Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Tuppurainen huolestui hallituksen hiljaisuudesta: ”Nyt tarvitaan aktiivisuutta keskusteluun Euroopan unionin tulevaisuudesta”

Ajankohtaista 10:21

Tytti Tuppurainen

SDP:n kansanedustaja, eduskunnan suuren valiokunnan toinen varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen on huolestunut hallituksen hiljaisuudesta keskusteluissa Euroopan unionin kehittämisestä. Tuppurainen pitää vahingollisena hallituksen passiivisuutta osallistua unionin tulevaisuudesta käytävään keskusteluun. Hän muistuttaa, että juuri nyt unionissa on pöydällä monia myös Suomelle erittäin tärkeitä kysymyksiä.

─ EU:n jäsenmaiden johtajat kokoontuvat perjantaina epäviralliseen huippukokoukseen keskustelemaan unionin kehityksestä. Esiin nousevat avaukset unionin institutionaalisista kysymyksistä. Yksi ajankohtaisista ehdotuksista on Ranskan presidentti Macronin avaus komission kokoonpanon pienentämisestä 15 komissaariin. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jotkin maat menettäisivät oman komissaarinsa. Ote Suomen komissaarin salkusta ei kirpoa, kun hallitus osallistuu aktiivisesti keskusteluihin näistä ratkaisuista, Tuppurainen painottaa.

Tuppurainen muistuttaa, että ilman aktiivista osallistumista unionin kehittämisestä käytäviin keskusteluihin Suomen näkökulmat eivät tule kuulluiksi. Hyvissä ajoin toimimalla voidaan hakea laajempaa tukea Suomen tavoitteille. Tuppurainen uskoo, että Suomen ajatukset saavat vastakaikua myös muilta jäsenvaltioilta.

Oppositio mukaan Suomen EU-puheenjohtajuuden valmisteluihin

Tuppurainen kiirehtii hallitusta ottamaan opposition mukaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmavalmisteluihin. Komission on määrä antaa kuluvan vuoden toukokuussa esityksensä monivuotisesta rahoituskehyksestä. Nyt on varauduttava siihen, että neuvotteluja voidaan käydä vielä Suomen puheenjohtajuuskaudellakin, jota edeltävät keväällä järjestettävät eduskuntavaalit.

─ Neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä voivat olla auki vielä uuden hallituksen aloittaessa. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että Suomella on hyvissä ajoin yhteisesti määritellyt tavoitteet EU-budjetista tulevalle rahoituskehyskaudelle. Tällä hetkellä ei ole täysin selvää, mikä on Suomen linja rahoituskehysneuvotteluihin. Hallituksen keskeisten ministerien avaukset rahoituskehyksestä ovat olleet jokseenkin ristiriitaisia, Tuppurainen jatkaa.

Tuppurainen korostaa, että rahoituskehysneuvottelujen suhteen on hyvä seurata Saksan tilannetta. Saksassa hallitusneuvottelutulos on vielä epävarma, mutta mikäli uusi hallitus lähtee toteuttamaan hallitussopimusta, merkitsisi se EU-budjetin kasvattamista, eikä Suomi voi asiaa suorilta käsin sivuuttaa.

─ Hallituksen on pystyttävä turvaamaan rahoituskehysneuvotteluissa Suomen harvaan asutuille alueille tärkeä EU:n rakennerahastosta saatava rahoitustuki, joka on esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomen yliopistoille ja ammattikorkeakouluille merkittävä osa tutkimus- ja kehitysrahoitusta.