväksyttäväksi. Vastalauseeseen yhtyivät myös vihreiden Heli Järvinen, vasemmiston Anna Kontula ja perussuomalaisten Rami Lehto.

– Lausumaesityksillä haluamme vauhdittaa lakiin jääneiden epäkohtien korjaamista. Jaksotyön käyttöä uusi laki laajentaa, ja tämä voi heikentää työntekijöiden työaikasuojelua, selvitti vastalauseen ensimmäinen allekirjoittaja Mäkisalo-Ropponen.

 
Jaksotyö on työnantajan käytössä oleva vaihtoehto kiinteään ja säännölliseen vuorokautiseen ja viikoittaiseen työaikaan perustuvalle järjestelylle aloilla ja töissä, joissa työn luonne edellyttää joustavaa tapaa järjestellä työntekijöiden työaikoja. Käytännössä jaksotyön lisääntyminen tarkoittaa pahimmillaan entistä vaikeampaa työajan, lepoajan ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä jaksotyön lisääntyvää kasautumista naisvaltaisille aloille. Jaksotyötä tehdään erityisen paljon sosiaali- ja terveysalalla.
 
– Myös uutta joustotyöaikaa on syytä seurata erityisen tarkasti, vaatii Mäkisalo-Ropponen.

– Joustotyössä työnantaja ja työntekijä saavat työehtosopimuksen säännöllisen työajan pituutta ja sijoittamista koskevista määräyksistä poiketen sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä itsenäisesti päättää. Koska joustotyö on uusi työaikamuoto, sen vaikutuksia on syytä seurata erityisen tarkasti ja siksi edellytämme, että eduskunnalle annetaan selvitys puolentoista vuoden päästä lain voimaantulosta, Mäkisalo-Ropponen perusteli.
 
– Pykälämuutoksemme perustuvat valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esiin nousseisiin huoliin ja näkökohtiin, jotka eivät ole mielestämme linjassa lain tavoitteiden kanssa. Esitämme muutoksia yötyöhön, tasoittumisjaksoon, lisätyösuostumukseen, vuorokausilepoon jaksotyössä, kanneaikaan sekä eräisiin Puolustusvoimien työaikalain piiriin kuuluvista nimikkeistä, summasi Mäkisalo-Ropponen kohdat, jotka seuraavaksi tulevat äänestettäväksi eduskunnan suuressa salissa lain ensimmäisen käsittelyn yhteydessä.
 
Kuten valiokuntakin mietinnössään, ennakoi valiokunnan puheenjohtaja Filatov nyt uudistettuun työaikalakiin ehkä jo hyvin piankin.
 
– Hallituksen esitys mahdollistaa nyt sen että, lääkäriasema, joka on auki 7-20 voisi jatkossa laittaa henkilöstön jaksotyöhön, jolloin työvuoro voisi olla koko aukiolon pituinen. Eikä ylimääräisen työn teettämisestä tarvitsisi maksaa ylityötä, jos työvuorosuunnitelmasta vastaavasti vähennetään tunteja, eivätkä työaikajakson tunnit ylittyisi, sanoo Filatov.
 
– Tällaiset työvuorot kuormittavat tekijöitään, kasvattavat sairastumisriskiä ja jopa vaarantavat hoidon laatua. Työaikalain perimmäinen tarkoitus on työaikasuojelu.  Univaje, pitkät työvuorot, työskentely yöllä ja yleisesti ottaen riittämätön palautuminen vuorotyössä lisäävät tapaturmariskiä, todennäköisyyttä sairastua aikuistyypin diabetekseen, sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin, erityyppisiin syöpiin, erityisesti naisilla rintasyöpään, perustelee Filatov.
 
– Hoitoalan ammattitaitoisesta henkilöstöstä alkaa olla pulaa. Pula pahenee, kun eläköitymispiikki kasvaa. On välttämätöntä löytää keinoja, joilla turvataan hyvä työelämä meille kaikille tärkeillä hoiva-aloilla. Kyse on palkkauksesta, johtamisesta, mutta myös perheystävällisistä työajoista. Täsmentämällä työaikalain jaksotyön lepoaikaa, nyt olisi voitu parantaa hoitajien jaksamista. Mutta hallituspuolueet toimivat toisin päin. He halusivat eduskunnassa vielä pidentää tasoittumisjaksoja hallituksen alkuperäisestä esityksestä, toteaa Filatov.