Tuomioja: Suomi ottaa etäisyyttä asekaupassa pohjoismaiseen linjaan

Ajankohtaista 15:42

Erkki Tuomioja

– Suomen tähän asti melkoisen tiukkaa asevientipolitiikkaa on nyt istuvan Sipilän hallituksen aikana merkittävästi löysennetty. Tätä on syytä käsitellä nyt myös eduskunnassa, vaatii kansanedustaja Erkki Tuomioja. Hän puhui tänään Safer Globe Suomen asevalvontaraportin julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Kansainvälisen asekaupan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on pyritty lisäämään muun muassa voimaantulleen kansainvälisen asekauppaa säätelevän ATT-sopimuksen kautta, mutta kuten Safer Globe raportista ilmenee, on tässä Suomessakin edelleen paljon parantamisen varaa.

– Raportti kertoo hyvin huolestuttavasta kehityksestä. Monet sellaiset asevientihakemukset, jotka viime hallituksen aikana kilpistyivät ulkoministeriön kielteiseen kantaan, ovat heti keväästä 2015 lähtien edenneet. Näin ovat sellaiset maat kuin Arabiemiraatit, Kazakstan, Kuwait, Qatar, Saudi-Arabia, Turkki, Turkmenistan ja Uzbekistan tulleet uusiksi tai merkittävästi laajennetun Suomen aseviennin kohdemaiksi. Kaikkia näitä yhdistää jatkuvasti huono ihmisoikeustilanne, sisäiset jännitteet ja/tai osallistuminen sotiin maan rajojen ulkopuolella. Kaikki neljä arabimaata ovat Saudi-Arabian johtamassa liittoutumassa taistelemassa Jemenin kapinallisia vastaan. On paljon raportteja, jotka kertovat samanlaisista tuhoisista iskuista siviilikohtaisiin, jollaiset Syyrian sodassa ovat aiheellisesti nostaneet vaatimuksia niihin syyllistyneiden saattamisesta vastuuseen sotarikoksista, Tuomioja sanoo.

– Suomi on näin tälläkin sektorilla loitontumassa sekä Euroopasta että erityisesti Pohjoismaista. Ruotsi, joka on ollut aseteollisuuden ja –viennin pieni suurvalta, on ottanut aiempaa tiukemman linjan ja esimerkiksi Saudi-Arabian kanssa on puolustusyhteistyö ja asekauppa käytännöllisesti katsoen kokonaan loppunut, samalla kun Suomi kiihdyttää sinne suuntautuvaa asevientiä ja –yhteistyötä, Tuomioja sanoo.

– Turkmenistan ja Uzbekistan ovat maita jonne kaikki EU-maat ovat pysäyttäneet aseviennin niiden surkean ihmisoikeustilanteen vuoksi. Poikkeuksena on Italia, joka myös selittää Suomen uuden asennoitumisen. Kyse on nimittäin italialaisen Beretta-konsernin, joka omistaa nykyisin myös SAKO:n asetehtaan Suomessa, intresseistä. Edellisen hallituksen aikana SAKO/Berettan edustajat monin tavoin kävivät myös ministereille valittamassa ja viestimässä, että ellei heidän vientihakemuksiinsa suostuta joutuvat he siirtämään tuotantonsa Italiaan, jolla vastaavia estoja ei ole. Olin yhteydessä silloin Italian ulkoministeriin, joka ymmärsi asian, mutta ei voinut tai uskaltanut luvata, ettei Suomen epäämälle viennille heltisi lupaa Italiasta, Tuomioja kertoo.

– Edellisen hallituksen ulkoministeri ei tällä painostukselle antautunut ja tälle pidättyvyydelle osoitti jonkinasteista ymmärrystä myös silloinen puolustusministeri, vaikka hän oli vielä ikävämmän painostuksen kohteena. Uudessa hallituksessa uudet puolueet ja uudet ministerit jo muutamassa viikossa signaloivat Suomen linjan muuttuneen. Vastedes ihmisoikeudet ja sotarikokset ovat asioita, joita voidaan käsitellä puheissa, mutta joita ei kuulu ottaa esiin silloin kuin pienetkin taloudelliset intressit tulevat mukaan kuvaan, Tuomioja ihmettelee.