Tuomioja: Vastakkainasettelu idealistisen ja realistisen ulkopolitiikan välillä on heikentynyt

Ajankohtaista 14:27

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) mukaan yksi maailman hyvistä ja samalla haasteellisimmista kehityspiirteistä on se, että vastakkainasettelu ns. idealistisen ja realistisen ulkopolitiikan välillä on heikentynyt. Tuomioja puhui SDP:n ulkopoliittisessa seminaarissa ”Tavoitteiltaan arvopohjainen ja keinoiltaan realistinen ulkopolitiikka” 5.3 Helsingissä.

– Ns. realistisen ulkopolitiikan yksi perusajatus oli, että on olemassa sellaisia kansallisia etuja, joita valtiot voivat ajaa myös toisten kansallisten etujen kustannuksella. Tässä reaalipolitiikassa nojattiin myös voimapolitiikkaan; käsitykseen, että sotilaallinen voima, varustautuminen sekä sotilaallisella voimalla uhkaaminen on hyväksyttävä ja toimiva tapa ajaa kansallista etua, totesi Tuomioja SDP:n ulkopoliittisessa seminaarissa Helsingin Paasitornissa.

– Se istui luontavasti suurvalloille, mutta samaan nojasivat myös pienemmät valtiot,  jotka eivät historian valossa ole välttämättä käyttäytyneet sen hyveellisemmin. Niillä on ollut vain vähemmän mahdollisuuksia harjoittaa omaa voimapolitiikkaansa.

Tuomijan mielestä on monia syitä, miksi voimapolitiikan mahdollisuudet ovat maailmassa vähentyneet.

– Kuuluisa ihmisluonto, johon niin usein vedotaan, ei varmaan ole muuttunut, mutta maailma on. Merkittävin ilmentymä tästä on väestönkasvu, joka on yli kolminkertaistanut maapallon väkiluvun toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Ihmisen suhde ympäristöön ja luonnonvarojen käyttöön on ajatautunut kriisiin. Se pakottaa meidät hyvin nopeasti maailmanlaajuisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen. Tämä keskinäisen riippuvuus sitoo maailman kansakunnat yhteen sekä hyvässä että pahassa. Osuutensa on myös teknologian muutoksilla ja sillä, että voimapolitiikan keinoin hankitut raaka-aineet tai vieraiden kansojen alistaminen orjatyövoimaksi eivät enää tuota kestävää menestystä.

– Yhtä välttämätön ehto on myös oikeusvaltioperiaatteiden, demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistaminen. Ei ole kestävää rauhaa ja vakautta ilman ihmisoikeuksien kunnioittamista, eikä taloudellista kehitystä ilman vakautta. Ei ole myöskään kestävää ihmisoikeuksia kunnioittavaa demokratiaa ilman ihmisten perusturvan ja toimeentulon vahvistavaa kehitystä. Tämä näkyy maailmassa niin myönteistä kehitystä vahvistavissa hyvissä kierteissä kuin hajoavien valtioiden noidenkehissä.

– Yhteinen nimittäjä näille kaikille on myös sukupuolten tasa-arvo ja naisten oikeuksien ja osallistumisen täysimääräinen toteuttaminen. Se on avaintekijä niin rauhalle, vakaudelle ja kehitykselle kuin ihmisoikeuksien toteutumiselle, Tuomioja korosti.

Tuomiojan mukaan nämä asiat ovat keskeisiä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Toiminta naisten aseman ja muiden ihmisoikeuksien puolesta, osallistuminen laaja-alaiseen kriisinhallintaan sekä työ paremman globalisaatiohallinnan puolesta ovat Suomen hallitusohjelmassa erityisen painon saaneita vahvuuksia. Tähän liittyy luontevasti myös säällisen työn nostaminen keskeiseen asemaan kansainvälisissä järjestöissä, kehitysyhteistyössä ja kauppapolitiikassa.

– Kaikki tämä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö maailmassa edelleen löytyisi voimapolitiikkaan uskovia vallankäyttäjiä.  Samoin on selvää, että jatkuvasti syntyy tilanteita, joissa arvopohjainen ja realistisen ulkopolitiikka voivat olla vastakkain: myydäkö aseita ihmisoikeuksia loukkaaviin maihin suomalaisten työpaikkojen vuoksi, vaietaanko poliittisista vangeista kauppasopimusten toivossa, ja ollaanko mielummin kotimaisten säästöpaineiden vuoksi vapaamatkustaja, kuin aktiivinen osallistuja kehityspolitiikassa ja kriisinhallinnassa.