Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Tuomioja: Kaivostoiminnan säätelyä on uudistettava – nyt tarvitaan keskustelua siitä miten

Ajankohtaista 14:20

Eduskunta edellytti viime vuonna hallitukselta, että arviointi kaivoslain uudistamiseksi tulee aloittaa välittömästi ja muutokset tuoda eduskuntaan niin, että ne voidaan saattaa voimaan ennen Kanadan kanssa tehdyn CETA-sopimuksen voimaantuloa. 

Hallituksen vastaus oli ala-arvoinen ja se tyytyi asianajotoimistolla teettämänsä arvioon, jonka mukaan lakimuutoksia ei tarvita. Se ei yllättänyt, kun tiedetään, että kyseinen lakifirma on aiemmin lobannut kaivosalan toimijoiden, muun muassa Talvivaaran, asiaa.

Taloudelliset intressit ovat olleet ratkaisevassa asemassa kaivoshankkeissa. Firmat tavoittelevat voittoja ja valtiot, kunnat ja maakunnat ovat kiinnostuneita ennen muuta kaivosten tuomista työpaikoista ja vientituloista, vähemmän kaivostoiminnan tuottamista verotuloista.

Sittemmin on ymmärretty, että kun kaivostoiminta aikanaan esiintymien ehtymisen vuoksi tai muusta syystä päättyy, voi se jättää jälkeensä veronmaksajille maksettavaksi lankeavia suuriakin ympäristönhoitokustannuksia. Näitä varten ja kaivostoiminnan ympäristöriskien hallitsemiseksi olisi kaivostoiminnan verotuksessa edellytettävä myös yhtiöiltä riittävää rahastointia, jotta mahdollisten riskien kattaminen ei jäisi yhteiskunnan vastuulle.

Muutoinkin tilanne on Suomessa se, että meillä kaivostoimintaa verotetaan kansainvälisesti katsoen kevyesti. Suurilla monikansallisilla kaivosyrityksillä on laajat mahdollisuudet sellaiseen verosuunnitteluun, jossa eri maihin maksettavien verojen määrä minimoituu. Meiltä puuttuu malmien arvoon perustuva kaivosrojaltivero, joka on käytössä lähes kaikissa merkittävissä kaivosmaissa. Kohtuullisesti korkeampi verotus ei estäisi uusia kaivosinvestointeja, minkä osoittavat muiden kaivosmaiden kokemukset.

Suomen kaivoslaissa on edelleen 1700-luvun perintönä valtausperiaate, jonka mukaan malmiesiintymä kuuluu sille, joka varaa alueen itselleen ensimmäisenä. Valtaaja saa etuoikeuden alueelta löytyvien malmien hyödyntämiseen myös yksityisillä mailla. Kotipihaa, hautausmaata tai puolustusvoimien aluetta ei voi varata, mutta valtausperiaate koskee jopa luonnonsuojelualueita. Tällaista “ensiksi ehtinyt saa pitää” –periaatetta ei enää tunneta missään Suomeen rinnastettavassa verrokkimaassa. Muualla lähtökohta on, että mineraaliesiintymät omistaa valtio, joka antaa kaivosyhtiöille oikeuden hyödyntää uusiutumattomia luonnonvarojaan kohtuullista korvausta vastaan.